Tihvinän piiri
_(1773).png)
.svg)
Tihvinän piiri (ven. Ти́хвинский райо́н, Tihvinski raion) on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä. Piiri on perustettu vuonna 1927. Sen pinta-ala on 7 018 neliökilometriä.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan piirissä asui yhteensä 70 988 henkeä, joista valtaosa piirin hallintokeskuksessa Tihvinässa (Tihvinän kaupunkiasukkaat: 58 459 as.).[1]
Sijainti ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tihvinän piiri sijaitsee Leningradin alueen itäosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Lotinapellon ja Podporožjen piireihin, idässä Vologdan alueeseen, kaakossa Boksitogorskin piiriin, etelässä Novgorodin alueeseen, lounaassa Kirišin ja luoteessa Olhavan piiriin.
Pinta-alasta 84 % on metsää. Vuonna 2001 koillisosaan perustettiin Vepsän metsä -luonnonpuisto. Piirin halki virtaavat Säsjoki ja Paksujoki.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudulla on ollut asutusta jo neoliittikaudella. Jokien varrella esiintyy keskiaikaisia kurgaanihautoja. Säsjoelta on löydetty varhaiskeskiaikaisen linnoituksen jäänteet. Vuonna 1560 perustetun Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostarin yhteyteen syntyi kauppa- ja käsityöläiskeskus, josta myöhemmin kehittyi Tihvinän kaupunki. 1800-luvun alusta aina 1960-luvulle seudun kautta kulki Tihvinän vesitie, joka oli tärkeä tavarakuljetusten reitti.
Seutu on vanhaa vepsäläisten asuinaluetta. Nykyään vepsäläisiä asuu Pašozeron kunnassa.
Toisessa maailmansodassa osa piiristä oli saksalaisten miehittämänä.
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirin hallinnollinen keskus on Tihvinän kaupunki. Sen lisäksi piiriin kuuluu 8 maalaiskuntaa: Bor, Gankovo, Gorka, Koskovo, Melegežskaja Gorka, Pašozero, Šugozero ja Tsvyljovo.
Piirin päämies on Viktor Matvejev, piirihallinnon päämies Nikolai Žukovetski.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtaosa piirin asukkaista asuu Tihvinän kaupungissa, joka on huomattava teollisuuskeskus. Maaseudulla toimii 9 maatalousyritystä, kaksi kalankasvattamoa ja 25 yksityistilaa. Maatalous tuottaa etupäässä maitoa, lihaa, perunaa ja vihanneksia.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirin kautta kulkee Uuden Laatokan ja Vologdan välinen maantie sekä Pietarin ja Vologdan välinen rautatie. Tihvinän asemalta haarautuu rata Budogoštšiin.
Kulttuuria ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tärkeimmät nähtävyydet ovat Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen luostari ja Tihvinän vanha keskusta. Maaseudulla on 1700–1900-luvun alun arkkitehtuurin muistomerkkejä, kuten vuonna 1711 rakennettu Zarutševjen kirkko, Haragenitšin tsasouna vuodelta 1823, Lukinon kylän vanhat asuintalot.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 18.11.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tihvinän piiri Wikimedia Commonsissa
- Tihvinän piirin sivusto (venäjäksi) (tikhvin.org)
- Tihvinän piiri Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa (englanniksi) (enclo.lenobl.ru)
- Tihvinän piiri Leningradin alueen aiemmalla sivustolla[vanhentunut linkki] (venäjäksi) (old.lenobl.ru)
| ||||||||
