Jaropolk II
Jaropolk II Vladimirovitš (ven. Ярополк II Владимирович) (n. 1082 Tšernigov[1] – 18. helmikuuta 1139) oli Kiovan Rusin suuriruhtinas vuosina 1132–1139.[2]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän oli Kiovan suuriruhtinas Vladimir Monomahin ja tämän ensimmäisen puolison Gytha of Wessexin toiseksi nuorin poika. Hänellä oli kuusi täysisisarusta ja kuusi sisaruspuolta. Hänen veljiään olivat Mstislav I Suuri, Izjaslav Vladimirovitš Kurskin ruhtinas, Svjatoslav Vladimirovitš Smolenskin ja Perejaslavin ruhtinas, Vjatseslav I sekä velipuoli Juri Dolgoruki.[1][3]
Ruhtinaan poika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1103 hän osallistui sotaretkeen polovtsialaisia vastaan. Hänen isänsä Vladimir Monomah, josta tuli Kiovan suuriruhtinas vuonna 1113, teki Jaropolkista Perejaslavin ruhtinaan vuonna 1114 kolmanneksi vanhimman poikansa Svjatoslavin kuoleman jälkeen.[1][3]
Perejaslavin ruhtinaana Jaropolk osallistui lukuisiin sotaretkiin polovtsialaisia vastaan. Vuonna 1116 hän marssi yhdessä isänsä joukkojen kanssa Minskin ruhtinas Glebia vastaan. Aikakirjat kertovat, että hän johti Drutskin kaupungin koko väestön eteläisille Perejaslavin maille. Jaropolk ylläpi hyviä suhteita iäkkääseen isäänsä, joka usein luotti poikaansa komentamaan joukkoja sodissa polovtsialaisten kanssa yhdessä vanhemman veljen Mstislavin kanssa. Vuonna 1125 Jaropolk torjui polovtsien hyökkäyksen Perejaslavin ruhtinaskuntaa vastaan Polkostenin taistelussa.[1][3]
Ruhtinas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhemman veljensä Mstislav Suuren kuoleman jälkeen hän astui Kiovan suuriruhtinaan valtaistuimelle 17. huhtikuuta 1132. Heikkona poliitikkona hän riitaantui muitten ruhtinaitten kanssa ja aiheutti kiistoja Venäjän etelä- ja pohjoisosassa vuosina 1134-1135.[1] Kiovan suuriruhtinaana hän yritti toteuttaa isänsä testamentin määräykset, jotka koskivat valtaistuimen perimystä Mstislav Suuren pojille, minkä vuoksi hän siirsi ruhtinas Vsevolod Mstislavitšin Novgorodista Perejaslavliin.[3]
Perejaslavlissa tapahtuneen konfliktin aikana velipuoli Juri Dolgoruki hallitsi lyhyen aikaa, jonka jälkeen Jaropolk asetti sinne veljenpoikansa Polotskin ruhtinas Izjaslav Mstislavitšin, mutta siirsi sinne pian veljensä Vjatšeslav I Vladimirovitšin, joka hallitsi vuosina 1132-1134, jolloin Turovin ruhtinaskunta siirtyi Izjaslav Mstislavitšille.[3]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaropolk Vladimirovitš Monomah kuoli Kiovassa 18. helmikuuta 1139. Hänet haudattiin ensin Jantšinin luostarin kappeliin lähellä Kiovan Pyhän Andreaksen kirkkoa, hänen leskensä suuriruhtinatar Jelena toi miehensä jäännökset itse kirkkoon vuonna 1145.[1]
Jaropolkin kuollessa Polotsk, Novgorod ja Tšernigov olivat jo hänen hallintansa ulkopuolella. Rostov-Suzdalin ruhtinaskunta säilytti nimellisen uskollisuuden Kiovalle.[3]
Avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuriruhtinas Jaropolk II oli naimisissa vuonna 1116 vangiksi otetun Jasskin alaaniruhtinaan tyttären[4] Jelenan kanssa, heidän lapsistaan ei ole olemassa luotettavaa tietoa.[1]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Ярополк 2 Второй Владимирович. Правители Руси России. Князья, княгини, цари и царицы bibliotekar.ru. Viitattu 25.3.2025.
- ↑ Encyclopedia of Ukraine
- ↑ a b c d e f Ярополк Владимирович Большая российская энциклопедия. 23.1.2024. Viitattu 25.3.2025. (venäjäksi)
- ↑ Ярополк Владимирович Большая российская энциклопедия. 23.1.2024. Viitattu 25.3.2025. (venäjäksi)
|
Edeltäjä: Mstislav I Suuri |
Kiovan suuriruhtinas 1132–1139 |
Seuraaja: Vjatšeslav I |
