Ruokaruotsi
Ruokaruotsi tarkoitti keskiajalla useissa Suomen maakunnissa tunnettua kestitysveroa eli ratsain liikkuvien kruunun edustajien, kuten linnanväen, majoittamista. Tämä kestitysvero kuuluu vanhimpiin veroihin, ja Kauko Pirinen arvelee sen olleen Savossakin tunnettu jo Ruotsin vallan alkuajoista saakka. Nimitys on Savossa liittynyt mm. veroheinään (rokaroszi) ja kestityskierrokseen (rokarotzi gestningh).[1] Päävastuu ruokaruotsista oli hallintopitäjän nimismiehellä, joka oli tuohon aikaan erilaisia hallinnollisia asioita hoitava talonpoikien luottamusmies. jonka piti järjestää 1–4 vuotuista kestitystä esimerkiksi seurueineen liikkuvalle linnanpäällikölle, voudille ja laamannille. Kestitysten kuluista nimismies sai periä kansalta tietynsuuruisen veron verotuksen perusyksikköä kohti. Joissakin tapauksissa – lähinnä Varsinais-Suomessa – korvauksena voi olla myös verovapaus. Talonpojille ruokaruotsi oli verona yhtä suuri kuin linnaan suoritettu kruununvero.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pirinen, Kauko: Savon keskiaika, s. 359. Savon historia 1. Toinen, kokonaan uudistettu laitos. Kustannuskiila Oy, 1988. ISBN 951-657-216-2.
- ↑ Ylikangas, Heikki: Wallesmanni. Kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä, s. 20–23. Suomen Nimismiesyhdistys ry., 1996. ISBN 952-90-7438-7.