Suokylä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suokylä[1] (ven. Дубровка, Dubrovka) on entinen inkeriläisten kylä läntisellä Inkerinmaalla nykyisen Leningradin oblastin alueella. Suokylä kuului Kosemkinan seurakuntaan. Suokylän lähellä sijaitsi venäjänkielisiä ja vatjalaisia kyliä 1930-luvulle asti. Vanha Viron ja Venäjän välinen Tarton rauhan aikainen raja kulki myös lähellä. Suokylää lähimmät muut inkerinsuomalaisten kylät olivat 20 km päässä luoteessa sijaitsevat Fyödermaa, Kallivieri ja Kullankylä.

Suokylässä puhuttiin erikoista suomalaismurretta, jonka ominaispiirteitä olivat vokaalireduktio ja pitkien vokaalien lyhentäminen. Murteessa oli vaikutteita virosta ja vatjasta. Nykyisin murteen puhujia voi löytää Narvasta.[2]

Suokylä poltettiin osittain toisen maailmansodan aikana ja sen asukkaat pakenivat Viroon Narvan alueelle. 1950-luvulla osa asukkaista palasi kylään ja asuivat siellä vuoteen 1973 asti, jolloin kylä hävitettiin uuden fosforitehtaan vuoksi. Nykyään on Suokylän paikka aivan tyhjä. Sen lähellä sijaitsee kyläntapainen asutus nimeltä 1-e maja. Sen laidassa huomaa kivisiä tuulimyllyn ja maaherrastalon raunioita.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 18.10.2015.
  2. a b A. Krjukov: Jaaman Suokylän vaiheista. Inkeri, JOULUKUU 2007, nro 4 (065), s. 13-15.