Askania (suku)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Askania
vaakuna
vaakuna
Maa Saksa, Venäjä
Perustaja Esiko
Nykyinen päämies Prinssi Eduard
Perustamisvuosi 1036
Kansallisuus saksalainen

Askania eli askanialainen suku (saks. Askanier), myös Anhalt-suku, on vanha saksalainen hallitsijasuku. Se hallitsi Brandenburgia vuosina 1157–1320, Saksia vuosina 1180–1422, Anhaltia vuosina 1212–1918 ja Venäjän keisarikuntaa vuosina 1762–1796.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun varhaisin tunnettu esi-isä oli vuoden 1030 tienoilla elänyt Ballenstedtin kreivi Esico. Hänen pojanpoikansa Otto alkoi 1100-luvun alussa käyttää nimeä Askanian kreivi.[1] Nimi tuli ilmeisesti Ballenstedtin kreiveille kuuluneesta Ascharien-nimisestä linnasta lähellä Ascherslebenia.[2][3] Kreivi Oton pojasta Albrekt Karhusta tuli vuonna 1134 Nordmarkin rajakreivi, ja laajennettuaan aluettaan Elben itäpuolelle hän perusti Brandenburgin rajakreivikunnan.[2][1] Albrektin vanhimman pojan suku hallitsi Brandenburgia vuoteen 1320, jolloin tämä sukuhaara sammui.[2]

Albrekt Karhun nuorempi poika Bernhard sai haltuunsa Welf-sukuiselta Henrik Leijonalta vuonna 1180 riistetyn Saksin herttuakunnan.[2] Bernhardin maat jaettiin hänen kuoltuaan vuonna 1212, jolloin hänen vanhempi poikansa Henrik sai Askanian kreivikunnan ympärille muodostetun Anhaltin ruhtinaskunnan ja nuorempi poika Albrekt Saksin herttuakunnan. Albrektin kuoltua vuonna 1260 Saksi jaettiin edelleen hänen pojilleen Saksi-Lauenburgin ja Saksi-Wittenbergin herttuakunniksi, joista jälkimmäinen korotettiin vuonna 1356 Saksin vaaliruhtinaskunnaksi. Vaaliruhtinaskuntaa hallinnut Askanian suvun haara sammui vuonna 1422, jolloin sen maat siirtyivät Wettinin suvulle. Saksi-Lauenburg pysyi Askanian suvun käsissä vuoteen 1689.[2]

Pisimpään Askanian suvun valta jatkui Anhaltissa. Ensimmäisen ruhtinaan Henrik I:n kuoltua vuonna 1252 Anhalt jaettiin Anhalt-Ascherslebenin, Anhalt-Bernburgin ja Anhalt-Zerbstin ruhtinaskunniksi. Anhalt-Ascherslebenin sukuhaara sammui vuonna 1315, jolloin sen maat annettiin Anhalt-Bernburgille. Anhalt-Bernburgin sukuhaaran sammuttua vuonna 1468 kaikki maat päätyivät Anhalt-Zerbstin sukuhaaralle, joka tosin jakautui myös itse useita kertoja vuodesta 1396 alkaen. Ruhtinas Joakim Ernst yhdisti Anhaltin vuonna 1570, mutta se jaettiin uudelleen hänen poikiensa kesken vuonna 1603 neljään osaan. Näistä nuorempi Anhalt-Zerbstin sukuhaara sammui vuonna 1793 ja sen maat jaettiin kolmen muun kesken, jotka vuosina 1806–1807 korotettiin kaikki herttuakunniksi. Anhalt-Köthenin ja nuoremman Anhalt-Bernburgin sukuhaarojen sammuttua vuosina 1847 ja 1863 niiden maat annettiin Anhalt-Dessaulle.[1] Suku hallitsi uudelleenyhdistynyttä Anhaltin herttuakuntaa osana Saksan keisarikuntaa vuoteen 1918, jolloin viimeinen herttua Joakim Ernst syrjäytettiin vallankumouksella.

Venäjän keisarinna Katariina Suuri kuului Anhalt-Zerbstin sukuhaaraan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Nordisk familjebok (1904), s. 1028–1029 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.10.2017.
  2. a b c d e Ascanian Dynasties (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.10.2017.
  3. Nordisk familjebok (1904), s. 193–194 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]