Rurik

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee varjagipäällikköä. Nimestä Rurik on eri artikkeli, jossa myös luetellaan muita samannimisiä henkilöitä.
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus.
Rurik ja Venäjän valtion perustamisen 1000-vuotismuistomerkki Novgorodissa.
Alassyöksyvä haukka on Rurikin vaakuna ja Vanhan Laatokan vaakuna.

Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka tarun mukaan otti vuonna 862 haltuunsa itämerensuomalaisten väestöjen asuttamat Laatokanlinnan alueet ja perusti Novgorodin.

Rurik-nimen muinaisskandinaavinen kantamuoto on Rørik. Nimi tarkoittaa "kuulua johtajaa".

Rurikin ja skandinaavien valtaannousu Novgorodissa on kiistelty kysymys. Ainoa hänestä kertova lähde on Nestorin kronikka 1100-luvulta. Sen mukaan suomalais-ugrilaiset ja slaavilaiset heimot nimeltä tšuudit, sloveenit, krivitšit, vepsäläiset ja merjalaiset kieltäytyivät maksamasta veroa, karkottivat varjagit ja alkoivat hallita itseään. Heimot ajautuivat kuitenkin sotimaan toisiaan vastaan ja päättivät kutsua Rurikin veljineen pitämään järjestystä.

Tarinan todenperäisyys on hyvin kiistanalainen, kuten Rurikin historiallisuuskin. Novgorodin kaupunki on arkeologisten kaivausten mukaan syntynyt 900-luvun puolivälissä, joten se ei voi olla Rurikin perustama. Sen sijaan Rurikinlinnan arkeologisissa kaivauksissa Novgorodin kupeesta on löydetty todisteita viikinkien läsnäolosta jo 800-luvulta lähtien. [1]

Familytree DNA -projektissa on ollut hanke, jossa Rurikin historiallisuutta on pyritty lähestymään nykyisten ruhtinassukujen geenilinjojen pohjalta.[2]

Tutkimus osoitti, että kaikki tunnetut Rurikin väitetyt jälkeläiset jakavat saman haploryhmän N1c1 (N-M178) ja tarkalleen ottaen sen Itämerensuomalaisen läntisen haaran N1c1a1a1a (L550) SNP Y10932, eli N1c1a1a1a2 (Y4339).  Tämä perusteella on päätelty Novgorodin ja Kiovan varhaisimpien ruhtinaiden olleen taustaltaan itämerensuomalaisia (N1c1 -haploryhmä)[3] ja mahdollisesti nykyisen Ruotsin Roslagenista.[4]

N1c1-haploryhmää esiintyy ylivoimaisesti eniten Suomessa (61%), Lapissa (53%) ja jonkin verran myös Skandinaviassa (mm. Ruotsissa n. 7%). [5] Rurikin alaryhmää N1c1a1a1a2 ei kuitenkaan Swedish Haplogroup Database:n mukaan löydy Ruotsista [6].

Venäjän tärkeimpien ruhtinaskuntien ruhtinaat ja myöhemmin sen tsaarit johtivat sukunsa Rurikiin Vasili IV:n (k. 1612) kauteen ja Romanov-suvun valtaannousuun saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E. N. Nosov, T. O. Dorofejev, K. A. Mihailov Rurikinlinnan tutkimuksia (Исследования Рюрикова Городища)
  • Nestorin kronikka
  • Richard Hall: MATKA VIIKINKIEN MAAILMAAN. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2012. ISBN 978-952-254-109-3. suomi

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matka viikinkien maailmaan, s.97
  2. Family Tree DNA - Rurikid Dynasty DNA Project www.familytreedna.com. Viitattu 19.10.2016.
  3. Maciamo: Haplogroup N1c (Y-DNA) Eupedia. Viitattu 19.10.2016. (englanniksi)
  4. Rurikid Dynasty DNA Project - Results Genealogy by Genetics. Viitattu 16.8.2016. (englanniksi)
  5. [1]
  6. [2]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]