Siirry sisältöön

Rurik Rostislavitš

Wikipediasta
Rurik Rostislavitš saa tietää entisen vävynsä, Galitšian ruhtinas Roman II:n Suuren kuolemasta, lähtee luostarista 1205 ja nousee Kiovan suuriruhtinaan valtaistuimelle, Iivana Julman kuvakronikka 1568
Rurik Rostislavitš suutelee ristiä ja vannoo uskollisuutta entiselle vävylleen Roman II Mstislavitšille, joka syrjäytti hänet Kiovan valtaistuimelta ja Rurik Rostislavitšin lähtö Ovrutšiin noin vuonna 1200/1201, Radziwillin kronikka

Rurik Rostislavitš, kastettuna Vasili (ukr. Рюрик Ростиславич); (n. 1137/1140 Smolensk – 1210/1212 Kiova) oli Kiovan Rusin suuriruhtinas kuuden lyhyen jakson ajan (1173; 1180–1181; 1194–1201; 1203–1204; 1205-1206 ja 1207–1210) vuosien 1194 ja 1210 välillä,[1] Belgorodin ruhtinas vuosina 1173–1194 sekä Novgorodin ruhtinas vuosina 1170–1171.[2]

Jouduttuaan kiistoihin Olgovitšien mahtisuvun ja entisen vävynsä Roman II:n kanssa hän liittoutui kumaanien kanssa. Vuonna 1210 hän menetti Kiovan ruhtinaskunnan valtaistuimen lopullisesti ja hallitsi viimeiset vuotensa Tšernihiviä.[1]

Hän oli Kiovan suuriruhtinas Rostislav I Mstislavitšin ja tämän nimeltä tuntemattoman puolison kolmanneksi vanhin poika. Hänellä oli neljä veljeä ja ainakin yksi sisar. Hänen veljiään olivat Roman I ja vuorollaan Novgorodin ruhtinaina ollet Svjatoslav, David ja Mstislav Urhea.[3][2]

Vuonna 1157 hän osallistui sotaretkeen Turovin ruhtinaskuntaa vastaan ​​osana Kiovan suuriruhtinas Izjaslav III Davidovitšin kokoamaa liittoumaa. Hän osallistui Mstislav II:n kutsumiseen Kiovan valtaistuimelle vuonna 1167 ja vuonna 1169 Vladimirin ruhtinas Andrei Bogoljubskin Kiovaa vastaan ​​kokoamien koalitiojoukkojen vastaiseen taisteluun. [2]

Hän miehitti 24. maaliskuuta 1173 veljiensä Mstislavin ja Davidin kanssa joukkoineen Kiovan vangiten ruhtinaat Vsevolod III:n ja Jaropolk Rostislavitšin. Vastakkainasettelun jälkeen Tšernigovin ruhtinas Svjatoslav III Vsevolodovtšin kanssa vuonna 1181 hän teki tämän kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän sai itselleen koko Kiovan ruhtinaskunnan; Rurikin pääasuinpaikaksi tuli Belgorodin kaupunki, ja Svjatoslav sai Kiovan. Svjatoslav Vsevolodovitšin ja Rurikin vakaa yhteishallinto johti poliittisen tilanteen rauhoittumiseen Etelä-Venäjällä. Polovtseja vastaan tehtiin useita menestyksekkäitä sotaretkiä 1184-1185 ja 1189/1190, joista Rurik oli päävastuussa.[2]

Poliittisten avioliittojen avulla Rurik pyrki edistämään vakautta Etelä-Venäjällä. Viimeistään 1180-luvun puolivälissä hän naitti tyttärensä Predslavan Vladimir-Volynskin ruhtinas Roman II Mstislavitšin kanssa, nämä erosivat käytännössä 1190-luvun lopulla. Vuonna 1183 hän naitti toisen tyttärensä Anastasian ruhtinas Gleb Svjatoslavitšille, Tšernigovin ruhtinas Svjatoslav Vsevolodovitšin pojan kanssa. Vuonna 1188 hänen poikansa Rostislav avioitui Vladimirin ruhtinas Vsevolod III:n tyttären Veršoslavan kanssa; luultavasti samana vuonna hän naitti tyttärensä Jaroslavan ruhtinas Svjatoslav Igorevitšille, Novgorod-Severskin ruhtinas Igor Svjatoslavitšin pojalle.[2]

Roman II vangituttaa entisen anoppinsa Annan, appensa Rurikin ja heidän tyttärensä, entisen puolisonsa Predslavan sekä pakottaa heidät leikkaamaan hiuksensa munkin tonsuuriksi 1202/1204, Radzivillin kronikka 1400-luku

