Borgholmin linnasaari
| Borgholmin linnasaari | |
|---|---|
| Borgberget i Borgholm | |
| Sijainti | |
  Borgholmin linnasaari |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Parainen |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
Borgholmin linnasaari on Varsinais-Suomessa Iniön Jumon kylän pohjoispuolella oleva linnasaari. Saaressa kerrotaan ollen linnoitus.[1][2][3]
Linnasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borgholmin saari sijaitsee 5 kilometriä Iniön kirkosta pohjoiseen. Saari on 530×400 metrin kokoinen ja osittain kallioinen saari, jonka pinta-ala on 15 hehtaaria. Saaren pohjoispäässä on korkea kallioinen laki, jota reunustavat luoteessa ja koillisessa jyrkänteet. Saaren rannat ovat samoissa ilmansuunnissa melko jyrkät, mutta lakialue on helposti lähestyttävissä saasen loivien etelärinteiden suunnalta. Saaren laki kohoaa 28 metriä ympäröivää merenpintaa korkeammalle. Sieltä löytää linnoituksen muurien jäännöksiä yhdeksästä eri paikasta. Muurien jäännökset muodostavat noin 450 metriä pitkän jatkumon. Muurien peruskivien korkeudet sijaitsevat yli 8,1 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten ne on täytynyt rakentaa maankohoamisesta johtuen 800-luvun jälkeen.[1][2]
Saarella kerrotaan muinoin olleen suuri ja laaja varustus, jonka "kuninkaan sotaväki olisi tehnyt". Saarella kerrotaan muinoin kädyn meritaistelun juuttien eli tanskalaisten kanssa, jonka he olisivat hävinneet.[3]
Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohteessa ei ole suoritettu arkeologisia kaivauksia, mutta raunioita on tutkittu pintaåuolisesti vuosina 1883 (Kustaa Killinen), 1983 (Tapani Tuovinen) ja 1988 (Tapani Tuovinen). Vanhin tunnettu kirjallinen maininta linnasta on vuodelta 1674, jolloin A. Bergius mainitsi kirjeessään kuninkaalle toimiessaan Tövsalan seurakunnassa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Muinaisjäännösrekisteri: Borgholm Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 9.6.2004. Museovirasto. Viitattu 21.3.2016.
- ↑ a b Borgholm (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ a b Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. 8. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.