Naudanliha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naudanruhoja

Naudanliha on nautaeläimestä saatavaa lihaa, jota kulutettiin Suomessa henkeä kohden 53 grammaa päivässä vuonna 2017[1], mikä vastaa noin 41 grammaa luutonta naudanlihaa.

Naudanlihaa käytetään moniin eri liharuokiin. Ruhon etupäästä saadaan keitto- ja haudutusruokiin lihoja, kun taas takapäästä saadaan mureita filee- ja paistipaloja.

Aikuisen nautaeläimen, lehmän ja ison sonnin, lihaa sanotaan raavaanlihaksi. Nuoresta, alle 80-kiloisesta naudasta, saatavaa lihaa kutsutaan vasikanlihaksi, isompaa taas sukupuolesta riippumatta häränlihaksilähde?.

Osassa maailman maita on niin äärevä ilmasto, ettei suurin osa maatalousmaasta sovellu muuhun kuin nautojen tai muiden märehtijöiden laitumeksi[2]. Nautojen pito sopii erityisen hyvin myös Pohjois-Suomeen, jossa se on yleensä tuottavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely[3].

Intiassa nautoja on pidetty uskonnollisista syistä pyhinä ja naudanlihan käyttö ravinnoksi on laitonta monissa Intian osavaltioissa. Maaliskuussa 2015 kieltolaki astui voimaan Maharashtran osavaltiossa, ja hindunationalistinen BJP-puolue pyrkii levittämään kiellon koko Intian alueelle. Intiassa teurastajat ovat pääasiassa muslimeja, ja kielto vaikuttaa heidän elinkeinoonsa kielteisesti[4]sekä aiheuttaa ongelmia muille muslimeille, koska he eivät saa syödä sianlihaa.

Raavaanliha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raavaanliha on tummanpunaista, karkeasyistä ja voimakkaan makuista. Nuoren naudan liha on vaaleampaa ja maultaan hieman miedompaa.

Vasikanliha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasikanliha on vaaleanpunaista, vähärasvaista ja miedon makuista. Vasikanlihan lihassyyt ovat hienoja ja luut melko ohuita.

Naudanlihan tuotannon ilmastovaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuria maa-aloja käyttävä ekstensiivinen karjatalous tuottaa eniten ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä ja intensiivinen tehotuotanto vähiten. Tämä johtuu siitä, että tehotuotannossa käytetään vähiten tuotantopanoksia yhden lihakilon tuottamiseen.

2010-luvun loppupuolella tehtyjen tutkimusten mukaan Suomessa tuotetun naudanlihakilon keskimääräinen ilmastovaikutus vastaa noin 17-18 ekvivalenttikiloa hiilidioksidia[5]. Brasilialaisen naudanlihakilon ilmastovaikutus oli vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan keskimäärin 60 ekvivalenttikiloa hiilidioksidia. Irlannissa tuotetun naudanlihan vastaavat päästöt olivat lähes 40 kiloa, mutta Hollannissa tuotetun alle 20 kiloa. Laidunnurmella kasvatetun hollantilaisen naudanlihakilon ilmastovaikutus oli vain 9 evivalenttikiloa.[6]

Suomessa syödyn naudanlihan[7] ilmastovaikutus[8] vastaa 12 prosenttia suomalaisen ruoan aiheuttamasta ilmastovaikutuksesta[9].

Naudan paloittelu ja osien käyttö ruoanvalmistuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaula: jauheliha
  • Potkat: jauheliha, lihaliemi, osso buco
  • Etuselkä: keitot, pataruoat, kastikkeelliset liharuoat, karjalanpaisti
  • Rinta: lihakeitto, lihamuhennos
  • Lapa: uuni- ja pataruoat, kastikkeelliset liharuoat, uuni- ja patapaisti
  • Kylki: lihakeitto, jauheliha, täytetty paisti
  • Kuve: jauheliha
  • Fileeselkä: T-luupihvit, häränkyljykset
  • Ulkofilee: kokonaisena paistettu tai grillattu filee, entrecôte, pihvit, leikkeet
  • Sisäfilee: kokonaisena paistettu filee, chateaubriand , pihvit, saslik, fondue
  • Paahtopaisti ja sisäpaisti: kokonaisena tai luuttomaksi leikattuna paahtopaisti, paahdetut pihvit, patapaisti
  • Kulma- ja ulkopaisti: uuni- ja patapaistit, leikkeet, kääryleet, pihvit, stroganov
  • Häntä: keitto, häränhäntäpata
  • Kieli: keitto, leikkeleet, pataruoat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/
  2. http://www.fao.org/3/x5304e/x5304e03.htm
  3. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/maatalous-suomessa-perustuu-perheviljelmiin/maatalous-eri-osissa
  4. Tommi Nieminen: Naudan lihasta tuli laitonta. Helsingin Sanomat, 30.5.2015, s. B1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.5.2015.
  5. Kuohunta naudanlihan ympärillä sai Jari Eerolan pienentämään tilansa hiilijalanjälkeä merkittävästi: ”Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta” Sara Vainio HS 17.10.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006275536.html
  6. Blonk, Hans, Anton Kool, Boki Luske & Sytske de Waart 2008: Environmental effects of protein-rich food products in the Netherlands. Consequences of animal protein substitutes. Sivut 7-8. http://www.bokiluske.com/publications/2008%20English%20summary%20protein-rich%20products.pdf
  7. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/
  8. Kuohunta naudanlihan ympärillä sai Jari Eerolan pienentämään tilansa hiilijalanjälkeä merkittävästi: ”Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta” Sara Vainio HS 17.10.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006275536.html
  9. Kulutuksen hiilijalanjäljen seurantaa tarvitaan. Sivu 45. https://tinyurl.com/y22x4cwh

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.