Rurikin ja Tšernigovia hallinneen Olgovitšin mahtisuvun suhde 1190-luvun puolivälistä aina 1200-luvulle oli ristiriitainen, vielä 1200-luvun alussa he olivat olleet liittolaisia. Jatkuva konflikti Rurikin ja Vladimir ja Galitsia-Volynian ruhtinas Roman II Mstislavitšin välillä päättyi vuonna 1203 Rurikin, hänen puolisonsa Annan ja tyttärensä Predslavan, joka oli Romanin ensimmäinen vaimo, pakottamiseen luostariin.[2]

Roman II:n kaaduttua taistelussa Puolassa 19. kesäkuuta 1205 Rurik lähti luostarista ja otti Kiovan valtaistuimen itselleen. Vuosina 1205 ja 1206 hän järjesti sotaretkiä Galitsiaa vastaan. Rurik taisteli liittolaisensa Tšernigovin ruhtinas Vsevolod Svjatoslavitš Tšermnin kanssa Kiovan valtaistuimesta vuonna 1206, jonka hän sai uudellen takaisin vuonna 1207 ja piti sen kuolemaansa asti.[2]

Rurik johti kivirakennusten pystyttämistä Belgorodissa ja Kiovassa, ja hänen alaisuudessaan koottiin Kiovan kronikka vuodelta 1198,[2] jossa on luettelo Kiovan suuriruhtinaista ennen mongolivalloitusta vuonna 1240.[4]

Rurikin viimeisistä vuosista on olemassa useita tietoja. Hänen sanotaan kuolleen joko luostarissa ennen vuotta 1210 tai Tšernigovissa vuonna 1215, jossa hänen väitetään asuneen hyvin kohdeltuna vankina. Rurik ja Vsevolod Svjatoslavitš Tšermni olisivat myös vaihtaneet paikkoja keskenään Kiovan ja Tšernigoviin välillä vuonna 1210.[2]

Avioliitot ja perilliset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rurik avioitui vuonna 1163 kumaani kaani Beluhan nimeltä tuntemattoman tyttären kanssa.[3]

Heille syntyivät todennäköiset lapset:

  • Anastasia Rurikovna (k. 1182 jälkeen), avioitui 1182 Kiovan ruhtinas Svjatoslav III Vsevolodovitšin pojan Glebin kanssa
  • Jaroslava Rurikovna (k. 1187), avioitui 1187 Rilan ruhtinas Svjatoslav Igorevitšin, Igor Svjatoslavitšin pojan kanssa.
  • Vseslava Rurikovna (k. heinäkuu 1199), avioitui 1199 Rjazanin apanageruhtinas Jaroslav Glebovitšin kanssa

Toinen puoliso oli Anna Jurjevna (k. 1205 jälkeen), Turovin ruhtinas Juri Jaroslavitšin tytär.[3]

Heille syntyivät lapset:

  • Rostislav II Rurikovitš[2] (7. huhtikuuta 1172 – 1218 jälkeen), Torzokin ruhtinas 1195–1205, Ovrutšin ruhtinas 1212–1219, Kiovan suuriruhtinas 1204–1205, Vyšhorodin ruhtinas 1205–1218 jälkeen ja Galitsian ruhtinas 1210; avioitui Vsevolod III:n ja Tšekin kuningatar Maria Švarnovna kolmanneksi vanhimman tyttären Veršoslava Vsevolodovnan kanssa
  • Predslava Rurikovna (k. 1204 jälkeen), avioitui n. 1170-1180 Volynian ja Galitsian ruhtinas Roman II Mstislavitšin kanssa, heille syntyi kaksi tytärtä; avioero 1195-1196, pakotettiin luostariin 1202/1204 isänsä ja äitinsä kanssa
  • Vladimir IV Rurikovitš,[2] Kiovan suuriruhtinas 1223-1235, 1235-1236
  1. a b Riuryk (Vasylii) Rostyslavych Encyclopedia of Ukraine. 1998. Viitattu 25.2.2023.
  2. a b c d e f g h i j k РЮРИК РОСТИСЛАВИЧ • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 14.4.2025.
  3. a b c РБС/ВТ/Ростислав-Михаил Мстиславич — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 31.3.2025. (venäjäksi)
  4. Ипатьевская летопись Большая российская энциклопедия. 4.12.2023. Viitattu 14.4.2025. (venäjäksi)
Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Vsevolod III
Kiovan suuriruhtinas
11731173
Seuraaja:
Svjatoslav III
Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Jaroslav II
Kiovan suuriruhtinas
11801182
Seuraaja:
Svjatoslav III
Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Svjatoslav III
Kiovan suuriruhtinas
11941202
Seuraaja:
Igor III
Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Igor III
Kiovan suuriruhtinas
12031206
Seuraaja:
Roman II
Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Vsevolod IV Tšermni
Kiovan suuriruhtinas
12071210
Seuraaja:
Vsevolod IV Tšermni