Eläkeliitto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eläkeliitto (EL) on eläkeläisjärjestö, joka tekee edunvalvontatyötä jäsentensä puolesta, tarjoaa virkistystä ja yhdessäoloa, kulttuuria, liikuntaa, koulutusta, tukea sekä lomakeskuksen palveluja. EL on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.kenen mukaan?

Vapaaehtoistoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliitolla on piirejä 20 ja yhdistyksiä 403 lähes kaikissa Suomen kunnissa. Ns. liitoskunnista löytyy useampiakin yhdistyksiä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Vuoden 2016 lopussa jäseniä oli 129 645[1]. Heistä naisia oli 80 106 ja miehiä 49 539 Liiton toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.

Liitto ja piirit tarjoavat jäsenille koulutusta ja kursseja. Asiaa ja viihdettä löytyy myös omasta jäsenlehdestä, EL-Sanomista. Eläkeliiton urheilumestaruuskilpailuja järjestetään vuosittain kahdeksassa lajissa. Karaokessakin kilpaillaan joka vuosi mestaruuksista.

Vuonna 2012 osallistui yli 12 000 eläkeliittolaista auttavaan vapaaehtoistoimintaan. Heidän yhteenlaskettu tuntimääränsä oli yli miljoona.[2]. Eläkeliiton toimintaa kehitetään hankkeilla ja projekteilla. Virkistystä jäsenille tarjoaa myös liiton oma lomakeskus, Lehmirannan lomakeskus, Salossa.

Eläkeliitto tekee yhteistyötä monien järjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Edunvalvonnassa tärkein foorumi on Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, jonka puheenjohtajajärjestönä Eläkeliitto toimii vuonna 2013.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus Eläkeliiton perustamisesta syntyi 1960-luvun lopulla. Järjestön perustamista ajoi voimakkaasti kansanedustaja Katri-Helena Eskelinen.[3]. Järjestön perustaminen ei ollut helppoa, sillä kaikki eivät pitäneet sitä tarpeellisena. Eläkeliiton ensimmäiset yhdistykset perustettiin Nilsiässä ja Kuopiossa tammikuun lopulla 1970. Liiton perustava kokous pidettiin 26. helmikuuta 1970 Helsingissä. Ensimmäisen vuoden lopussa Eläkeliitolla oli toimintaa 18 paikallisyhdistyksessä. Liiton yhdistys- ja jäsenmäärä kasvoi nopeasti, niinpä ensimmäinen piiri, Pohjois-Pohjanmaan piiri perustettiin jo vuonna 1972.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliiton korkein päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous, joka linjoittaa liiton toimintaa. Eläkeliiton XIX liittokokous pidetään Jyväskylässä 6.- 7. kesäkuuta 2018. Liittokokousten välillä ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Toimeenpanovalta on liittohallituksella.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliiton ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Alfred Salmela (1970–1971). Hänen jälkeensä puheenjohtajaksi valittiin kansleri V. J. Sukselainen, joka toimi 15 vuotta puheenjohtajana (1972–1987). Vuonna 1987 kolmanneksi puheenjohtajaksi valittiin Yleisradiosta eläkkeelle jäänyt ohjelmajohtaja Pekka Silvola (1988–1995). Kouluneuvos Mauri Paananen oli liiton neljäs puheenjohtaja (1995–2000). Maaherra Hannu Tenhiälä toimi liiton puheenjohtajana 12 vuotta (2000–2012). Eläkeliiton XVII liittokokouksessa Rovaniemellä kesäkuussa 2012 liiton kuudenneksi puheenjohtajaksi valittiin kaupunkineuvos Hannes Manninen[4]. Liiton seitsemänneksi puheenjohtajaksi valittiin Eeva Kuuskoski Seinäjoella 4. kesäkuuta 2015.[5]

Järjestön tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvä elämä muodostuu henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta [6]totesi Eläkeliiton XVII liittokokous hyväksyessään toiminta- ja talousohjelman. Liittokokous hyväksyi myös Eläkeliiton ikäpoliittiset tavoitteet eli 10 kohtaa ikäihmisten hyväksi.[7]

10 kohtaa ikäihmisten hyväksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irti ikäsyrjinnästä

  • Oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja huomiointiin
  • Oikeus kuulluksi tulemiseen ja osallisuuteen omaan elämään liittyvissä asioissa
  • Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen

Eläkkeiden ostovoima

  • Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tasoa korotettava
  • Eläkeindeksien epäoikeudenmukaisuudet korjattava
  • Verotusta oikeudenmukaistettava

Vanhuspalvelut

  • Vanhuspalvelulain toteuttamiseen riittävät voimavarat
  • Lähipalvelut turvattava erityisosaamisen ohella kaikkialla Suomessa

Kansalaistoiminta

  • Kansalaistoiminnan toimintaedellytykset turvattava
  • Järjestöedustus turvatta vanhusneuvostoissa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enemmän Elämältä. Vuosikirja 2016 Eläkeliiton, Eläkeliiton piirien ja Eläkeliiton yhdistysten toiminnasta, 2017
  2. Enemmän Elämältä. Vuosikirja 2012 Eläkeliiton, Eläkeliiton piirien ja Eläkeliiton yhdistysten toiminnasta, 2013
  3. Kaskia, Ilkka: Yhteisiä vuosia. Eläkeliiton menestystarina, 2000
  4. EL-Sanomat nro 1, 2010 ja EL-Sanomat nro 3, 2012
  5. Eeva Kuuskoski Eläkeliiton puheen­joh­ta­jaksi www.suomenmaa.fi.
  6. Eläkeliiton toiminta- ja talousohjelma, 2012–2015, 2012
  7. Enemmän elämältä Ekstra 2012–2013, Eläkeliitto, 2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]