Hyrynsalmi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyrynsalmi
Hyrynsalmi.vaakuna.svg Hyrynsalmi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.hyrynsalmi.fi
Sijainti 64°40′35″N, 028°29′40″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta
Perustettu
Kokonaispinta-ala 1 521,38 km²
70:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 1 421,02 km²
– sisävesi 100,36 km²
Väkiluku 2 341
248:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 1,65 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 9,6 %
– 15–64-v. 54,7 %
– yli 64-v. 35,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 21,75 %
33:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 17,2 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Ari Nurkkala
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.

12
6
2
1

Hyrynsalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 2 341 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 521,38 km2, josta 100,36 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,65 asukasta/km2.

Hyrynsalmella on ollut asutusta jo 8000 eaa. Hyrynsalmen naapurikunnat ovat Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi.

Hyrynsalmen ja Kuusamon välille rakennettiin jatkosodan aikana 19421944 kapearaiteinen Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata, joka tunnetaan myös nimellä "Kuolemanrata". Paikalle rakennettiin myöhemmin Taivalkosken–Ämmänsaaren rata. Nykyisin Hyrynsalmen rautatieasemalla on ainoastaan tavaraliikennettä.

Hyrynsalmi on Suomen eteläisin poronhoitoalue.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyrynsalmen vanhimmasta asutuksesta kertovat kunnan keskiosista löytyneet kivikautiset asuinpaikat. Vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle muutti savolaisia uudisasukkaita. Venäläiset tuhosivat asutuksen 1570- ja 1580-luvulla ja uudelleen alue asutettiin vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595. [8]

Hyrynsalmen seutu kuului aluksi Limingan ja myöhemmin Paltamon seurakuntaan, mutta erotettiin omaksi seurakunnaksi jo 1786. Ristijärven, Suomussalmen ja Puolangan kappelit erosivat Hyrynsalmesta vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Jakob ja Carl Rijfin rakentama Hyrynsalmen kirkko valmistui 1786. [8]

Väestö sai toimeentulonsa pääasiassa maataloudesta ja poronhoidosta. Raudanpolton hyrynsalmelaiset aloittivat jo keskiajalla. Kunnan alueelta on löytynyt lukuisia rautahyttejä eli raudanpolttopaikkoja. Kaunislehdon talomuseolla on jäljennös Moisiovaaran Kokkojärven Hyttiniemen hytistä, jota on käytetty 1500-luvulla. Hyrynsalmelaiset olivat myös käteviä käsistään, käsityötaitoa edustivat mm. tervaveneet, reet ja naisten puvut. Tommi-puukon takomisen aloitti seppä Kalle Keränen Oravivaaran Mustalahden talossa vuoden 1870 tienoilla. [8]

Hyrynsalmen väkiluku pysyi pitkään alhaisena. Vielä 1770 alueella oli vain 24 taloa. Seuraavalla vuosisadalla asukasluku alkoi kuitenkin kasvaa nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli jo 2408. Asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka, jolloin poismuutto käänsi väkiluvun nopeaan laskuun. Vuonna 1960 asukkaita oli 6098, 1970 5016 ja 1985 4257. Asukasluku on ollut tästä asti jatkuvassa laskussa ja vuonna 2011 asukasluku oli enää vain 2722. [8]

Hyrynsalmen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hyrynsalmen kirkko
Hyrynsalmen kirkko

Hyrynsalmen ristikirkko on valmistunut vuonna 1786. Tyyliltään kirkko on tuolle ajalle tunnusomainen ristikirkko, jonka hallitsevana piirteenä kohoaa normaalia kookkaampi kahdeksankulmainen keskustorni. Kirkossa on 700 istumapaikkaa ja alttaritaulun on maalannut oululainen Gustaf Hedman 1830-luvulla. Talvisodan aikana kirkkoon koottiin Suomussalmen taisteluissa kaatuneet.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hyrynsalmen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 428
1985
  
4 225
1990
  
4 066
1995
  
3 906
2000
  
3 486
2005
  
3 096
2010
  
2 736
2015
  
2 469
Lähde: Tilastokeskus.[9] Väestötietojärjestelmä[10]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaakkois-luodesuunnassa pitkänomaisen Hyrynsalmen maisemia hallitsevat metsäiset mäet, vaarat, suot ja vuolaat vesireitit. [8]

