Ruotsalaiset
| Ruotsalaiset | |
|---|---|
| svenskar | |
| Väkiluku | 13 215 153 |
| Asuinalueet |  Ruotsi 7 600 000[1]
|
| Kielet | ruotsi |
| Uskonnot | luterilaisuus ateismi |
| Osa artikkelisarjaa |
| Ruotsin kulttuuri |
|---|
 |
Ruotsalaiset (ruots. svenskar) ovat ruotsin kieltä puhuva kansa, joka asuttaa pääasiassa Ruotsin valtiota.
Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (ruots. rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista.
Ruotsalaisten historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Indoeurooppalainen kielimuoto levisi tai omaksuttiin Ruotsin alueelle luultavasti jo neoliittisella kaudella. Germaaninen kieli kehittyi pronssikauden ja varhaisen rautakauden kuluessa. Itäskandinaavinen väestö ei muodostanut kuitenkaan vielä esihistoriassa yhtenäistä etnistä kokonaisuutta. ”Svealaisten” (lat. suiones) heimo mainitaan jo Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97, mutta nimi lienee tässä vaiheessa tarkoittanut vain yhtä Keski-Ruotsin alueella asunutta ihmisryhmää. Etelä-Ruotsin tasankojen asukkaita kutsuttiin gööteiksi: tämä nimi tunnetaan erilaisissa kirjoitusmuodoissa 500-luvulta lähtien. Lähteissä tavataan monia muitakin heimo- ja paikallisyhteisöjen nimiä.
Yhtenäinen Ruotsin kuningaskunta muodostui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, mutta se oli alueeltaan vielä hyvin erilainen kuin nykyinen, eikä varsinaisesta kansallistunteesta voitu vielä puhua. Monet Ruotsin nykyisistä maakunnista kuuluivat Tanskalle ja Norjalle siirtyen Ruotsin valtaan vasta 1600-luvun suurten sotien seurauksena. Tämän jälkeen niiden asukkaita alettiin vähitellen pitää ruotsalaisina.
Ruotsalaisiin on vuosisatojen kuluessa sulautunut paljon saamelaisia ja suomalaisia aineksia, kuten niin sanotut metsäsuomalaiset.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat Suomessa asuva, ruotsin kieltä puhuva väestöryhmä. Suomenruotsalaisuuteen yhdistetään usein mielikuva suomenruotsalaiseen perheeseen syntymisestä ja Suomessa kasvamisesta, joten Suomeen siirtyneitä ruotsalaisia maahanmuuttajia ei pidetä suomenruotsalaisina. Suomessa syntyneistä Suomen asukkaista ruotsinkielisiksi rekisteröityjä oli vuoden 2007 lopussa 287 339 henkilöä. Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2007 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 289 951 henkeä (5,44 %). Lisäksi Ruotsissa asuu arviolta 60 000 suomenruotsalaista.
Virossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Vironruotsalaiset
Viroon syntyi ruotsinkielinen vähemmistö viimeistään keskiajalla. Viro oli Ruotsin omistuksessa vuosina 1558–1710, jolloin siellä asui noin 12 000 ruotsalaista. Kun alue luovutettiin Venäjälle, olot vaikeutuivat. Tuhat ruotsalaista pakkosiirrettiin Gammalsvenskbyhyn nykyisen Ukrainan alueelle. Viron itsenäistyttyä vuoden 1934 laskennan mukaan Virossa asui 7 641 ruotsalaista, mikä teki heistä maan kolmanneksi suurimman vähemmistön. He asuivat lähinnä Tallinnassa ja Viron saaristossa. Toisen maailmansodan aikana lähes kaikki heistä muuttivat sotaa pakoon Ruotsiin, ja nykyisin vain noin 300 vironruotsalaista asuu Virossa. Jotkut vironruotsalaisten jälkeläiset ovat nykyisin kiinnostuneet vanhempiensa kotimaasta ja ovat ostaneet kesämökkejä Virosta.
Genetiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsalaiset muistuttavat geneettisesti heitä lähellä asuvia väestöjä, kuten muita skandinaaveja.[6] Suomalaisista ruotsalaiset kuitenkin erottuvat selvästi.[6][7][8]
Ruotsalaisten keskuudessa havaitaan alueellisia eroja. Selkein ero on pohjois- ja eteläruotsalaisten välillä, mutta erot eivät näyttäydy koko väestöä katsoen jyrkkänä, vaan asteittaisena.[9][6] Ruotsalaisten väestörakennetta suurelta osin selittää ruotsalaisten sekoittuminen suomalais-ugrilaisten kanssa maan pohjoisemmissa osissa.[10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Befolkningsstatistik i sammandrag 1960-2009 2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.5.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Total Ancestry Reported 2008. U.S Census Bureau. Arkistoitu 11.2.2020. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Ethnic origins, 2006 counts, for Canada Statistics Canada. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Tilastokeskus Suomen väestö 2008. 27.3.2009
- ↑ 20680-Ancestry (full classification list) by Sex - Australia Australian Bureau of Statistics. 2008. Arkistoitu 22.7.2008. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
- 1 2 3 Salmela, Elina et al: Swedish Population Substructure Revealed by Genome-Wide Single Nucleotide Polymorphism Data. PLOS ONE, 2.9.2011, 6. vsk, nro 2, s. e16747. PubMed:21347369 doi:10.1371/journal.pone.0016747 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kushniarevich, Alena et al: Genetic Heritage of the Balto-Slavic Speaking Populations: A Synthesis of Autosomal, Mitochondrial and Y-Chromosomal Data. PLOS ONE, 2.9.2015, 10. vsk, nro 9, s. e0135820. PubMed:26332464 doi:10.1371/journal.pone.0135820 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Nelis, Mari et al: Genetic Structure of Europeans: A View from the North–East. PLOS ONE, 5.8.2009, 4. vsk, nro 5, s. e5472. PubMed:19424496 doi:10.1371/journal.pone.0005472 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Salmela, Elina. Genetic structure in Finland and Sweden : aspects of population history and gene mapping. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, 2012. http://hdl.handle.net/10138/36772
- ↑ Rodríguez-Varela, Ricardo et al: The genetic history of Scandinavia from the Roman Iron Age to the present. Cell, 2023, 186. vsk, nro 1, s. 32–46.e19. doi:10.1016/j.cell.2022.11.024 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
