Eläkeliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö, jossa on lähes 120 000 jäsentä. Se tekee edunvalvontatyötä jäsentensä puolesta, tarjoaa virkistystä ja yhdessäoloa, kulttuuria, liikuntaa, koulutusta, tukea sekä lomakeskuksen palveluja.[1]

Eläkeliitolla on piirejä 20 ja yhdistyksiä 397 lähes kaikissa manner-Suomen kunnissa. Vuoden 2020 lopussa jäseniä oli 119 694[2]. Heistä naisia oli 73 790 ja miehiä 45 904. Liiton toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Eläkeliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.

Visio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliiton visiona on olla ajassa elävä eläkeläisten ja ikääntyneiden oikeuksien arvostettu puolustaja ja ikäystävällisen Suomen rakentaja.

Toiminta-ajatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen[3].

Arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliiton arvoja ovat inhimillisyys, ikäystävällisyys, tasa-arvo, yhteisvastuu ja osallisuus[4].

Vapaaehtoistoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliiton yhdistykset järjestävät jäsenilleen mukavaa ja virkistävää toimintaa, jota liitta ja piirit tukevat mm. koulutuksillaan. Liikuntaryhmiä oli vuonna 2020 1 397 ja osallistumiskertoja liikuntaryhmissä 167 441. Kilpailuja järjestetään 14 lajissa. Asiaa ja viihdettä löytyy myös omasta jäsenlehdestä, EL-Sanomista.

Vuonna 2020 vapaaehtoistoimintaan osallistui yli 4 500 eläkeliittolaista. Eläkeliiton toimintaa kehitetään hankkeilla ja projekteilla. Virkistystä jäsenille tarjoaa myös liiton oma lomakeskus, Lehmirannan lomakeskus, Salossa.

Eläkeliitto tekee yhteistyötä monien järjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Edunvalvonnassa tärkein foorumi on Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus Eläkeliiton perustamisesta syntyi keskustapiireissä 1960-luvun lopulla. Järjestön perustamista ajoi voimakkaasti kansanedustaja Katri-Helena Eskelinen.[5]. Järjestön perustaminen ei ollut helppoa, sillä kaikki eivät pitäneet sitä tarpeellisena. Eläkeliiton ensimmäiset yhdistykset perustettiin Nilsiässä ja Kuopiossa tammikuun lopulla 1970. Liiton perustava kokous pidettiin 26. helmikuuta 1970 Helsingissä. Ensimmäisen vuoden lopussa Eläkeliitolla oli toimintaa 18 paikallisyhdistyksessä. Liiton yhdistys- ja jäsenmäärä kasvoi nopeasti, niinpä ensimmäinen piiri, Pohjois-Pohjanmaan piiri perustettiin jo vuonna 1972.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliiton korkein päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous, joka linjoittaa liiton toimintaa. Eläkeliiton XX liittokokous pidettiin Tampereella elokuussa 2021. Seuraava liittokokous on Sotkamossa kesäkuussa 2024. Liittokokousten välillä ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Toimeenpanovalta on liittohallituksella.

Uudenmaan piiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Art­jär­vi (Orimattila)
  • As­ko­la
  • Hy­vin­kää
  • Jär­ven­pää
  • Kar­ja­loh­ja (Lohja)
  • Kark­ki­la
  • Ke­ra­va
  • Kirk­ko­num­mi
  • Loh­ja
  • Myrs­ky­lä
  • Mänt­sä­lä
  • Num­me­la
  • Num­mi (Lohja, entinen Nummi-Pusula)
  • Nur­mi­jär­vi
  • Ori­mat­ti­la (Orimattila)
  • Por­nai­nen
  • Por­voo
  • Puk­ki­la
  • Pu­su­la (Lohja, entinen Nummi-Pusula)
  • Sam­mat­ti
  • Seu­tu­la (Vantaa)
  • Tuu­su­la
  • Van­taa (Vantaa)
  • Vih­ti

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläkeliiton puheenjohtajat ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Alfred Salmela (1970–1971). Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat toimineet kansleri V. J. Sukselainen (1972–1987), Yleisradiosta eläkkeelle jäänyt ohjelmajohtaja Pekka Silvola (1988–1995), kouluneuvos Mauri Paananen (1995–2000), maaherra Hannu Tenhiälä (2000–2012), kaupunkineuvos Hannes Manninen (2012-2015) ja lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoski (2015-2018).

Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen (2018-).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ekstra Opas 2021 view.taiqa.com. Viitattu 1.10.2021.
  2. Ekstra 2021 -opas
  3. https://view.taiqa.com/elakeliitto/ekstra-opas-2021#/page=6
  4. Ekstra Opas 2021 view.taiqa.com. Viitattu 1.10.2021.
  5. Kaskia, Ilkka: Yhteisiä vuosia. Eläkeliiton menestystarina, 2000

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]