Gneissi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gneissi, jossa esiintyy tyypillistä koostumusraitaisuutta.
Gneissibreksialohkare Osmussaarella, Virossa.
Gneississä voi olla esimerkiksi graniitista sulkeumia, jotka erottuvat juonteiden välissä soikeina pullistumina.

Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus.[1][2] Gneissi-nimitystä käytetään erityisesti maasälpä–kvartsi-pitoisista kivistä, mutta mineraalikoostumus ei ole olennainen osa gneissin määrittelmää.[2] Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.

Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.[1]

Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.

Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan maakuntakivi.[3]

Gneissiä käytetään rakennuskivenä.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Geologia.fi: Gneissit
  2. a b Neuendorf, Klaus K. E. et al.: Glossary of geology, s. 275. Alexandria, Va.: American Geological Institute, 2005. ISBN 978-0-922152-76-6.
  3. Keski-Pohjanmaa www.gtk.fi. Viitattu 21.5.2018.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.