Oleg Viisas
Oleg Viisas (ven. Оль́гъ, Ѡль́гъ); (? – syksy 912) oli Novgorodin ruhtinas vuosina 879–912 ja Kiovan suuriruhtinas vuosina 882–912.[1]
Tarinan mukaan viikinki Rurik perusti Novgorodin vuonna 862. Rurikin seuraajaksi tuli ruhtinassuvun vanhimpana hänen sotapäällikkönsä Olav eli Oleg Viisas.[1] Hän halusi laajentaa valtakuntaansa ja sen vuoksi hän järjesti sotaretken vuonna 882. Varjagit alistivat valtaansa koko seudun väestön ja surmasivat paikallisruhtinaat. He valloittivat Smolenskin,[1] Ljubetsin ja sitten etenivät kohti Kiovaa. Sitä hallitsivat varjagiruhtinaat Askold ja Dir. Oleg saapui joukkoineen Kiovan luo. Hän kutsui viekkaudella paikalle Askoldin ja Dirin, jotka surmattiin joenrantaan ja hän otti haltuunsa Kiovan, josta tehtiin Kiovan ruhtinaskunnan eli Kiovan Rusj-valtion pääkaupunki.
Hän ryhtyi rakentamaan Kiovaan linnoitusta ja pakotti vähitellen ympäröivät heimot maksamaan itselleen veroja, laajentaen valloittamaansa aluetta kaikkiin suuntiin vuosina 883–903 kasaarien kustannuksella, jotka tähän asti olivat pitäneet koko Etelä-Venäjää itselleen kuuluvana.[1] Varjagit keräsivät slaaveilta veroina hunajaa, humalaa ja turkiksia, ja vastineeksi tarjosivat suojelusta.
Konstantinopolin valloitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oleg lähti sotaretkelle Bysanttiin vuonna 907 ja jätti Igorin sijaishallitsijaksi. Hän varusti 2 000 venettä, 40 miestä jokaiseen eli 80 000 miehen armeijan. He lähtivät valloittamaan Konstantinopolia.[1] Sinne päästyään Bysantin keisari Leo VI käski sulkemaan kaupungin portit ja sulkemaan sataman kettingillä. Näin varjagit eivät pääsisi ryöstelemään ja tuhoamaan esikaupunkeja.
Oleg rantautui joukkoineen, tuhosi armottomasti keisarillisen kaupungin esikaupunkialueita ja pakotti keisarin maksamaan veroa, tarjoamaan venäläisille tarvikkeet paluumatkaa varten ja viemään heistä viisikymmentä kaupunkiin. Sitten tehtiin muodollinen sopimus, jota slaavit vannoivat noudattavansa jumaliensa Perunin ja Voloksen nimissä.[1]
Oleg keksi laittaa laivoihinsa pyörät alle ja myötätuulessa he saapuivat laivoilla kaupunkiin. Kreikkalaiset säikähtivät ja ehdottivat rauhansopimusta ja lunnaita varjageille. Sopimuksen mukaan Oleg sai 12 griveniä jokaisesta veneen hankaimesta sekä verojen maksua rusien kaupungeille. Voitonmerkiksi Oleg naulasi kilpensä Konstantinopolin porttiin. Sotaretken tärkein tulos oli kuitenkin vapaakauppasopimus Rusin ja Bysantin välillä. Tämä on historiallisesti kiistanalainen kysymys, koska Rusin ja Bysantin sopimuksessa vuonna 911 ei mainita enää mitään vapaakaupasta. Sopimuksessa Oleg nimitettiin Rusin suuriruhtinaaksi. Siinä hänet määriteltiin täysivaltaiseksi hallitsijaksi eikä pelkästään ruhtinas Igorin (Rurikin pojan) sijaishallitsijaksi.
Oleg palasi Kiovaan laiva täynnä kultakoristeita, kallisarvoisia kankaita, viinejä ja kaikenlaisia arvokkaita esineitä. Vuonna 911 hän lähetti neljäntoista hengen suurlähetystön Konstantinopoliin saadakseen alkuperäisen sopimuksen vahvistettua ja laajennettua. Näiden suurlähettiläiden nimet ovat säilyneet ja ne viittaavat Olegin isännän skandinaaviseen alkuperään; niiden joukossa ei ole slaavilaisia nimiä. Uusi ja pitkälle kehitetty sopimus, jonka ehdot ovat säilyneet, tehtiin nyt venäläisten ja kreikkalaisten välillä. Sopimus ilmeisesti pyrki sitomaan nämä kaksi kansakuntaa tiiviisti yhteen ja poistamaan kaikki mahdolliset erimielisyydet, joita niiden välillä saattaisi tulevaisuudessa syntyä. Näiden kahden kansan välillä piti myös käydä vapaata kauppaa, ja venäläiset saattoivat halutessaan mennä Bysantin keisarin palvelukseen. Lähettiläät palasivat Kiovaan vuonna 912 sen jälkeen, kun heille näytettiin keisarikunnan pääkaupungin loisto ja opastettiin kreikkalaisen uskon alkeisiin.[1]
Nestorin kronikan mukaan vuonna 912 Oleg kuoli käärmeen puremaan, Novgorodin kronikan mukaan vuonna 922. Hänen oletettu hautakumpunsa on Staraja Ladogan lähellä. Toisen tiedon mukaan hänet on haudattu Kiovaan.[1]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gorodok-sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Viking-Nevo kerho-sivusto
- Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta(venäjäksi)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Radzivillin kronikka(venäjäksi)
|
Edeltäjä: |
Kiovan ruhtinas 882–912 |
Seuraaja: Igor |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
