Karjalanpaisti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karjalanpaistia.

Karjalanpaisti on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen evakkojen mukana[1].

Karjalanpaistiin kuuluu pelkkää lihaa kuutioina ja juhlavaan versioon useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Muina aineksina käytetään vettä, sipulia, suolaa ja pippuria ja laakerinlehtiä. Perusohjeesta on lukuisia muunnelmia. Raaka-aineena saatettiin käyttää myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia, tai juureksia, sipulia, perunaa tai porkkanaa. Myös ryynejä tai papuja, lähinnä härkäpapua,[1] voitiin käyttää. Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä perunoita tai perunasosetta. Karjalanpaisti jossa on myös juureksia tai pelkkiä juureksia on arkisempaa ruokaa ja on perinteiseltä nimeltään lohko. Pelkästään lihasta tehty versio on juhla- ja pyhäruokaa, arkipataa jatkettiin kasviksilla[1]. Luut antavat ruoalle makua, joten niitä on syytä panna mukaan.[2]

Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja.[1]

Karjalanpaisti nousi suosioon 1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]