Rurikin dynastia
| Rurik | |
|---|---|
.png) Jaroslav I Viisaan sinetti |
|
| Perustaja | Rurik |
| Viimeinen hallitsija | Vasili IV |
| Perustamisvuosi | 862 |
| Hajoaminen | 1610 |
| Kansallisuus | venäläinen |
Rurikin dynastia (ven. Династия Рюриковичей, Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla. Heidän uskottiin olleen myyttisen Rurik-viikingin jälkeläisiä.
Myöhemmin dynastia hajosi useisiin sukuihin. Useimmat dynastian hallitsijoista hallitsivat Kiovan Rusia ja sen romahdettua useita sen jälkeisiä ruhtinaskuntia. Toinen haara, jotka olivat Rostislav Mihailovitšin jälkeläisiä, olivat paaneja eli ruhtinaita Unkarissa. Osa Rurikin dynastiaan kuuluvista hallitsi Liettuan suuriruhtinaskuntaa ja julisti valtansa ulottuvan Bulgariaan (Rostislav Mihailovitš) ja olivat Georgian kuningaskunnan, Itävallan herttuakunnan ja Steiermarkin kanssahallitsijoita. He myös saattoivat hallita Suur-Permin ruhtinaskuntaa ja Suur-Määriä.
Hallitsijasuvun viimeiset hallitsijat olivat Venäjän tsaarit Fjodor I ja Vasili Šuiski. Dynastia hajosi 1600-luvun alussa.lähde?
Luettelo Venäjää hallinneista Rurikin dynastian jäsenistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiovan ruhtinaat, ruhtinattaret ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rurik (862–879/882), dynastian perustaja
- Oleg Viisas (882–912)
- Igor (912–945)
- Olga (945–962)
- Svjatoslav I (962–972)
- Jaropolk (972–980)
- Vladimir I (980–1015)
- Svjatopolk I (1015–1019)
- Jaroslav I Viisas (1019–1054)
- Izjaslav I (1054–1073, 1076–1078)
- Svjatoslav II (1073–1076)
- Vsevolod I (1078–1093)
- Svjatopolk II (1093–1113)
- Vladimir Monomah (1113–1125)
- Mstislav I Suuri (1125–1132)
- Jaropolk II (1132–1139)
- Vjatšeslav I (1139, 1151–1154)
- Vsevolod II (1139–1146)
- Igor II (1146)
- Izjaslav II (1146–1154)
- Juri I, Georgios I (1149–1151, 1155–1157)
- Rostislav (1154–1167)
- Izjaslav III (1155–1162)
- Mstislav II (1167–1169)
- Gleb I (1169, 1170–1171)
- Vladimir II Mstislavitš (1171)
- Mikael I (1171)
- Roman I (1171–1173, 1175–1177)
- Vsevolod III (1173)
- Rurik (1173, 1180–1182, 1194–1202, 1203–1205, 1206, 1207–1210)
- Jaroslav II (1174–1175, 1180)
- Svjatoslav III (1173, 1176–1180, 1181–1194)
- Ingvar I (1202, 1214)
- Roman II (1203-1205)
- Rostislav II (1204–1206)
- Vsevolod IV (1206–1212)
- Mstislav III (1214–1223)
- Vladimir III (1223–1235)
- Izjaslav IV (1235–1236)
- Jaroslav III (1236–1238, 1246)
- Mikael II (1238–1239, 1241–1246)
- Rostislav III (1239)
- Daniel I (1239–1240)
Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Andrei I (1168–1175)
- Mikael I (1175–1176)
- Vsevolod III (1176–1212)
- Juri II (1212–1216 ja 1218–1238)
- Konstantin I (1216–1218)
- Jaroslav II (1238–1246)
- Svjatoslav III (1246–1249)
- Andrei II (1249–1252)
- Aleksanteri Nevski (1252–1263)
- Jaroslav III (1263–1271)
- Vasili Jaroslavitš (1272–1277)
- Dmitri Aleksandrovitš (1277–1294)
- Andrei III (1294–1304)
- Mihail Jaroslavitš (1304–1318)
Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Daniel (1283–1303)
- Juri (1303–1325)
- Iivana I (1325–1341)
- Semjon (1341–1353)
- Iivana II (1353–1359)
- Dimitri (1359–1389)
- Vasili I (1389–1425)
- Vasili II (1425–1462)
- Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – ensimmäinen Tsaari – nai Bysantin viimeisen keisarin veljentyttären
- Vasili III (1505–1533)
- Iivana IV "Julma" (1533–1547)
Yhtenäisen Venäjän hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Iivana IV "Julma" (1547–1584)
- Fjodor I (1584–1598)
- Fjodor II (1605)
- Vasili IV (1606–1610) (viimeinen)
Rurikin suvun geneettiset tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
FamilyTreeDNAn DNA-tutkimuksen mukaan Rurikin dynastian perustaja Rurik näyttää kuuluneen haploryhmään N1c1[1]. Kyseinen haploryhmä on kaikkein yleisin Itämerensuomalaisia kieliä puhuvien kansojen keskuudessa, kuten suomalaisten (60 %) ja balttien (40 %) sekä turkinsukuisten kansojen keskuudessa[2]. Suomalaisten tutkijoiden mukaan hallitsijasuvun kantaisä ei kuulunut itämerensuomalaisiin, sillä häneltä puuttuu DYS390=24-mutaatio, joka on nykyisillä itämerensuomalaisilla, vaan hänellä oli DYS390=23, ja tämä tarkoittaisi sitä, että hän luultavasti kuului johonkin pohjoisgermaanisia kieliä puhuvaan kansaan (varjagit).[3]
Muut geneettiset tutkimukset osoittavat, että Rurikin suvun jälkeläisten keskuudessa on kaksi suurta haploryhmää: Vladimir Monomahin jälkeläiset kuuluvat N1c1-ryhmään (130 henkilöä eli 68 %) ja prinssi Oleg I Tšenigov jälkeläiset (yhteensä 45 henkilöä eli 24 %) kuuluvat R1a- ja R1b-ryhmiin, jotka ovat slaaveilla, germaaneilla ja kelteillä tyypillistä haploryhmiä.lähde?
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rurikid Dynasty DNA Project – News
- ↑ European Y-DNA haplogroups frequencies by country — Eupedia
- ↑ Stratification of Y-haplogroup N1c, Jaakko Häkkinen. August 5, 2010.(Archive.org, linkissä oleva linkki on vanhentunut)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rurikin dynastia Wikimedia Commonsissa
