Rostislav III
Rostislav III Mihailovitš (unk: III. Rosztyiszláv, bulg. ja ukr.: Ростислав Михайлович); (1210 jälkeen/1219[1]/n. 1225–1262/1263 Belgrad[1]) oli Kiovan Rusin ruhtinas ja arvohenkilö Unkarin kuningaskunnassa.[2]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän oli Tšernihivin ruhtinas Mikael II Vsevolodovitšin ja Jelena Romanovnan (tai Maria Romanovna, k. 1243) vanhin poika ja toiseksi vanhin lapsi. Hänen äidinisänsä oli Halytšin ruhtinas Roman Mstislavitš[1] ja äidinäitinsä Kiovan ruhtinatar Predslava Rurikovna.
Hänellä oli kuusi sisarusta, hänen nuorempia veljiään olivat Roman Mihailovitš, Tšernigovin ja Brjanskin ruhtinas; Mstislav Mihailovitš, Karatšovin ja Zvenigorodin ruhtinas; Simjon Mihailovitš, Gluhovin ja Novosilin ruhtinas ja Juri Mihailovitš, Torusan ja Brjanskin ruhtinas. Hänen vanhempi sisarensa on Pyhittäjä Jefrosinia Suzdalilainen, joka kanonisoitiin vuonna 1698.[3]
Ruhtinas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän oli Novgorodin ruhtinas vuonna 1230, Halytšin ruhtinas vuosina 1236–1237, 1241–1242, Lutskin ruhtinas vuonna 1240 ja Tšernigovin ruhtinas vuosina 1241–1242. Koska ei kyennyt vahvistamaan valtaansa Halytšissa, hän lähti Unkarin kuningas Béla IV:n hoviin ja avioitui siellä tämän tyttären prinsessa Annan kanssa vuonna 1243.[1]
Hän tuki isäänsä tämän vallan laajentamispyrkimyksissä. Rostislav oli jonkun aikaa Novgorodin ruhtinas, ja hallitsi sen jälkeen Galitsian ja Tšernihivin ruhtinaskuntia. Daniel Romanovitš valtasi Galitsian takaisin, ja taisteli Galitsian ja Volynian ruhtinaskunnan alueista, kunnes voitti vuonna 1245 koalition, johon kuuluivat Rostislav, hänen unkarilainen appensa Béla IV ja puolalainen lankonsa Bolesław I. Rostislav pakeni Unkariin, missä hän hallitsi pientä ruhtinaskuntaa nykyisessä Sloveniassa.[4]
Hän oli Slavonian ban vuosina 1247–1248, hänestä tuli ensimmäinen Macsón herttua vuosina 1248–1262, joka hallitsi valtakunnan eteläisiä osia. Vuonna 1257 hän miehitti Vidinin ja sittemmin kutsui itseään Bulgarian tsaariksi.[1]
Avioliitto ja jälkeläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1243 Rostislav avioitui Unkarin prinsessa Annan (n. 1226–1274 jälkeen) kanssa,[1] joka oli Unkarin kuningas Béla IV:n ja bysanttilaisen prinsessa Maria Laskariksen tytär.
Heille syntyivät lapset:
- Mikael (?–1271), Bosnian herttua,[1] murhattiin
- Béla (?– marraskuu 1272), Macsón herttua,[1] murhattiin kuningas Ladislaus IV:n kruunajaisjuhlallisuuksien aikana
- Nimeltä tuntematon tytär (ehkä Anna/Erzsébet) (k. 1272/1298), avioitui (1) Bulgarian tsaari Mikael Asenin I:n kanssa 1255;[1] (2) Bulgarian tsaari Koloman II:n kanssa; (3) vuodesta 1260 Moys II Daroi (unk. Moys Daroi) (1210–1280/1281), Unkarin palatinuksen kanssa. Heillä oli tytär Erzsébet Daroi, joka avioitui Transilvanian voivodi Miklós Medgyessyn kanssa ja oli yksi Puolan kuningas Stefan Báthoryn 7. sukupolven esivanhemmista.
- Kunigunda, unk. Kinga (1245 – 9. syyskuuta 1285), avioitui (1) Böömin kuningas Ottokar II:n kanssa 1261;[1] (2) linnakreivi Záviš von Falkenštejn Rosenbergin kanssa 1285[5]
- Margit, nunna[1]
- Agrippina (? – 26. toukokuuta 1303/1309), avioitui 1265 Krakovan ja Sandomierszin herttua Leszek II:n kanssa,[1] avioliittoa ei pantu täytäntöön, avioero 1271-1274[6]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l A Pallas nagy lexicona mek.oszk.hu.
- ↑ ЭСБЕ/Ростислав, русские князья — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 31.3.2025. (venäjäksi)
- ↑ Pyhittäjä Jefrosinia Suzdalilainen Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 1.4.2025.
- ↑ Rostyslav Mykhailovych Encyclopedia of Ukraine. 1998. Viitattu 26.2.2023.
- ↑ Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 31.3.2025.
