Evakuointi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Evakko)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”evakko” ohjaa tänne. Suomalaista elokuvaa käsittelee artikkeli Evakko (elokuva).
Hurrikaani Rita aiheutti vuonna 2005 valtavan evakuoinnin Yhdysvalloissa, Texasissa. Kuvassa ihmisiä ohjataan pois hurrikaanin tieltä moottoritietä pitkin.

Evakuointi tarkoittaa viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle, sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuointitilanteessa.[1] Sana juontaa juurensa latinan kielen sanaan evacuare, mikä tarkoittaa tyhjentämistä.[2]

Ihmisten vapaaehtoinen siirtyminen ei ole evakuointia. Sen sijaan viranomaisten kehotuksesta tapahtuva omatoiminen siirtyminen kuuluu evakuointiin.[1]

Evakuointi voi suppeimmillaan tarkoittaa esimerkiksi yhden talon asukkaiden ja laajimmillaan useiden kuntien tai laajempien alueiden väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle.[1] Suuria evakuointeja tehdään esimerkiksi luonnonmullistusten takia, kuten hirmu- ja pyörremyrskyjen tai tulivuorenpurkausten takia. Evakuointi on mahdollista myös sodan uhatessa, jolloin siviiliväestö siirretään turvaan taisteluiden alta.

Evakot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Siirtoväki
Suomalaisten siviilien evakuointia Tyrjä-Parikkalassa 15. maaliskuuta 1940, talvisodan loputtua.
Evakoita Sodankylässä pakenemassa saksalaisia joukkoja syksyllä 1944.

Suomessa evakkotaipaleelle lähti yhteensä noin 430 000 henkeä talvisodan aikana ja rauhanteon jälkeen 1940. Jatkosodan aikana takaisin luovutettuun Karjalaan palanneet joutuivat uudestaan evakkoon 1944 ja lisäksi evakkoon lähtivät Petsamon asukkaat.

Luovutetuille alueille jäi 19 henkilöä, joista 14 oli Muolaasta ja Petsamosta. Näillä alueilla oli jo vanhastaan venäläisasutusta, mikä mahdollisesti oli syy jäämiseen.[3]

Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki. Osa maataloudesta elantonsa saavasta luovutettujen alueiden väestöstä määrättiin asettumaan asumaan asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille, osa kaupunkeihin. Maapohja oli joko valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloilta. Suuremmista tiloista erotettiin pienempiä tiloja ja jos tilan omistajalla katsottiin olevan muitakin tulonlähteitä tila saatettiin myös pakkolunastaa. Pakkolunastuksista päättivät paikalliset komiteat, ja korvaus maksettiin senhetkisen hinta-arvion mukaan. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta. [4] Varsinainen evakuointi koski vain maataloudesta elantonsa saavaa siirtoväkeä, muu siirtoväki sai asettua Suomen jäljelle jääneillä alueilla vapaasti minne halusi, tosin sillekin myönnettiin joitakin etuuksia muun muassa asunnon hankkimiseen ja koko luovutetun alueen väestö oli velvollinen siirtymään Suomen jäljelle jääneelle alueelle.

Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan, Lapin sodan alkuvaiheessa evakuoitiin saksalaisjoukkojen miehittämältä alueelta Lapin läänistä ja Oulun läänin pohjoisosista lähes koko väestö, 56 500 henkeä Ruotsiin ja 111 500 henkeä Pohjanmaalle. Evakot palasivat asuinseuduilleen, mutta saksalaisten poltetun maan taktiikka oli tuhonnut suuren osan Lapin rakennuskantaa ja aiheutti mittavat jälleenrakennustyöt.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Evakuointi | Keski-Uudenmaan pelastuslaitos www.ku-pelastus.fi. Viitattu 22.11.2020.
  2. Miksi evakuointi eikä evakointi? - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 22.11.2020.
  3. Helsingin kaupunginkirjasto. Kysy mitä vain: Vain 19 jäi luovutetuille alueille. Viitattu 4.2.2009.
  4. YLE Maanhankintalaki ja asutustilat, viitattu 9.7.2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]