Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta MTK)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
MTK logo.jpg
Perustettu 1917
Toimiala edunvalvontajärjestö
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Juha Marttila
Jäsenmäärä 341 642 (31.12.2015)[1]
Sivusto www.mtk.fi
Jäsenlehti Mainio

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. (lyhyesti MTK[2]) on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. MTK:n tehtävänä on edistää maaseudun yrittäjien asemaa sekä maaseudun luonnonvarojen kestävää käyttöä. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila. Järjestön pää-äänenkannattaja on sanomalehti Maaseudun Tulevaisuus.

Vuoden 2015 alussa metsänhoitoyhdistykset liitettiin MTK:oon, jolloin sen jäsenmäärä aluksi nousi 152 000:sta noin 400 000:een.[3] MTK:n ruotsinkielinen sisarjäjestö on Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) 12 000 jäsenellään.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen maanviljelijöiden vapaa, valtiosta ja puolueista riippumaton talouspoliittinen järjestö, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK), perustettiin maanviljelijöiden suuressa helluntaikokouksessa 28.-29.5.1917 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 700-800 henkeä. Muodollinen perustaminen siirtyi syksyyn.

Helluntaikokouksessa päätettiin, että työnantajajärjestön asemesta oli perustettava vapaa kaikkia maataloustuottajia yhdistävä maatalouspoliittinen järjestö, johon tulisivat kuulumaan myös omaa työtään tekevät viljelijät sekä maata omistamaton maatalousväestö. Keskus-, piiri- ja paikallisjärjestöjen sääntöjen laatiminen ja muu järjestäytymistyö annettiin Maataloustuottajain Valtuuskunnan tehtäväksi yhdessä kokouksen valitseman erityisen valiokunnan kanssa. Siihen tuli edustajia vanha- ja nuorsuomalaisesta puolueesta sekä maalaisliitosta.

Piiriliittojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin 18.9.1917 perustamaan Maataloustuottajain Keskusliittoa. Kokouksessa hyväksyttiin järjestölle säännöt ja valittiin valtuuskunta. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori Juho Jännes. Sääntöjen mukaan tuottajajärjestön tuli "valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla, sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja sekä edistää sellaisten parannusten aikaansaamista maataloustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan"

1990-luvun alussa maataloustuottajajärjestössä haluttiin ottaa metsänomistajat aiempaa paremmin huomioon. Järjestön nimi muuttui vuonna 1992 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:ksi.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaation rakenne ja päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTK:lla on kolmiportainen hallintorakenne. Keskusliitto koostuu 14 alueellisesta maataloustuottajien liitosta ja kahdeksasta metsänomistajaliitosta. Liitot toimivat alueellisina etujärjestöinä. MTK:n tuottajaliitoihin kuuluu 365 paikallisyhdistystä. Metsänomistajaliittojen alaisia metsänhoitoyhdistyksiä on 103.

Ylintä päätösvaltaa MTK:ssa käyttää valtuuskunta. Valtuuskuntaan kuuluu 41 maataloustuottajien liittojen edustajaa, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kahdeksan asiantuntijajäsentä ja yksi yhteisöjäsenten edustaja. Yksityismetsänomistajia valtuuskunnassa edustaa MTK:n metsävaltuuskunta. MTK:n toimeenpaneva elin on puolestaan sen johtokunta. Johtokunnan tukena toimii johtoryhmä sekä 17 valiokuntaa ja yhdeksän jaostoa. MTK:n liittokokous järjestetään noin viiden vuoden välein. Liittokokouksessa linjataan järjestön toimintaa ja periaatteita pidemmällä tähtäimellä. Edellinen liittokokous järjestettiin kesäkuussa 2012 Savonlinnassa.

Valiokunnat ja jaostot ovat omien tuotantoalojensa asiantuntijoita. Niiden tehtävänä on ohjata hinta- ja tuotantopolitiikkaa, antaa lausuntoja MTK:n johtokunnalle sekä osallistua sopimusneuvotteluihin. Valiokuntia ovat muun muassa maito-, liha- ja sokerijuurikasvaliokunnat.

