Olavinlinna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olavinlinna
Olavinlinna heinäkuussa 2002
Olavinlinna heinäkuussa 2002
Osoite 57130 Savonlinna
Sijainti Savonlinna
Koordinaatit 61°51′50″N, 028°54′03″E
Rakennustyyppi keskiaikainen kivilinna
Valmistumisvuosi 1400-luku
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Olavinlinna (ruots. Olofsborg) on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa. Linnasta on aikaisemmin käytetty myös nimiä Savon linna ja Uusilinna (ruots. Nyslott, joka on edelleen Savonlinnan kaupungin nimi ruotsiksi)[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparipiirros Olavinlinnasta 1700-luvun loppupuoliskolta. Pohjoisesta päin kuvatussa kuvassa on näkyvissä vielä kaikki linnan viisi tornia.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1300-luvun lopulla Norja, Tanska ja Ruotsi muodostivat Kalmarin unionin. Sen merkittävin vihollinen oli Novgorodin tasavalta. Kalmarin unioni oli solminut rauhan- ja aseleposopimuksia Novgorodin kanssa, mutta Iivana III:nen johtama myös Moskovan ruhtinaskunta aiheutti sotilaallisen uhan Ruotsi-Suomeen.[2] Koska Pähkinäsaaren rauhassa rajalinja oli vedetty Savonlinnan kautta, niin Itä-Suomessa oli vain Viipurin linna turvaamassa unionin puolustusta. Itärajalle päätettiin rakentaa uusi puolustuslinnake, jonka tarkoituksena oli myös pitää hallinnassa alueen vesireitit. Linna päätettiin rakentaa Savonlinnaan Kyrönsalmen kalliosaarelle. Se valittiin siksi, että se oli kokonaan veden ympäröimä ja veden voimakas virtaus esti jäätymisen.[3][4]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475. Tällöin linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin. Rakennustöiden johtoon tuotiin Tallinnasta 16 muurarimestaria. Työväkenä toimi lähiseudun asukkaat, jotka maksoivat veronsa tekemällä työtä. He joutuivat myös tuomaan rakennusaineita, kuten kiviä ja puita. Venäläiset pyrkivät häiritsemään rakennustöitä, sillä he väittivät linnan olevan heidän puolella rajaa. Venäläisten takia oli ensin rakennettava puiset suojavarustukset ja rakennustöitä suojasi sotilaat. Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan. Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys. Rakennettuun päälinnaan tuli kolme tornia, joista yhdessä oli hälytyskello. Kun päälinnan rakentaminen saatiin valmiiksi noin vuonna 1485, aloitettiin esilinnan rakentaminen. Esilinnan rakennustyöt saatiin valmiiksi 1400-luvun loppupuolella.[3][5]

Puolustuslinnana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha viha syttyi 1495, jolloin myös Olavinlinna joutui ensimmäisten hyökkäysten kohteeksi. Ennen sotaa venäläiset tarjosivat 5-10 vuoden rauhaa ja Olavinlinnan luovuttamista heille. Olavinlinnan puolustuksesta vastasi Peter Kylliäinen, jolla oli käytettävissään 150 nihtiä ja talonpoikaa. Yhteensä venäläiset tekivät vanhan vihan aikana kolme hyökkäystä Olavinlinnaan, mutta eivät saaneet vallattua sitä. Sodan jälkeen jatkui edelleen rajakiistat, jotka päättyivät 1510.[6]