Kallioperä ja maasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan kirjava. Kunnan länsiosat kuuluvat Kainuun liuskealueeseen, keskiosissa on laaja gneissigraniittialue ja itäosia halkoo emäksisten liuskeiden vyöhyke. Graniittigneissialueella Tervajärven itäpuolella on suuri kalliohalkeama, ns. Hiidenkirkko. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin pehmeäpiirteisiä selänteitä ja kumpareita. Eri puolilla kuntaa on harjuja, joiden sivuilla leviää aaltoilevia hiekka- ja hietamaita Savi- ja hiesumaita ei ole juuri lainkaan, mutta turvetta on sen sijaan paljon. Hyrynsalmi on pinnanmuodoiltaan ylävää ja vaihtelevaa seutua. Maasto nousee kunnan keskusaltaan Hyrynjärven tasosta kohti reuna-alueita Emäjoen suuntaan lukuun ottamatta. Useat itä- ja länsiosan vaarat kohoavat lähes 400 m:n korkeuteen. Korkeimmat kohoumat ovat Paljakka ja Tuomivaara. Metsät ja suot muodostavat suurimman osan pitäjän kasvullisesta maa-alasta. Mäntyvaltaiset metsät ovat yleisimpiä pohjois- ja itäosissa, sitä vastoin kuusivaltaiset länsi- ja eteläosissa Kainuun vaaravyöhykkeen alueella. [11]Kasvistoltaan Hyrynsalmi on eteläisten ja pohjoisten lajien vaihettumisvyöhykettä. Soita on eniten kunnan itäosassa. [8]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan vesistöt kuuluvat kokonaisuudessaan Hyrynsalmen reittiin. Reitin pääjoki on Emäjoki, johon yhtyvät Luvanjoki itäisellä vaara-alueelta ja Tuomijoki ja Lietejoki kunnan länsiosista. Suurimmat järvet ovat Hyrynjärvi, Luvanjärvi ja Mikitänjärvi. [8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyryntie eli seututie 891 Hyrynsalmen keskustassa kaakkoon päin nähtynä

Valtatie 5 tulee Ristijärveltä ja jatkuu Suomussalmelle. Seututie 891 alkaa Hyrynsalmelta valtatieltä 5, ja kulkee Hyrynsalmen keskustan, Haapolan, Väisälän, Kytömäen ja Rasinkylän kautta Puolangalle Leipivaaraan. Seututie 892 eroaa seututieltä 891 Hyrynsalmen Kytömäessä. Sieltä se kulkee Suomussalmelle Ämmänsaareen. Seututie 904 risteää Härmänkylällä kantatie 89 kanssa ja ylittää Vartiuksen radan Hyrynsalmen kunnanrajalla. Sieltä tie jatkuu Karhuvaaran ja Kypärävaaran kautta Hyrynsalmelle ja liittyy siellä valtatiehen 5 kaksi kilometriä keskustan eteläpuolella. Yhdystie 8890 alkaa Ristijärveltä seututieltä 888 ja kulkee Emäjoen länsipuolta Karpinvaaran ja Oravivaaran kautta Hyrynsalmelle.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyrynsalmi, Kytömäki, Luvankylä, Moisiovaara, Oravivaara, Tapanivaara, Väisälä, Teerijärvi, Haapolanvaara, Hoikka, Pekankylä, Lietekylä, Karpinvaara, Hakokylä, Nuottikylä.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopeisessa kentässä sininen aaltokoroinen paalu, jossa kultainen tervatynnyri. Vaakunan on suunnitellut A.Liuksiala.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyrynsalmen yhtenäiskoulu (vuodesta 2013 lähtien, luokat 1-9) ja Moisiovaaran koulu. Lukio aloitti toimintansa vuonna 1981 mutta lakkautettiin vuonna 2011.

1950-ja 60-luvuilla Hyrynsalmella toimi lähes 20 koulua. 1960-luvun lopulla raju muuttoliike ravisteli Hyrynsalmea. Väki väheni, syntyvyys aleni, ja tämä näkyi vuosi vuodelta yhä selvemmin kansakoululaitoksessa. Luokkakokojen pienentyessä edessä oli koulujen lakkauttaminen: Karpinvaaran koulu v. 1965, Karhuvaaran koulu v. 1966, Lietekylän koulu v. 1967, Hakokylän koulu v. 1968, Teerijärven koulu v. 1968, Kyrön koulu v. 1971, Paljakan koulu v. 1971, Hoikan koulu v. 1983, Oravivaaran koulu v. 1983, Pekankylän koulu v. 1986, Ilvesjärven koulu v. 1986, Tapanikylän koulu v. 1991?, Luvankylän koulu v. 1996?, Haapolan koulu v. 1996, Väisälän koulu v. 2008, Nivan koulu (nykyinen Hyrynsalmen yhtenäiskoulu) v. 2013, Iston koulu v. 2013.[12]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyrynsalmella toimii evankelisluterilainen Hyrynsalmen seurakunta[13]. Kirkon sisäisiä herätysliikkeitä edustaa paikkakunnalla herännäisyys[14]. Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Hyrynsalmen helluntaiseurakunta[15] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Hyrynsalmen Vapaaseurakunta[16].

Kunnantalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyrynsalmen kunnantalo valmistui vuonna 1984. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jouni Koiso-Kanttila ja siinä toimii myös kirjasto.

Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyrynsalmen kunnanraja

Hyrynsalmella järjestetään vuosittain Pölhövaaran Vuorisuolla Suopotkupallon MM-kisat. Talvisin pidetään Umpihankifutiksen MM-kisat Ukkohallassa. Kesällä 2009 Hyrynsalmen Ukkohallassa järjestettiin Cable wakeboardingin (kaapelivesilautailu) EM-kisat. Ukkohallan Cablewakeboard-rata on maailman pohjoisin, ja se valmistui vuonna 2008.

Komulanköngäs sijaitsee Hyrynsalmen Syväjoessa lähellä Ukkohallaa. Köngäs on 12 metrin korkuinen ja kaksihaarainen. Suosittu patikointireitti, UKK-reitti, kulkee aivan Komulankönkään vierestä.

Kaunislehdon talomuseo sijaitsee Hyrynsalmen Oravivaarassa. Museo avattiin 20.6.1973.

Teerijärvenkylällä sijaitsee Kuivajärven lintutorni. Tornille on opasteet Jorolan luota, josta on polku perille asti.

Upea luontonähtävyys, kallioinen erämaalampi Vuorilampi, sijaitsee Hyrynsalmen kirkonkylältä noin kymmenen kilometriä Kuhmoon päin. Lammen ympäri kiertää hiukan yli kaksi kilometriä pitkä luontopolku. Luontopolun varrella on laavupaikka.

Hiidenkirkko ja Vorlokin rotkolaaksot ovat syviä kalliorepeämiä, joiden pohjalla voi olla lunta ja jäätä vielä keskikesän helteilläkin. Vorlokin rotkolaakso on UKK-reitillä, välillä Hyrynsalmi - Komulanköngäs. Hiidenkirkko sijaitsee Hakokylässä Ylä-Tervajärven itäpäässä. Lähilaavu löytyy vastapäiseltä rannalta, Hiidenkirkolta Hakokylän tietä n. 4 km kirkonkylän suuntaan.

Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas eli niin sanottu Hallan Ukon tervauuni sijaitsee Hallan tilan naapurissa Löytöjoen varressa, noin 16 kilometrin päässä Hyrynsalmen kirkonkylältä. Tehtaan rakennutti vuonna 1924 Johan Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko. Heikkinen oli valtiopäivämies ja monipuolinen elinkeinojen kehittäjä.

Yhteensä noin 3 km:n mittainen luontopolku kulkee Paljakanvaaran laen aarniometsässä ja tarjoaa harvinaisen tilaisuuden tutustua suurelta osin luonnontilaiseen metsäekosysteemiin. Luontopolku alkaa Mustarindan pihamaalla sijaitsevalta julkisessa käytössä olevalta kodalta. Reittivaihtoehtoja on kolme, joista punaisella merkattu reitti (700 m) johtaa Paljakanvaaran näkötornille, jolta näkyy suotuisalla säällä samanaikaisesti 12 Kainuun korkeinta vaaraa. Talvella tornille pääsee lumikengillä.

Tunnettuja hyrynsalmelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Hyrynsalmi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. a b c d e f g Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  11. Huurre, Keränen, Turpeinen, 1988. Hyrynsalmen historia
  12. Osa tiedoista: Huurre, Keränen, Turpeinen, 1988. Hyrynsalmen historia
  13. Hyrynsalmen seurakunta Hyrynsalmen seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  14. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  15. Hyrynsalmen helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  16. Hyrynsalmen Vapaaseurakunta Hyrynsalmen Vapaaseurakunta. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyrynsalmi.