Sairilan linnavuori

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sairilan linnavuori
Hjalmar Appelgrenin piirrustus Sairilan linnavuoresta ja sen varustusten jäänteiden sijainnista vuonna 1891.
Hjalmar Appelgrenin piirrustus Sairilan linnavuoresta ja sen varustusten jäänteiden sijainnista vuonna 1891.
Sijainti

Sairilan linnavuori
Koordinaatit 61.68257987°N, 27.35717254°E
Valtio Suomi
Paikkakunta Mikkeli
Historia
Tyyppi Linnavuori
Huippukausi ajoittamaton

Sairilan linnavuori on Etelä-Savossa Mikkelin Sairilan länsipuolella sijaitseva linnavuori.[1][2]

Linnavuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnavuori sijaitsee Mikkelin asemalta 4,3 kilometriä itään ja Saimaan Mustaselän itäpuolella lähellä Sairilan koulukotia. Kalliohuippuinen mäki kohoaa 40 metriä Mustaselän yläpuolelle. Sen rinteet ovat jyrkät lukuun ottamatta eteläisessä ja itäisessä suunnassa. Länsirinteessä on erittäin jyrkkä kallioseinämä. Etelärinteessä sijaitsee matala ja usean metrin levyinen maavalli, jonka katkoksessa arvellaan olleen parimetrinen kivillä vahvistettu kulkuaukko. Maavallin vieressä on myös vallihaudaksi tulkittu rakenne. Mäen laelle johtaa kaksi käytävältä vaikuttavaa painannetta, joiden tukkimiseen tarkoitettuja kiviröykkiöitä löytyy maastosta edelleen. Maavalli on voinut tukea paaluvarustusta, mutta sen jäänteitä ei ole enää jäljellä.[1][2][3]

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairilan linnavuorta on tutkittu arkeologisilla kaivauksilla vuonna 1888 (Hjalmar Appelgren). Vuonna 1972 (Matti Huurre) suoritettiin vain pintapuolinen tutkimus.[1]

Linnavuori saattaa olla keskiaikainen, sillä myös Sairilassa sekä Visulahden ja Norolan alueilla on ollut muinaislöytöjä. Linnavuoren toteutustapa – sijainnista puhumattakaan – viittaa vahvasti karjalaiseen taustaan. Yleisen käsitykseen mukaan linnavuori olisi varustettu 1100- ja 1200-lukujen aikana.[3]

Hoitaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1991 (Hannu Poutiainen) suoritettiin linnavuorella kasvuston perusraivaus, jossa linnan alueilta poistettiin vesakkoa ja katajikkoa. Maavallien päällä kasvaneet tukkipuut poistettiin.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Muinaisjäännösrekisteri: Sairilan linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.7.2004. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
  2. a b Kansalaisen karttapaikka: Sairilan linnavuori, Mikkeli (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos.
  3. a b Internetix: Kalmistot ja muut rautakautiset muinaismuistot, 15.5.2016
  4. Muinaisjäännösten hoitorekisteri: Sairilan linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.7.2004. Museovirasto. Viitattu 15.5.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paasonen, Julius: Muinaisjäännöksiä ja -muistoja Mikkelin kihlakunnassa, SMYA X, 1889
  • Appelgren, Hjalmar: Suomen muinaislinnat, 1891
  • Rinne, Juhani: Puolustus, rajankäynnit ja rajalinnat, Savon historia I, 1947
  • Wirilander, Hannele: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865, 1982
  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa: Savon historia I, 1988