Kustaa Vaasa, joka nousi Ruotsi-Suomen hallitsijaksi 1523, määräsi Olavinlinnan korjattavaksi ja parannettavaksi. Päälinnan torneja kohotettiin ja esilinnaan rakennettiin uusi suuri tykkitorni. Kustaa Vaasa lähetti rakennustöitä johtamaan Henrik von Cöllenin.[7] Torni valmistui 1565. Samalla linnan muureja vahvistettiin. 1500- ja 1600-luvuilla rakennettiin Kijlin torni, puisia asuintupia, komendantin rakennus, sauna, paja- ja varastorakennuksia. Vuonna 1577 rakennusmestarina toimi Peter Hertig.[8] Samoina vuosisatoina Olavinlinna joutui useiden sotatoimien kohteeksi. Stolbovan rauhan jälkeen Ruotsi-Suomen itäraja oli siirtynyt huomattavasti idemmäksi, jolloin Olavinlinna ei enää ollut rajalinnoitus.[9] Vuonna 1622 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vieraili linnassa palattuaan sotaretkiltä Puolasta. Hän oli ainoa kuningas, joka vieraili Olavinlinnassa.[9] Linnan rakennustöiden sen ympärille kasvoi kaupunki: Savonlinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1639. Linna kärsi vaurioita vuonna 1654 suuressa tulipalossa.[10][5]

Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700. Tämä vaikutti Olavinlinnaan siten, että se antautui venäläisile vuonna 1714. Samalla venäläiset purkivat Pyhän Eerikin tornin, josta jäi vain kaksi alinta kerrosta jäljelle. Vuonna 1721 solmittu Uudenkaupungin rauha lopetti sodan, jonka jälkeen Ruotsi-Suomi sai itselleen myös Savonlinnan alueen. Vuonna 1741 alkoi Hattujen sota, joka päättyi Turun rauhaan 1743. Tällöin Olavinlinna jäi Venäjän alueelle. Venäläiset rakensivat linnoituksen alueelle bastioneja. Vuonna 1788 linnaan rakennettiin suojamuurattu vesikanava, koska suomalaiset ja ruotsalaiset tarkka-ampujat pystyivät helposti tappamaan vedenhakijat piirittäessään linnaa. Uuden linnan osan nimeksi tuli Suvorovin esilinna Aleksandr Suvorovin mukaan. Vuonna 1791 Paksu torni tuhoutui ruutivaraston räjähtäessä. Tilalle rakennettiin Paksu bastioni. Linnan sotilaallinen merkitys loppui, kun Suomesta tuli Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1809. Linnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 saakka.[11][5]

Myöhempi käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisten poistuttua linnasta 1847 jäi linna tyhjilleen muutamaksi vuodeksi. Tämän jälkeen linna toimi lyhyen aikaa vankilana, mutta jäi tämän jälkeen jälleen tyhjäksi. Vuosina 1868 ja 1869 linnassa tapahtui kaksi suurta tulipaloa, jotka tuhosivat lähes kaikki linnan alkuperäiset puuosat. 1870-luvulla linnaa alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä. 1875 vietettiin linnan 400-vuotisjuhlia, jolloin muun muassa J. V. Snellman ja August Ahlqvist pitivät juhlapuheet.[12] Samalla linnan alueelle istutettiin puita. Vuonna 1912 järjestettiin ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat Aino Acktén aloitteesta. Vuonna 1961 alkoi linnan suuri restaurointi, jonka tarkoituksena oli palauttaa linna mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Tällöin muun muassa kaadettiin istutettuja puita, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen linnaan ja juuret tuhosivat muureja. 1974 linnaan rakennettiin kääntyvä ponttonisilta.[11]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olavinlinnan pohjapiirroksesta erottuvat niin keskiaikaiset kuin myöhemmin rakennetut linnan osat.

Olavinlinnan pääakseli on itä-länsisuuntainen. Länsipäässä sijaitsee päälinna ja itäpäässä suurempi esilinna. Kolmionmuotoisessa päälinnassa on kolme tornia. Luoteis-ja etelätornien välinen muuri on taivutettu keskeltä loivasti. Päälinnan muurissa kulkee korkeimmalla ampumakäytävä. Päälinnassa on myös kolmikerroksinen palatsi, jonka ylintä kerrosta kutsutaan nykyään kuninkaansaliksi. Pohjakerroksessa on varastoja, keskimmäisessä linnantupa. Esilinna on suorakeiteen muotoinen.[13]

