Hjalmar Appelgren-Kivalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hjalmar Appelgren-Kivalo
Hjalmar Appelgren
Hjalmar Appelgren-Kivalo vuonna 1920.
Hjalmar Appelgren-Kivalo vuonna 1920.
Henkilötiedot
Koko nimi Hjalmar Appelgren
Syntynyt5. huhtikuuta 1853
Hyrynsalmi
Kuollut26. heinäkuuta 1937 (84 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue arkeologia

Otto Hjalmar Appelgren-Kivalo (vuoteen 1906 Appelgren;[1] 5. huhtikuuta 1853 Hyrynsalmi26. heinäkuuta 1937 Helsinki) oli Suomen valtionarkeologi. Aarne Äyräpään mukaan hän oli Suomen ensimmäinen täysimittainen muinaisjäännösten kaivaja.[2]

Hjalmar Appelgren-Kivalo valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1884. Valmistumisensa jälkeen hänet nimitettiin yliopiston historialliskansatieteellisen museon amanuenssiksi. Toimen ohessa Appelgren-Kivalo toimi myös Suomen muinaismuistoyhdistyksen sihteerinä lähes koko kauden 1885–1898. Tänä aikana hän oli mukana perustamassa vuosikirjoja Suomen museo sekä Finskt museum.[3]

Kun yliopiston museo yhdistettiin eräiden muiden museoiden kanssa vuonna 1893 muinaistieteellisen toimikunnan alaiseksi Valtion historialliseksi museoksi (nyk. Suomen kansallismuseo), Appelgren-Kivalo nimitettiin toimikunnan konservaattoriksi. Vuonna 1915 Hjalmar Appelgren-Kivalo nimitettiin J. R. Aspelinin kuoltua valtionarkeologiksi. Tässä tehtävässä hän toimi eläkkeelle jääntiinsä saakka vuoteen 1926.[3]

Professorin arvonimi Appelgren-Kivalolle myönnettiin vuonna 1922.[3]

Hjalmar Appelgren-Kivalon puoliso vuodesta 1893 oli soitonopettaja Linda Elisabeth Elmgren (1868–1894). Heidät on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[4]

  • Suomen muinaislinnat; tutkimus vertailevan muinaistieteen alalla. Muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1891. (väitöskirja)
  • Kreftings Methode für Reinigung und Konservierung von Metallgegenständen. Helsinki 1896.
  • Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa. Suomen Muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1882.
  • Svenskarnes inflyttning till Finland. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1897.
  • Synpunkter i museifrågan. Helsinki 1900.
  • Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta, osa I. Helsinki 1907.
  • Kivikauden tutkimuksia. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1908.
  • Kaitaisten perintöhopeat. Helsinki 1910.
  • Die Grundzüge des skythisch-permischen Ornamentstiles. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1912.
  • Opetusta muinaistieteessä. Helsinki 1920.
  • Alt-altaische Kunstdenkmäler: Briefe und Bildermaterial von J. R. Aspelins Reisen in Sibirien und der Mongolei 1887-1889. Finnische Altertumsgesellschaft, Helsinki 1931.
  • Appelgren-suku. Helsinki 1936.
  • Rönkkö, Pekka: Maisemamaalari Emilia Appelgren (1840–1935): Varhaisimmat rekrytoitumiset kuvataideammattiin pohjoisimmassa Suomessa. (Ars Nordica 12) Jyväskylä: Pohjoinen, 2001. ISBN 951-749-358-4.
  • Vilkuna, Janne: 75 vuotta museoiden hyväksi. Suomen museoliitto 1923–1998. Suomen museoliiton julkaisuja 45. Vammala 1998.
  1. Rönkkö 2001, s. 288.
  2. Kansallisbiografia
  3. a b c Vilkuna 1998, s. 21.
  4. Viro, Voitto: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas (2. uusittu painos), s. 146. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12259-2.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.