Ruotsalaiset
| Ruotsalaiset | |
|---|---|
| svenskar | |
| Väkiluku | 13 215 153 |
| Asuinalueet |
|
| Kielet | ruotsi |
| Uskonnot | luterilaisuus |
| Osa artikkelisarjaa |
| Ruotsin kulttuuri |
|---|
 |
|
Yhteiskunta |
|
Taiteet ja kirjallisuus |
Ruotsalaiset (ruots. svenskar) ovat ruotsin kieltä puhuva kansa, joka asuttaa pääasiassa Ruotsin valtiota.
Ruotsin ruotsalaisia kutsutaan myös riikinruotsalaisiksi (ruots. rikssvenskar), jotta heidät erotettaisiin muissa maissa asuvista ruotsinkielisistä ryhmistä, kuten suomenruotsalaisista.
Ruotsalaisten historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Indoeurooppalainen kielimuoto levisi tai omaksuttiin Ruotsin alueelle luultavasti jo neoliittisella kaudella. Germaaninen kieli kehittyi pronssikauden ja varhaisen rautakauden kuluessa. Itäskandinaavinen väestö ei muodostanut kuitenkaan vielä esihistoriassa yhtenäistä etnistä kokonaisuutta. ”Svealaisten” (lat. suiones) heimo mainitaan jo Tacituksen Germania-teoksessa vuonna 97, mutta nimi lienee tässä vaiheessa tarkoittanut vain yhtä Keski-Ruotsin alueella asunutta ihmisryhmää. Etelä-Ruotsin tasankojen asukkaita kutsuttiin gööteiksi: tämä nimi tunnetaan erilaisissa kirjoitusmuodoissa 500-luvulta lähtien. Lähteissä tavataan monia muitakin heimo- ja paikallisyhteisöjen nimiä.
Yhtenäinen Ruotsin kuningaskunta muodostui 1100- ja 1200-lukujen kuluessa, mutta se oli alueeltaan vielä hyvin erilainen kuin nykyinen, eikä varsinaisesta kansallistunteesta voitu vielä puhua. Monet Ruotsin nykyisistä maakunnista kuuluivat Tanskalle ja Norjalle siirtyen Ruotsin valtaan vasta 1600-luvun suurten sotien seurauksena. Tämän jälkeen niiden asukkaita alettiin vähitellen pitää ruotsalaisina.
Ruotsalaisiin on vuosisatojen kuluessa sulautunut paljon saamelaisia ja suomalaisia aineksia, kuten niin sanotut metsäsuomalaiset.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat Suomessa asuva, ruotsin kieltä puhuva väestöryhmä. Suomenruotsalaisuuteen yhdistetään usein mielikuva suomenruotsalaiseen perheeseen syntymisestä ja Suomessa kasvamisesta, joten Suomeen siirtyneitä ruotsalaisia maahanmuuttajia ei pidetä suomenruotsalaisina. Suomessa syntyneistä Suomen asukkaista ruotsinkielisiksi rekisteröityjä oli vuoden 2007 lopussa 287 339 henkilöä. Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2007 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 289 951 henkeä (5,44 %). Lisäksi Ruotsissa asuu arviolta 60 000 suomenruotsalaista.
Virossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Vironruotsalaiset
Viroon syntyi ruotsinkielinen vähemmistö viimeistään keskiajalla. Viro oli Ruotsin omistuksessa vuosina 1558–1710, jolloin siellä asui noin 12 000 ruotsalaista. Kun alue luovutettiin Venäjälle, olot vaikeutuivat. Tuhat ruotsalaista pakkosiirrettiin Gammalsvenskbyhyn nykyisen Ukrainan alueelle. Viron itsenäistyttyä vuoden 1934 laskennan mukaan Virossa asui 7 641 ruotsalaista, mikä teki heistä maan kolmanneksi suurimman vähemmistön. He asuivat lähinnä Tallinnassa ja Viron saaristossa. Toisen maailmansodan aikana lähes kaikki heistä muuttivat sotaa pakoon Ruotsiin, ja nykyisin vain noin 300 vironruotsalaista asuu Virossa. Jotkut vironruotsalaisten jälkeläiset ovat nykyisin kiinnostuneet vanhempiensa kotimaasta ja ovat ostaneet kesämökkejä Virosta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Befolkningsstatistik i sammandrag 1960-2009 2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.5.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Total Ancestry Reported 2008. U.S Census Bureau. Arkistoitu 11.2.2020. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Ethnic origins, 2006 counts, for Canada Statistics Canada. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Tilastokeskus Suomen väestö 2008. 27.3.2009
- ↑ 20680-Ancestry (full classification list) by Sex - Australia Australian Bureau of Statistics. 2008. Arkistoitu 22.7.2008. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
