Ruotsalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kansasta. Ruotsin väestöstä on oma artikkeli ja muita merkityksiä on sivulla Ruotsalainen.
Ruotsalaiset
svenskar
12-swedes-version3.jpg
Kokonaismäärä 13 215 153
Asuinalue Ruotsin lippu Ruotsi 7 600 000[1]

Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 4 390 058[2]

Kanada 334 765[3]

Suomen lippu Suomi 289 951[4]

Espanjan lippu Espanja 65 000

Brasilian lippu Brasilia 32 975

Australian lippu Australia 30 375[5]

Iso-Britannia 22 000

Norjan lippu Norja 28 730

Saksan lippu Saksa 17 000

Argentiinan lippu Argentiina 800

Viron lippu Viro 300

Muut maat 100 000
Kieli (kielet) ruotsi
Uskonto (uskonnot) luterilaisuus

Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota. Valtaväestö puhuu germaanisiin kieliin ja niiden skandinaaviseen haaraan luettavaa ruotsia. Ruotsin kielen puhujia on yli kahdeksan miljoonaa.

Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista.

Ruotsalaisten historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indoeurooppalainen kielimuoto levisi tai omaksuttiin Ruotsin alueelle luultavasti jo neoliittisella kivikaudella. Germaaninen kieli kehittyi pronssikauden ja varhaisen rautakauden kuluessa. Itäskandinaavinen väestö ei muodostanut kuitenkaan vielä esihistoriassa yhtenäistä etnistä kokonaisuutta. "Svealaisten" (lat. suiones) heimo mainitaan jo Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97, mutta nimi lienee tässä vaiheessa tarkoittanut vain yhtä Keski-Ruotsin alueella asunutta ihmisryhmää. Etelä-Ruotsin tasankojen asukkaita kutsuttiin gööteiksi: tämä nimi tunnetaan erilaisissa kirjoitusmuodoissa 500-luvulta lähtien. Lähteissä tavataan monia muitakin heimo- ja paikallisyhteisöjen nimiä.

Yhtenäinen Ruotsin kuningaskunta muodostui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, mutta se oli alueeltaan vielä hyvin erilainen kuin nykyinen, eikä varsinaisesta kansallistunteesta voitu vielä puhua. Monet Ruotsin nykyisistä maakunnista kuuluivat Tanskalle ja Norjalle siirtyen Ruotsin valtaan vasta 1600-luvun suurten sotien seurauksena. Tämän jälkeen niiden asukkaita alettiin vähitellen pitää ruotsalaisina.

Ruotsalaiseen väestöön on vuosisatojen kuluessa sulautunut paljon suomalaisia ja saamelaisia aineksia, kuten niin sanotut metsäsuomalaiset.

Nykyisin Ruotsissa asuu suuri määrä maahanmuuttajia (noin 15 % väestöstä), joiden suhde ruotsalaiseen identiteettiin on mutkikas. Joskus käytetään termiä nysvenskar eli "uusruotsalaiset".

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenruotsalaiset ovat Suomessa asuva, ruotsin kieltä puhuva väestöryhmä. Suomenruotsalaisuuteen yhdistetään usein mielikuva suomenruotsalaiseen perheeseen syntymisestä ja Suomessa kasvamisesta, joten Suomeen siirtyneitä ruotsalaisia maahanmuuttajia ei pidetä suomenruotsalaisina. Suomessa syntyneistä Suomen asukkaista ruotsinkielisiksi rekisteröityjä oli vuoden 2007 lopussa 287 339 henkilöä. Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2007 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 289 951 henkeä (5,44 %). Lisäksi Ruotsissa asuu arviolta 60 000 suomenruotsalaista.

Virossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viroon syntyi ruotsinkielinen vähemmistö viimeistään keskiajalla. Viro oli Ruotsin omistuksessa vuosina 15581710, jolloin siellä asui noin 12 000 ruotsalaista. Kun alue luovutettiin Venäjälle olot vaikeutuivat. Tuhat ruotsalaista pakkosiirrettiin Gammalsvenskbyhyn Ukrainaan. Viron itsenäistyttyä vuoden 1934 laskennan mukaan Virossa asui 7 641 ruotsalaista, mikä teki heistä maan kolmanneksi suurimman vähemmistön. He asuivat lähinnä Tallinnassa ja Viron saaristossa. Toisen maailmansodan aikana lähes kaikki heistä muuttivat sotaa pakoon Ruotsiin, ja nykyisin vain noin 300 vironruotsalaista asuu Virossa. Jotkut vironruotsalaisten jälkeläiset ovat nykyisin kiinnostuneet vanhempiensa kotimaasta ja ovat ostaneet kesämökkejä Virosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Befolkningsstatistik i sammandrag 1960-2009 2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.5.2010. (ruotsiksi)
  2. Total Ancestry Reported 2008. U.S Census Bureau. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  3. Ethnic origins, 2006 counts, for Canada Statistics Canada. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
  4. Tilastokeskus Suomen väestö 2008. 27.3.2009
  5. 20680-Ancestry (full classification list) by Sex - Australia Australian Bureau of Statistics. 2008. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)