Valiokunnat seuraavat myös maataloustuotteiden markkinoita ja pitävät yhteyttä EU:n tuottajajärjestöihin. Valiokunnat valmistelevat yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa kansallisia lausuntoja EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa koskien. Tuotantoon keskittyneiden valiokuntien lisäksi MTK:lla on muun muassa vero-, sosiaali- ja kauppapolitiikkaan keskittyneet valiokunnat.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTK:n edunvalvontatyö on laaja-alaista. Maatalous- ja metsäpolitiikan lisäksi järjestö pyrkii edistämään yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. 2000-luvun mittaan myös ympäristönsuojelua on alettu edistää aktiivisesti niin maa- kuin metsätaloudessa. MTK tekee yhteistyötä muun muassa Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa parantaakseen maatilojen ympäristöystävällisyyttä. Uusiksi vaikuttamisen kohteiksi ovat nousseet myös kuluttajat: vuonna 2007 MTK perusti ruokakulttuuriasiamiehen viran. Asiamiehen tehtävänä on edistää ja vaalia suomalaista ruokakulttuuria.

Maatalousyrittäjien edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTK:n keskeisin vaikuttamisen kohde on markkinaedunvalvonta ja maataloustukijärjestelmä. Suomen maataloustukijärjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (Common Agricultural Policy, CAP). Tuet jakautuvat EU:n kokonaan maksamiin tukiin, EU:n osittain rahoittamiin tukiin ja kansallisesti rahoitettuihin tukiin. Maataloustukea maksetaan, koska tuottajahinnat on alennettu maailmanmarkkinahintatasolle eivätkä markkinoilta saatavat tuotot kata tuotantokustannuksia. Tuen perimmäisenä tarkoituksena on turvata maatalouden jatkuvuus ja kansallinen elintarvikehuolto epävakaissa markkinatilanteissa.

MTK pyrkii vaikuttamaan myös maanomistukseen liittyvään lainsäädäntöön sekä ajamaan jäsentensä etua vero- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.

Yksityismetsänomistajien edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTK valvoo yksityismetsänomistajien etuja valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. MTK:n tavoitteena ovat metsänomistuksen kannattavuus ja metsien hyvinvointi. MTK toimii ja vaikuttaa kansallisessa ja kansainvälisessä metsäpoliittisessa päätöksenteossa suomalaisen metsänomistajan parhaaksi ja puolesta. MTK seuraa ja analysoi puumarkkinoita, jotta metsänomistajalla olisi paras tieto puukauppansa perustaksi. Edunvalvonnalla vaikutetaan mm. lainsäädäntöön, metsätalouden tukiin, verotukseen, hallintoon ja metsänomistajille tarjottaviin palveluihin.

Myös raakapuun hinnoittelun, ja puukauppaan liittyvien mittausjärjestelmien kehittäminen on keskeisellä sijalla. Aina 1990-luvulle saakka raakapuun hinnoista neuvoteltiin MTK:n ja Metsäteollisuus ry:n kesken. Tuolloin oli voimassa valtakunnallinen hintasopimusjärjestelmä, joka takasi minimihinnan myytävälle puutavaralajille aina kunkin sopimuskauden loppuun saakka. Järjestelmää perusteltiin hintavakaudella, joka takasi tasaisen puuvirran metsäteollisuudelle. EU-jäsenyyden myötä siirryttiin vaiheittain markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Maaseutuyrittäjien edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTK alkoi ajaa järjestelmällisesti maaseudun yrittäjien asemaa 2000-luvun alussa, sillä joka kolmannella maatilalla oli varsinaisen maatalouden lisäksi myös muuta yritystoimintaa. Maaseutuyrittäjien toimialat ovat moninaisia. Niihin lukeutuvat muun muassa matkailu, koneyrittäminen, bioenergia ja hevosala.

