Apollinari Vasnetsov
Apollinari Mihailovitš Vasnetsov (ven. Аполлина́рий Миха́йлович Васнецо́в; 6. elokuuta (J: 25. heinäkuuta) 1856 Rjabovo, Vjatkan kuvernementti – 23. tammikuuta 1933 Moskova) oli venäläinen taidemaalari ja graafikko, jonka veli on tunnetumpi Viktor Vasnetsov. Hän oli erikoistunut näkymiin Moskovan keskiaikaisesta historiasta.
Vasnetsov oli taidemaalari ja graafikko. Hän ei koskaan saanut akateemista taidekoulutusta. Hän opiskeli vanhemman veljensä Viktor Vasnetsovin johdolla, joka oli kuuluisa venäläinen taidemaalari. Vuodesta 1882 Apollinari Vasnetsov ja veljensä Viktor Vasnetsov asuivat ja työskentelivät Abramtsevossa, jossa hän sai vaikutteita Vasili Polenovilta. Vuosina 1898–1899 hän matkusteli ympäri Eurooppaa. Venäjän luonnon eeppisten maisemien lisäksi hän loi oman tyylinsä historiallisen maisemamaalaustyylinsä historiallisen ja arkeologisen tiedon perusteella. Hänen maalauksensa esittävät visuaalisen kuvan keskiaikaisesta Moskovasta. Hän oli Vaeltajien jäsen vuodesta 1900 alkaen ja Keisarillisen taideakatemian akateemikko vuodesta 1900. Hän oli yksi Mir iskusstvan perustajista ja ohjaajista.
Pikkuplaneetta 3586 Vasnetsov, jonka löysi neuvostoliittolainen astronomi Ljudmila Žuravljova vuonna 1978, on nimetty Viktor ja Apollinari Vasnetsovin mukaan.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kreml, 1892. -
Bjarmien maa, 1899 -
Aamunkoiton aikaan Voskresenskin sillalla, n. 1900 -
Tataarit tulevat!, 1909. -
Novgorodin tori, 1909. -
Luonnos lavastuksesta Tšaikovskin oopperaan Opritšnikit, 1911.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