Linnassa on nykyään kolme tornia: kirkkotorni, kellotorni ja Kijlin torni, joka on nimetty linnan käskynhaltijan Nils Pederinpoika Kijlin mukaan. Alueella on myös Pyhän Eerikin tornin rauniot. Torni on nimetty Eerik Pyhän mukaan, joka oli Ruotsi-Suomen suojelupyhimys. Kirkkotornia on kutsuttu Pyhän neitsyen torniksi, ja kellotornia Pyhän Olavin torniksi. Kirkkotornissa on pieni katolinen kappeli. Viides torni Paksu torni räjähti ruutionnettomuudessa 1700-luvulla.[14][13]

Turistikohteena ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olavinlinna on suosittu, ympäri vuoden[15] auki oleva turistikohde. Linnan tiloissa voidan järjestää myös juhlia ja tilaisuuksia, kuten häitä.[16] Vuonna 2013 Olavinlinnassa kävi noin 86 000 vierasta[17].

Tunnetuin Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma on vuosittain järjestettävät Savonlinnan oopperajuhlat. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin Aino Ackté aloitteesta vuonna 1912. Ackté oli vieraillut linnassa 1907 juhlissa, jolloin hän ymmärsi linnan hienot puitteet järjestää ooperajuhlat. Vuoden 1912 jälkeen juhlat pidettiin 1913, 1914, 1916 ja 1930, mutta keskeytyivät 37 vuodeksi. Vuodesta 1967 oopperajuhlia on järjestetty vuosittain.[18] Oopperajuhlissa käy vuosittain noin 60 000 vierasta, joista noin 10 % on ulkomaalaisia.[19]

29. heinäkuuta Savonlinnassa juhlitaan Pyhän Olavin päivää. Se on myös kaupungin syntymäpäivä. Tällöin järjestetään myös Olavinlinnassa tapahtumia.[20] Pääsiäisviikolla linnanpihalla esitetään pääsiäisnäytelmää.[21]

Linna populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • C.J. Gardberg & P.O. Welin: Suomen keskiaikaiset linnat. Keuruu: Otava, 1993. ISBN 951-1-11992-3.
  • Veli Kauranen: Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit. Hämeenlinna: Tykistömuseo, 2005. ISBN 951-97069-3-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso tietosanakirja, 9. osa (Mustonen-Pielisjärvi), artikkeli Olavinlinna
  2. Gardberg & Welin s. 109
  3. a b Kauranen s. 55-56
  4. Gardberg & Welin s. 109
  5. a b c Olavinlinnan historia Kansallismuseo. Viitattu 9.1.2016.
  6. Gardberg & Welin s. 111-112
  7. Gardberg & Welin s. 114
  8. Snart hundra ordböcker Projekt Runeberg. Viitattu 9.1.2016. (ruotsiksi)
  9. a b Gardberg & Welin s. 116
  10. Kauranen s. 56-59
  11. a b Kauranen s. 59
  12. Gardberg & Welin s. 120
  13. a b Gardberg & Welin s. 110-111
  14. Kauranen s. 56
  15. Avoinna 2016 Kansallismuseo. Viitattu 9.1.2016.
  16. Kauranen s. 60
  17. Museoviraston museoissa ja linnoissa oli vajaat puoli miljoonaa kävijää vuonna 2013 21. tammikuuta 2014. Museovirasto. Viitattu 10.1.2016.
  18. Historia Savonlinna Oopperajuhlat. Viitattu 9.1.2016.
  19. Uutuuksien kesä 2016 Savonlinnan Oopperajuhlilla 20. heinäkuuta 2015. Savonlinna Oopperajuhlat. Viitattu 9.1.2016.
  20. Pyhän Olavin päivä Savonlinnan kaupunki. Viitattu 9.1.2016.
  21. Kotimaa 23.4.2009.
  22. Kirjasampo: Savon kupias Pietari Kylliäinen
  23. Severi Nygård: Tintti Suomessa. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, lokakuu 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olavinlinna.