Ruotsit
Ruotsit on vanha kansallisuusnimitys. Suomessa sekä suomen läntisissä lähisukukielissä, kuten virossa ja vatjassa, ruotsi-sanalla viitataan ruotsalaisiin. Sen sijaan itäisissä lähisukukielissä, kuten karjalassa ja lyydissä, sanalla ja sen johdoksilla viitataan yleensä suomalaiseen tai luterilaiseen henkilöön, harvemmin ruotsalaiseen. Karjalassa ja lyydissä sanan arvellaan olevan suomalainen lainasana.[1]
Nimityksen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsi-sanan arvellaan olevan peräisin muinaisruotsin soutamista tarkoittavasta sanasta, jonka vastine nykyruotsissa on ro. Ruotsin paikannimi Roslagen on samaa juurta, ja se on alun perin tarkoittanut soutukuntaa. Suomeen ja sen lähisukukieliin sanan arvellaan levinneen niihin aikoihin, kun ruotsalaiset rusit purjehtivat Suomen etelärannikoa pitkin kohti Laatokkaa ja Luoteis-Venäjän keskuksia, kuten Novgorodia.[1].
Itämerensuomalaisista kielistä sana omaksuttiin muihinkin kieliin. Kun ruotsalaisten asutukset Venäjällä venäläistyivät, ruotsia vastaavaa itämerensuomalaista lainasanaa alettiin käyttää venäläisistä muun muassa saamessa, komissa ja udmurtissa. Samaa juurta on myös venäjän kielen sana ruś. Sana lainautui venäjästä takaisin ruotsiin, jonka ryss-sanasta on peräisin suomen kielen venäläistä tarkoittava sana ryssä. [1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1072–1073. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.