Savo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee historiallista maakuntaa. Sanan Savo muista merkityksistä kertoo Savo (täsmennyssivu).
Historiallinen maakunta Suomessa
Savo
Savo.vaakuna.svg Historical province of Savonia, Finland.svg

vaakuna

sijainti

nykymaakunnat alueella Pohjois-Savo ja Etelä-Savo

Savo (ruots. Savolax) on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä. Savoa on kahden nykymaakunnan alueella eli Etelä-Savossa (lounaisin osa historiallista Hämettä ja Karjalaa) ja Pohjois-Savossa (läntisin osa Hämettä ja itäisin Karjalaa).

Savossa ovat hallitsevina savolaismurteet, joiden puhumisalue käsittää myös Pohjois-Karjalan, Kainuun, pääosan Keski-Suomesta, koillisosan Päijät-Hämeestä sekä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savossa oli kiinteää asutusta jo rautakauden lopulla.[1] Suur-Savo alkoi muotoutua noin 1400-luvulla, jolloin ensimmäinen Savon ja Lappeen vastainen raja vahvistettiin maaoikeuden tuomiolla. Keskiajalla savolaiset joutuivat useaan otteeseen puolustamaan maitaan. Lännessä vastassa olivat hämäläiset, itäraja taas oli samalla valtakunnan raja vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan määrittelemän rajalinjan mukaisesti. 1500-luvulla rajat Hämettä ja Karjalaa vastaan kiinnitettiin niin, että kolmen maakunnan rajat kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen vastainen raja lähti pohjoiseen ja Karjalan vastainen itään (Karjalan toisen rajan lähtiessä etelään).[2]

Savon hallinnollinen keskus oli Olavinlinnassa. Linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475 turvaamaan itärajaa. Vuodesta 1548 Savonmaa oli jaettu kuuteen hallintopitäjään. Suur-Savoon kuuluivat Pellosniemen, Visulahden ja Juvan hallintopitäjät. Pohjoisempaan Pien-Savoon eli Vähä-Savoon kuuluivat Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen (myöhemmin Kuopion) hallintopitäjät. Pienempinä hallinnollisina yksikköinä toimivat neljänneskunnat. Kirkollisesti Savo jakautui tähän aikaan neljään kirkkopitäjään: Mikkeliin, Juvaan, Sääminkiin ja Tavinsalmeen[3].

Historiallisen Savon itärajaksi muotoutui Täyssinän rauhan raja maakunnan alueen yltäessä nykyisestä Kainuusta Etelä-Karjalaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 420. Gaudeamus, 2015.
  2. Kauko Pirinen et al: Savon historia II:1. Kustannuskiila Oy, 1982. ISBN 951-657-101-8.
  3. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1201

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Savon historia I–VII (8 nidettä) 1947–2013. Savon säätiö.
  • Räsänen, Riitta (toim.): Savo ja sen kansa (SKS, 2008)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Savo.