Mikael Romanov

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Venäjän ensimmäistä Romanov-sukuista hallitsijaa. Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n veljestä kerrotaan artikkelissa Mikael Aleksandrovitš Romanov ja amerikkalaisesta huijarista artikkelissa Michael Romanoff.
Mikael Romanov.

Mikael Fjodorovitš Romanov (ven. Михаил Фёдорович Романов, Mihail Fjodorovitš Romanov; 22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 16131645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija.

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhain aamulla 14. maaliskuuta vuonna 1613 saapui Moskovasta pajarien lähetystö kertomaan Ipatjevin luostariin kertomaan Mikael Romanoville, että hänet oli valittu hallitsijaksi "joka valaisee Venäjän tsaarikuntaa kuin aurinko". [1]

Mikael, joka oli tuolloin 17- vuotias, oli piileskellyt luostarissa yhdessä äitinsä kanssa. Mikael kieltäytyi kunniasta jyrkästi eikä hänen äitinsäkään suostunut siunaamaan hanketta. Pajarien lähetystö jäi kuitenkin paikalle ja suostutteli Mikaelia kuusi tuntia, kunnes hän suostui valintaansa Venäjän tsaariksi.[2]

Venäjä oli vuonna 1613 tilanteessa, jossa sen hallitsijaksi ryhtyminen ei houkutellut ja oli jopa uhkarohkeaa. Sisällissota raivosi ja maassa oli nälänhätä. Puola oli lähettänyt tappajat etsimään uutta tsaaria ja Ruotsi valmisteli hyökkäystä. Valtion kassa oli tyhjä ja Kremlin palatsit sortumispisteessä. Maalla oli kuitenkin potentiaalia: Siperian haltuunotto oli alkamassa ja maassa oli noin 14 miljoonaa asukasta aikana jolloin Englannissa oli noin neljä miljoonaa asukasta. [3]

Mikael Romanovin isä oli Rostovin metropoliitta Filaret, joka oli joutunut puolalaisten vangiksi.

Zemski sobor toivoi pääsevänsä vaikuttamaan uuteen hallitsijaan. Niin kävikin ja Mikael piti kokouksen lähes koko ajan koolla vuoteen 1622 asti. Lähinnä häntä olivat hänen äitinsä suku Saltykovit ja näiden ystävät. Soborin määräykset takasivat myös jälleenrakennuksen vaatimien verojen toteutumisen koko maassa.

Filaret pääsi 1619 palaamaan Puolasta. Mikael antoi isälleen patriarkan arvon ja arvonimen Veliki gosudar, suuri hallitsija, joka kuului perinteisesti vain tsaareille. Filaretista tuli kuolemaansa 1633 saakka Venäjän todellinen hallitsija.

Zemski sobor kutsuttiin koolle jälleen 1632 ja sitä tarvittiin vuoteen 1642 saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikki Kirkinen (toim.): Venäjän historia. 2. painos. Otava, 2002. ISBN 951-1-15799-X.
  • Jussi. T. Lappalainen: Toipuva Moskovan valtakunta, s. 107–131.

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Montefiore, S.S.: Romanovit 1613-1918, 2016, s.41
  2. Montefiore, S.S.: Romanovit 1613- 1918, 2016, s. 42-43
  3. Montefiore, S.S.: Romanovit 1613- 1918, 2016, s. 53

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vaakuna Edeltäjä:
Ladislaus IV Puolalainen
Venäjän tsaari
16131645
Seuraaja:
Aleksei Mihailovitš
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.