Suuri-Lutska
| Suuri-Lutska Большой Луцк, Bolšoi Lutsk |
|
|---|---|
 vaakuna |
|
  Suuri-Lutska |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Jaaman piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 602,59 km² |
| Väkiluku (2011) | 3 700 |
Suuri-Lutska[1] (ven. Большо́й Луцк, Bolšoi Lutsk) on kylä ja maalaiskunta Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä. Kunnan hallinnollinen keskus on Kingiseppskin taajama,[2] joka sijaitsee Laukaanjoen varrella muutamia kilometriä Jaamasta luoteeseen. Keskustaajamassa on 2 200 ja kunnassa 3 700 asukasta (vuonna 2011)[3].
Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuren-Lutskan kunnan pinta-ala on 602,59 neliökilometriä. Se rajoittuu lännessä Jaaman piirin Ivangorodin, luoteessa Narvusin, pohjoisessa Laukaansuun ja Kattilan, idässä Opoljan ja Jaaman sekä kaakossa Pustoperän kuntiin ja etelässä Leningradin alueen Slantsyn piiriin.[2] Pinta-alasta 77,0 % on metsää, 14,8 % maatalousmaata, 5,5 % teollisuusaluetta ja 1,6 % vesistöjä[4]. Kunnan länsiosa kuuluu rajavyöhykkeeseen[5].
Pinnanmuodostukseltaan kunta on jokilaakson halkomaa kumpuilevaa tasankoa. Alueella on paljon soita.[6] Laukaanjokeen laskee Solkanjoki. Kunnan etelärajalla sijaitsee Narvan tekojärvi ja pohjoisessa Palokkaanjärvi.[7] Hyötykaivannaisiin kuuluvat fosforiitti, karbonaattimineraalit, hiekka, sora, savi ja turve[8]. Palokkaanjärven ympäristö kuuluu Kattilan rauhoitusalueeseen[9].
Kingiseppskin taajaman lisäksi kuntaan kuuluu Tukenan (ven. Tugany) asemataajama ja kaksikymmentä kylää: Aleksandrovskaja Gorka, Karlovo, Konova (Komarovka), Kopola (Pervoje Maja), Koskina (Koškino), Kotko, Kukkosi, Mannakka, Paatoka (Padoga), Pieni-Lutska (Malyi Lutsk), Pulkkala (Pulkovo), Pätnitsä (Novopjatnitskoje), kaksi Saahonia (Zahonje-1 ja Zahonje-2), Saapina (Žabino), Salansuu, Serjožino, Suuri-Lutska, Sveisk ja Zaretšje.[10]
Kingiseppskin keskustaajamassa asuu lähes 60 % kunnan väestöstä. Muita suurempia keskuksia ovat yli 200 asukkaan Pätnitsä, Saahoni-2, Pieni-Lutska ja Koskina. Suuren-Lutskan kylässä on 86 asukasta (vuonna 2011). Kunnan alueella sijaitsee lukuisia puutarhapalsta-alueita. Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan 15 600 henkeä.[11]
Kunnan pohjoisosa on vanhaa inkerikkojen asuinaluetta. Pulkkalassa, Salansuussa sekä hävinneissä Hankolassa (ven. Annovka) ja Suokylässä on asunut inkerinsuomalaisia. Kukkosin kylässä on puhuttu inkeroisvaikutteista vatjan kieltä.[12] Nykyään valtaosa asukkaista on venäläisiä[13].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskiajalla Suuren-Lutskan alue kuului Novgorodin tasavaltaan ja sittemmin Moskovan Venäjään. 1600-luvun alussa sen valtasi Ruotsi, ja autioituneihin kyliin muutti luterilaisia inkerinsuomalaisia. Venäjä valloitti alueen takaisin 1700-luvun alussa. Paikalliset talonpojat joutuivat ensin Aleksandr Menšikovin ja hänen jälkeensä eri aatelissukujen maaorjiksi. Pietari Suuri perusti vuonna 1710 Saapinan kylään lasitehtaan. 1800-luvulla Laukaanjoen rannoilla sijaitsi rikkaiden ja tunnettujen henkilöiden kartanoita. Pätnitsän kylässä on säilynyt Aleksandr Puškinin äidin sukulaisten Rotkirhien kartano.[14]
Nykyinen vuonna 2004 perustettu kunta on saanut nimensä kyläneuvoston keskuksena toimineesta Suuren-Lutskan kylästä. Vuonna 1974 kyläneuvoston hallinto siirrettiin sovhoosin keskukseksi rakennettuun Kingiseppskin taajamaan.[10]
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan läpi kulkee Pietarin ja Tallinnan välinen rautatie sekä siitä Veimarissa Autovaan haarautuva rata. Paikallisjunat pysähtyvät Salan asemalla. Eteläosan läpi kulkee myös Pietarista Viron rajalle johtava valtatie M11. Kingiseppskistä ja Laukaanjoen varrella sijaitsevista kylistä on linja-autoyhteydet Jaamaan. Suuren-Lutskan kylän lähellä sijaitsee harjoituskäytössä oleva lentokenttä.[15]
Seudun pääelinkeinot ovat teollisuus ja maatalous. Kunnan alueella toimii kemian tehdas Fosforit, lasipakkaustehdas Veda-pak sekä joukko muita tuotantolaitoksia. Maatalousyritykset tuottavat maitoa, lihaa, viljaa ja vihanneksia.[16]
Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, pieni poliklinikka, vanhainkoti, posti ja joukko kauppoja. Eräitä julkisia palveluja on Koskinassa ja Saahoni-2:ssa. Kunnan asukkaat käyttävät myös Jaaman, Ivangorodin ja Laukaansuun palveluja.[17]
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikallisia nähtävyyksiä ovat Aleksandrovskaja Gorkan, Pätnitsän ja Salansuun kartanoalueet sekä Kopolan kivestä rakennettu tuulimylly. Seudulla on myös useita toisen maailmansodan muistomerkkejä.[18]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Bolšelutskoje selskoje poselenije munitsipalnogo obrazovanija Kingiseppski munitsipalnyi raion Leningradskoi oblasti 2013. Sankt-Peterburg: NIIPGradostroitelstva. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 25.4.2015. (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 40. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.4.2015).
- ↑ a b Materialy, s. 14.
- ↑ Materialy, s. 91.
- ↑ Materialy, s. 63.
- ↑ Materialy, s. 198.
- ↑ Materialy, s. 24.
- ↑ Materialy, s. 42–45.
- ↑ Materialy, s. 33.
- ↑ Materialy, s. 85.
- ↑ a b Materialy, s. 14–15.
- ↑ Materialy, s. 91–93.
- ↑ Acta Linguistica Petropolitana, tom VIII, tšast 1, s. 139, 141–142. Sankt-Peterburg: Nauka, 2012. ISBN 978-5-02-038302-9.
- ↑ Materialy, s. 15.
- ↑ Materialy, s. 15–16.
- ↑ Materialy, s. 104–111.
- ↑ Materialy, s. 85–88.
- ↑ Materialy, s. 101.
- ↑ Materialy, s. 168–170.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suuren-Lutskan kunnan sivusto (venäjäksi)
- Suuren-Lutskan kunta Jaaman piirihallinnon sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)