Vladimir oli isänsä Vsevolodin eläessä Smolenskin ja Tšernigovin ruhtinas ja pysyi Svjatopolk Isjaslavitšin tultua suuriruhtinaaksi tälle alamaisena ja uskollisena. Hänet valittiin Kiovan suuriruhtinaaksi vasta Svjatopolk II:n kuoltua vuonna 1113.[1]
Vladimirin hallintokausi oli Kiovan Rusin kukoistusaikaa. Hänen poikansa taistelivat menestyksellä virolaisia, bulgaareja ja polovtseja vastaan, ja uppiniskaiset aliruhtinaat pakotettiin tottelevaisuuteen. Suzdaliin hän perusti Vladimirin kaupungin. Russkaja pravdaan tehtiin muutoksia ja lisäyksiä, kirkkoja ja luostareita perustettiin ja apotti Sylvester kokoonpani Nestorin nimellä tunnetun kronikan. Vladimir kirjoitti itsekin "Neuvoja lapsilleni", jossa hän kehottaa näitä lempeyteen ja kunnollisuuteen.[3] Tämä on ensimmäinen tunnettu maallikon kirjoittama muinaisvenäjänkielinen teksti.[1]
Vladimir Monomahin nimikirjoitus Pyhän Sofian katedraalissa Kiovassa
Vladimir Monomah kuoli toukokuussa 1125 sotaretkellään Altajoella. Hänet haudattiin Pyhän Sofian katedraaliin Kiovaan.[4]
Hän avioitui vuonna 1069/1070 Gytha of Wessexin (n. 1053/1061 – 1098/1107), joka oli Englannin kuningas Harold Godwininpojan[2] ja tämän tanskalaisen vaimon Edith Joutsenkaulan (Ealdgyth Swan-neck) tytär.
