Husholmenin linna
| Husholmenin linna | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Husholmenin linna |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Porvoo |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
| Huippukausi | keskiaika, 1300–1400-luvun vaihde |
Husholmenin linna on Uudellamaalla Porvoon Yliken kylässä sijaitseva keskiajalla käytössä ollut muinaislinna. Linna on aiemmin sijainnut Pieni Pernajanlahden saarella, joka on nykyään maatunut mantereeseen. Alueella sijaitsee myös rikasta kasvillisuutta, jonka johdosta Husholmen on myös luonnonsuojelukohde.[1][2]
Linnasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Husholmen sijaitsee Porvoon tuomiokirkosta 11 kilometriä itään. Se muodostaa Husholmenin niemen kärkiosan, joka on entinen kalliosaari. Kallioniemi on 110×100 metrin kokoinen ja se kohoaa yli 10 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallion laella sijaitsee kaksi tasannetta, jotka ovat 7 metriä ja 10 metriä merenpinnan yläpuolella. Muinaislinnan rakenteista on jäljellä vain osia valleista ja kivirakenteita, joista osa on kuulunut kahden rakennuksen pohjarakenteisiin. Osa rakenteista on muurattu laastilla ja kivien lisäksi rakennelmissa on käytetty myös tiiltä.[1][2][3]
Linnasaaren ympäriltä vedessä on löydetty kaksi kaarevaan kehään lyötyjä paalurivistöä. Paalujen lukumääräksi on laskettu noin 600. Ulompi paaluvarustus kiertää nykyisen rannan 35–60 metrin päässä ja sisempi 10–25 metriä rannasta. Paalurivistöillä on todennäköisesti pyritty estämään saaren lähestyminen mereltä käsin epätoivottuja reittejä pitkin. Vedestä on löydetty myös kaksi laitureihin liittyviä arkkumaista hirsi- ja kivirakennetta. Paalut ovat lahonneet vedessä vain vähän. Paaluista otettut näytteet on ajoitettu dendrokronologisesti välille 1369–1383, joten puut on kaadettu 1380-luvun jälkipuoliskolla. Tämä kertonee samalla linnan rakentamisajankohdan, joka olisi valmistunut samoihin aikoihin. Kyseessä on toistaiseksi vanhin Suomessa ajoitettu paaluvarustus.[1][3]
Muinaisjäännöksen arvoa nostaa se, että se on käyttöaikansa jälkeen välttynyt täysin rakennustoiminnalta. Harvinaisten lehtokasvien ja kallion liepeen iäkkään puuston ansiosta Husholmen on myös luonnonsuojelukohde.[1][4]
Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1934 Ella Kivikoski tutki paikan pintapuolisesti. Kohteessa on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1947 (Nils Cleve, koekaivaus), 1956 (Jouko Voionmaa), 1995–1996 (Harri Nyman ja Veli-Pekka Suhonen). Kohde on tarkastettu vuosina 1980 (Harry Alopaeus) ja 1994 (Sirkka-Liisa Seppälä). Saaren muinaisjäännöksien ympäristöä on hoidettu vuosina 1992–1999 (Jukka Moisanen ja Päivi Maaranen). Alueen kasvillisuustutkimuksia on tehty vuosina 1993 (Kukkonen) ja 2000 (Nummi).[1][3]
Kaivauksien löytömateriaali on runsasta ja tukee kohteen sijoittamista keskiaikaan. Monet löytöesineistä kuuluvat keskiaikaiseen arkielämään, mutta joukossa on myös katkelmia luksusesineistöstä. Esineistöä on esillä Porvoon museossa.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linna kuuluu Albrekt Mecklenburgilaisen Suomeen 1300-luvun lopulla rakentamien linnojen joukkoon. Sen käyttötarkoitus on todennäköisesti liittynyt merirosvousta ja kaapparitoimintaa harjoittaneiden vitaaliveljien toimintaan Suomessa ja Itämerellä.[4] Husholmenin linnaan ei voida liittää varmuudella keskiaikaisia asiakirjalähteitä, mutta paikka on mahdollisesti muutamassa 1390-luvun puolivälin kirjeessä mainittu Wartholm, "uusi linna Uudellamaalla". [5] [6]
Hoitaminen ja opastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarella tehtiin vuonna 1992 suuri perusraivaus, jonka jälkeen sitä on täydennetty ja siirrytty sen jälkeen jatkuvaan perushoitoon. Tarkoituksena on pitää muinaisjäännöksien jäänteet avoimena ja samalla tuoda kohde esille eri suunnista. Kohteessa käy ihmisiä jonkin verran, ja sinne johtaa polku.[3] Vuonna 2016 saaren omistaja Bosgårdin kartano ja Museovirasto avasivat Husholmenia kiertävän pysyvän ulkoilmanäyttelyn, joka kertoo linnanpaikan historiasta sanoin ja kuvin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Muinaisjäännösrekisteri: Husholmen Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 1.10.2007. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ a b Husholmenin linna, Porvoo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ a b c d e Muinaisjäännösten hoitorekisteri: Husholmen Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 10.10.2014. Museovirasto. Viitattu 15.6.2016.
