Svjatoslav

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maalaus Svjatoslavista.

Svjatoslav I (s. 942 – k. maaliskuu 972) (ven. Святослав Игоревич) oli Kiovan Venäjän ruhtinas vuodesta 962 kuolemaansa asti vuoteen 972. Hänestä tuli ruhtinas hänen isänsä kuoltua. Hänen varsinainen valtakautensa alkoi hänen äitinsä Olgan luovuttua vallasta. Svjatoslav pysyi koko elämänsä pakanana, vaikka hänen äitinsä oli omaksunut kristinuskon.

Svjatoslavin ensimmäinen teko oli hävittää heikentyneen kasaarivallan tukikohta Sarkel Donin varrelta. Tämän seurauksena hän pystyi alistamaan vjatitsien heimon Donista ja okajoen laaksosta. Vuonna 968 petsegenit tekivät rajun hyökkäyksen Kiovaan. Svjatoslav kosti tämän tuhoamalla Kasaarien pääkaupungin Itilin ja hajotti koko kasaarivaltion. Bysantin keisari Nikoforos Fokas pyysi apua Svajatoslavilta vuonna 969 tuhotakseen voimistuneen Bulgarian. Svjatoslav suostui antamaan apua ja ihastui tonavaan, niin että aikoi siirtää valtakunnan keskuksen sinne. Bysantin keisarinvaihdoksen hämmingeissä hän lähti ryöstämään myös Bysantin alueita Tonavan eteläpuolelta, kunnes Keisari Johannes Tsimiskes päihitti hänet vuonna 971. Svjatoslav joutui palaamaan kotiin, mutta matkalla petsegenit surmasivat hänet vuonna 972.

Svjatoslavin kuoltua maa jaettiin kolmen pojan kesken. Vanhin Jaropolk sai Kiovan ja Etelä-venäjän. Lisäksi hän sai Yliruhtinaan aseman. Toiseksi vanhin Oleg sai drevljaanien maan ja nuorin Vladimirista tuli Novgorodin Käskynhaltija.

Svjatoslav oli ensimmäinen Kiovan ruhtinas, jonka nimi ei ollut skandinaavistaustainen. Tämä heijastelee rusien eli Venäjälle ja Ukrainaan asettuneiden viikinkien slaavilaistumista.

Kiovan vaakuna Edeltäjä:
Olga
Kiovan ruhtinas
962972
Seuraaja:
Jaropolk

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikki Kirkkinen: Venäjän Historia. Keuruu: Otava, 2002. ISBN 951-1-15799.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.