Ympäristönsuojelu ja maankäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTK toimii ympäristö- ja maapoliittisissa asioissa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävään maatalouteen kuuluu luonnon säilyttäminen uusiutumiskykyisenä ja tuottavana tuleville sukupolville. MTK osallistuu lakien valmisteluun, tiedottaa lainsäädäntöhankkeista ja avustaa jäseniään ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä asioissa. Maankäytön osalta keskeistä on maanomistajien oikeuksista huolehtiminen. Ympäristöpolitiikassa korostuu nykyään elinkeinonharjoittajien etujen ajamisen ohella aktiivinen osallistuminen luonnonsuojeluun. MTK:lla on eri sidosryhmien, kuten WWF:n kanssa erilaisia hankkeita, jotka tähtäävät ympäristöystävällisempään maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MTK toteuttaa Suomessa EU:n Itämeristrategian Baltic Deal -hanketta, jossa on mukana seitsemän tuottaja- ja neuvontajärjestöä seitsemästä Itämeren maasta. Hankkeen tavoitteena on auttaa viljelijöitä vähentämään tilan ravinnepäästöjä ilman, että tilan tuotanto tai kilpailukyky kärsii. Tavoitteeseen päästään parantamalla neuvojien ja viljelijöiden ympäristöosaamista.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 MTK perusti Suomen ensimmäisen ruokakulttuuriasiamiehen viran. Asiamiehen tehtävänä on edistää suomalaista ruokakulttuuria. Ensimmäisenä virassa toimi keittiömestari, ETM, Jaakko Nuutila. Vuonna 2010 tehtävä siirtyi kasvatustieteiden maisteri, kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemelle.

Maaseutunuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseutunuoret ovat alle 35-vuotiaita MTK:n jäseniä. He ovat maatalousyrittäjiä, maatalousyrittäjiksi opiskelevia tai muuten vain maaseudun asioista kiinnostuneita nuoria. Maaseutunuoret toimivat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Toiminta on yhdessäoloa, ammatillisista asioista keskustelemista sekä kouluttautumista järjestötyöhön.

Vaalituki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa MTK jakoi tukea 72 ehdokkaalle. Näistä 51 edusti keskustapuoluetta, kahdeksan kokoomusta, viisi perussuomalaisia, viisi vihreitä, kaksi SDP:tä ja yksi vasemmistoliittoa.[4]

Kansainvälisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-tason edunvalvonnasta vastaa MTK:n Brysselin toimisto, joka on yhteinen sisarjärjestö SLC:n sekä Pellervo-Seuran kanssa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös eurooppalaisen tuottajajärjestö Copan (Committee of Professional Agricultural Organisations) sekä Euroopan osuustoimintajärjestö Cogecan (General Committee for Agricultural Cooperation in the European Union) kanssa.

Metsänomistajia Brysselissä edustaa Pohjoismaisten metsänomistajajärjestöjen liiton (NSF) yhteinen metsäkoordinaattori. MTK on myös Euroopan metsänomistajajärjestön (CEPF) ja Maailman metsänomistajien liiton (IFFA) jäsen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MTK:n virallinen jäsenmäärä yli 340 000 18.2.2016. Maaseudun tulevaisuus. Viitattu 12.9.2016.
  2. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.5.2013.
  3. Metsänomistajan edunvalvonta MTK. Viitattu 9.3.2016.
  4. http://www.mtk.fi/eduskuntavaalit/vaalituki/fi_FI/vaalituki/

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kananen, Ilkka: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Elintarvikepulasta omavaraisuuteen 1917–1949. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-3020-6.
  • Sauli, Liisa: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi 1950–1980. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3085-0.
  • Vesa, Mikko: Oraitten päälle: MTK talonpojan tukena EU-vuosien eloonjäämistaistossa. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21464-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]