- ↑ a b Keskiaikainen linna sai oman näyttelynsä Porvoossa 20.4.2016. Museovirasto. Arkistoitu 21.6.2020. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Husholmenin keskiaikainen linnasaari ympäröivine maisemineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 10.08.2020.
- ↑ Suhonen, Veli-Pekka: Porvoon Husholmenin alkuperä.. Muinaistutkija, 1999, nro 4. Helsinki: Suomen arkeologinen seura ry. Artikkelin verkkoversio (PDF).
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alopaeus, Harri: Historiallisen ajan arkeologia Suomessa, 1984
- Lovén, Chr.: Borgar och befästingar, s. 185–186, 1996
| Ahvenanmaa |
Borgbodan linnavuori • Borgdalsbergin linnavuori • Borgön linnavuori • Hammarlandin linnavuori • Jomalan linnavuori • Svelandsberget |
|---|---|
| Etelä-Karjala |
Kannuksen linnavuori • Kuivaketveleen linnavuori • Lassilan linnavuori • Pieni Linnamäki • Turasalon linnavuori • Sarajärven linnavuori • Suuri Pyhäkalan Linnavuori |
| Etelä-Savo |
Haukiveden linnasaari • Ihanteensalon linnavuori • Ikoinniemen linnavuori • Otavan linnavuori • Otralan linnavuori • Sairilan linnavuori • Sulkavan linnavuori • Vatilan linnavuori |
| Kanta-Häme |
Aulangonlinna • Hakoisten linnavuori • Hakovuori • Hangastenmäen linnavuori • Hyypiönvuori • Kestinpäänkallio • Kiianlinna • Kotkonlinna • Kyläkallio • Lammin Linnamäki • Laurinkallio • Lippilinnanmäki • Mantereenlinna • Palvaanlinna • Piilosaari • Tenholan linnavuori • Teponlinna • Unikkolinna |
| Keski-Suomi | |
| Kymenlaakso | |
| Pirkanmaa |
Apianlahden linnosaari • Arasalon linnavuori • Eskolanvuori • Hiukkasaari • Huntilan linnavuori • Kaakilan linnankallio • Kirvunlinna • Lammelan muinaislinna • Nuutajärven linnavuori • Pentin linnavuori • Pirunlinna • Rapolan muinaislinna • Rutajärven linnavuori • Siuron linnavuori • Valkkisten linnamäki • Veneslinna |
| Pohjois-Karjala | |
| Päijät-Häme |
Hankaan linnavuori • Hämeenkosken linnakallio • Kapatuosian linnavuori • Kiiluanmäen linnoitus • Nuppilinna • Pyhäjärven linnanmäki • Salajärven Linnakallio • Villampi • Virmailan linnasaari |
| Satakunta |
Harolan linnaluoto • Kauttuan linnavuori • Kokemäen linna • Liinmaan linna • Räätikäsvuori |
| Uusimaa |
Bocklintin linnavuori • Bonäsholmenin linnavuori • Grabbacka • Haveråkersberget • Husholmenin linna • Iso Linnanmäki • Junkarsborg • Pöykärin linnavuori • Riddarkilin viikinkivallit • Sipoonlinna • Skällbergetin muinaislinna • Sutarkullan linnavuori • Uusipöylin linnavuori • Vartiokylän linnavuori |
| Varsinais-Suomi |
Borgholmin linnasaari • Bårnholm • Hakastaron linna • Hautvuori • Huttalan linnavuori • Häävälän linnamäki • Kajamonvuori • Kaskalan Linnanmäki • Kaupinlinna • Kirkkelinna • Knuuttilan linnasmäki • Koljolan linnavuori • Kulhon linnavuori • Kuuvanvuori • Kärmeorvonmäki • Lallisen linnavuori • Lankvuori • Lautkankareen linnamäki • Liedon Vanhalinna • Luonnonmaan linnavuori • Mynämäen linnavuori • Nakolinna • Nousiaisten linnamäki • Nousiaisten linnavuori • Pailinnan linnamäki • Prusin linnasmäki • Pussilan linnavuori • Pöylän linnanmäki • Pöytiön linnamäki • Rekottilan linnavuori • Repolan Linnavuori • Rikalan Linnamäki • Muurmäki • Seppälän linnavuoret • Tontereenmäki • Vaimaron linnavuoret • Veitakkalan linnavuori • Viikan linnavuori • Vinkkilän linnavuori • Yltjärven linnavuori |