Kehitysvammaliitto
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kehitysvammaliitto | |
---|---|
Perustettu | 1952 |
Toimiala | vammaisjärjestö |
Kotipaikka | Espoo |
Toiminta-alue | valtakunnallinen |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Kehitysvammaliitto on suomalainen järjestö, jonka toiminnan tavoitteena on edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumista yhteiskunnassa. Kehitysvammaliiton yhteiskuntavisiona on inklusiivinen eli kaikki ihmiset mukaan ottava yhteiskunta.
Kehitysvammaliitto on SOSTEn jäsenjärjestö.
Perustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehitysvammaliiton perustehtäviä ovat tutkimus, kehittämistoiminta, henkilöstön koulutus, materiaalin tuotanto, selkokielisen tiedonvälityksen ja kulttuurin edistäminen, esteettömän ja osallistavan kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen sekä tiedotus- ja vaikuttamistoiminta.
Kehitysvammaliitto toimii yhteistyössä vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä, alan työntekijöiden, palveluntuottajien, järjestöjen, yritysten ja viranomaisten kanssa.
Toiminnan ydinalueita ovat
- kehitys- ja puhevammaisuus
- kommunikaatio ja vuorovaikutus
- saavutettavuus ja esteettömyys
- oppiminen
- asuminen
- työ.
Kehitysvammaliiton toiminnassa lähtökohtana olevat arvot ovat
- ihmisarvon kunnioitus
- asiantuntemus
- luotettavuus
- vuorovaikutuksellisuus
- saavutettavuus.
Kehitysvammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa seuraavia osa-alueita:
- Edunvalvonta – esimerkiksi vaikuttaminen alan lainsäädännön kehittämiseen.
- Tietoisuuden parantaminen kohderyhmien tarpeista ja mahdollisuuksista.
- Laadukkaiden palveluiden edistäminen.
- Tutkimuksen edistäminen.
- Saavutettavuuden edistäminen – esimerkiksi selkokielisten materiaalien ja tiedottamisen keinoin.
- Kohderyhmän osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen – esimerkiksi asenteisiin vaikuttaminen tiedotustoiminnan kautta.
- Kohderyhmän elinikäisen oppimisen edistäminen – esimerkiksi tuottamalla kohderyhmälle perus- ja toisen asteen koulutukseen oppimateriaaleja.
Kehitysvammaliitto ylläpitää useita kehitysvammaisuuteen kytkeytyviä verkkosivustoja. Vuonna 1952 perustetun Kehitysvammaliiton toiminnan merkittävin rahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehitysvammaliitto on mukana muun muassa useissa eurooppalaisissa yhteistyöverkostoissa ja projekteissa. Kansainväliseen toimintaan on lukeutunut myös useita hankkeita Pietarissa sekä ulkoministeriön että Euroopan komission tuella.
Yhteystiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehitysvammaliiton toimisto sijaitsee Espoon Leppävaarassa.
Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinaisina jäseninä Kehitysvammaliittoon kuuluu kuntayhtymiä, kuntia, seurakuntia, rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä. Kannatusjäsenet ovat yksityisiä ihmisiä. Jäsenet tekevät kehitysvammatyötä tai toimivat muuten kehitysvammaisten ihmisten hyväksi.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aarskogin oireyhtymä
- AGU-tauti
- Angelmanin oireyhtymä
- Autismi
- Bardet-Biedlin oireyhtymä
- Cohenin oireyhtymä
- Cornelia de Lange -oireyhtymä
- Downin oireyhtymä
- Kehitysvamma
- Fetaalialkoholisyndrooma
- Fragile-X-oireyhtymä
- INCL-tauti
- Papunet
- Prader-Willin oireyhtymä
- Rettin oireyhtymä
- Williamsin oireyhtymä
- Kehitysvammaisten Tukiliitto
- Me Itse
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kehitysvammaliiton kotisivut
- Oppimateriaalikeskus Opike kehittää ja tuottaa materiaaleja opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen tueksi.
- Papunet on verkkosivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä.
- Selkokeskuksen sivusto sisältää tietoa esimerkiksi selkokielen teoriasta.
- Selkosanomat on selkokielinen ajankohtaislehti internetissä.
- Tikas tarjoaa tukea tietotekniikan oppimiseen.
- Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten kommunikointia ja vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöä.
- Vernerissä on tietoa kehitysvammaisuudesta sekä yleis- että selkokielellä.