Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS
YTHS logo fi.svg
YTHS:n Töölön toimipiste Helsingissä.
YTHS:n Töölön toimipiste Helsingissä.
Yritysmuoto säätiö
Perustettu 1954
Toimitusjohtaja Katariina Poskiparta
Puheenjohtaja Tuomo Yli-Huttula
Kotipaikka Suomi Helsinki, Suomi[1]
Toimiala opiskeluterveydenhuolto
Henkilöstö 558 (31.12.2019)[2]
Kotisivu www.yths.fi

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sr[1] (lyh. YTHS) on säätiö, joka tarjoaa terveydenhuoltopalveluja suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoille. Säätiön ruotsinkielinen nimi on Studenternas hälsovårdsstiftelse (lyh. SHVS) ja englanninkielinen nimi Finnish Student Health Service (lyh. FSHS).

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) perusti YTHS:n vuonna 1954.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaiden terveydenhoidon aloittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvulla Suomen terveydenhuollon taso oli muuhun Eurooppaan verrattuna jälkeenjäänyttä. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen sihteeri Severi Savonen sekä Helsingin tuberkuloosipiirin lääkäri Göta Tingvald (myöhemmin Tingvald-Hannikainen) tekivät aloitteen ylioppilaiden keuhkotarkastuksien aloittamisesta. Helsingin yliopiston osakunnat kannattivat aloitetta yksimielisesti, joten tarkastukset aloitettiin 29. tammikuuta 1932 Hämäläisten talolla.[3]

Vuonna 1938 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) asetti terveydenhuoltokomitean laatimaan ehdotusta opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi. Vuonna 1941 valmistuneessa mietinnössä ehdotettiin, että Helsingin korkeakoulut ja ylioppilaskunnat perustaisivat terveydenhuoltotoimiston. Suunnitelman toteutus kuitenkin keskeytyi jatkosodan vuoksi. Sodan jälkeen maaliskuussa 1946 SYL perusti ensimmäisen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston Helsingissä Kivelän sairaalaan. Tammikuussa 1948 toiminta alkoi Domus Academicalla ja Turun lääninsairaalan poliklinikalla.[3]

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö syntyi vuonna 1954, kun Suomen ylioppilaskuntien liiton Terveydenhoitosäätiö laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi. YTHS:n säädekirja allekirjoitettiin 13. helmikuuta 1954. Helmikuussa 1955 YTHS käynnisti hammashoidon Helsingissä Domus Academicalla, jossa potilaita kävi nelisenkymmentä päivässä. Toimintaa laajennettiin vuonna 1956 Turkuun ja Jyväskylään, ja vuotta myöhemmin Ouluun. Tämän jälkeen hammashoitopalvelut aloitettiin kullakin paikkakunnalla aina, kun uusi yliopisto tai korkeakoulu oli aloittanut toimintansa. Vuonna 1969 käynnistyi YTHS:n mielenterveyslinja. Ylioppilaiden terveystalo valmistui vuonna 1971 osoitteeseen Töölönkatu 37 A. Rakennukseen sijoitettiin säätiön keskustoimisto sekä Helsingin terveydenhoitosäätiö.[3]

Vuonna 1966 Kansaneläkelaitos alkoi rahoittaa YTHS:n toimintaa sairausvakuutusvaroista.[4] Vuodesta 1988 alkaen korkeakoulukaupungit ovat osallistuneet YTHS:n toiminnan rahoittamiseen ja terveydenhoitoasemien johtokuntiin.[3]

Ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n palveluiden piiriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdotti ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden siirtämistä YTHS:n piiriin.[5] Joulukuussa 2016 hallitus teki päätöksen, että kaikki korkeakouluopiskelijat pääsevät samojen sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Aiemmin YTHS:n palveluita olivat voineet käyttää vain yliopisto-opiskelijat, ja ammattikorkeakouluopiskelijat olivat kuntien järjestämän opiskeluterveydenhuollon piirissä. Sekä muutosta pitkään vaatinut Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) että Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) olivat tyytyväisiä päätökseen.[6]

Maaliskuussa 2019 eduskunta hyväksyi esityksen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevaksi laiksi. Uusi järjestelmä kaksinkertaisti säätiön asiakasmäärän.[7] Tammikuusta 2021 lähtien kaikki ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, yhteensä 270 000 ihmistä, ovat säätiön palveluiden piirissä.[8] Uudistuksen tavoitteena oli yhdenvertaisten terveyspalvelujen takaaminen kaikille korkeakouluopiskelijoille opiskelupaikasta riippumatta.[5]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTHS:n toimipiste Oulun Linnanmaalla.

YTHS:n toimielimiä ovat valtuuskunta, hallitus ja palvelualueiden johtokunnat. Päätösvalta ja vastuu toiminnasta on hallituksella ja operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjohtaja johtoryhmän avustuksella. Säätiöllä ei ole jäseniä, omistajia, osakkaita tai yhtiömiehiä.[9] Säätiön toimitusjohtajana on toiminut 1. lokakuuta 2014 alkaen yhteiskuntatieteiden maisteri Katariina Poskiparta.[10][11]

Valtuuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiön valtuuskuntaan kuuluu 24–30 jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) nimeävät kumpikin yhdeksän edustajaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Kuntaliitto, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja YTHS:n henkilöstö nimeävät kukin yhden edustajan. Valtuuskunnan puheenjohtaja kaudella 2021–2022 on kansanedustaja Hilkka Kemppi.[9]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTHS:n hallitukseen kuuluu 6–12 jäsentä, jotka valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituspaikat on jyvitetty siten, että Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liitto valitsevat kumpikin hallitukseen kaksi jäsentä ja YTHS:n henkilöstö yhden jäsenen. Näiden lisäksi valtuuskunta voi nimittää enintään viisi jäsentä. Säätiön hallitus valitsee toimitusjohtajan ja johtavat toimihenkilöt. Hallituksen puheenjohtaja kaudella 2021–2022 on Tuomo Yli-Huttula.[9]

Palvelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 alussa YTHS jakoi palvelunsa viiteen palvelualueeseen, jotka pohjautuvat sairaanhoidon erityisvastuualueisiin.[12] Kullakin palvelualueella toimii hallituksen nimeämä johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 6–8 muuta jäsentä. Johtokunta muun muassa päättää alueeseen kuuluvien palvelupisteiden määrän sekä tekee yhteistyötä alueen toimipiiriin kuuluvien korkeakoulujen, ylioppilaskuntien, opiskelijakuntien, alueen julkisen terveydenhuollon ja muiden opiskelijan terveydenhuoltoon liittyvien tahojen kanssa.[9]

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 lopussa säätiön palveluksessa oli 558 työntekijää. Heistä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä oli 157, terveyden- ja sairaanhoitajia 120, hammashoitajia ja suuhygienistejä 97, psykologeja 57, muuta hoito- tai avustavaa henkilöstöä 93 ja hallinnossa työskenteleviä 34.[2]

Henkilöstön keski-ikä oli 48,2 vuotta ja 46 prosenttia heistä oli työskennellyt YTHS:llä yli kymmenen vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä oli 89 prosenttia.[2]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTHS:n toimipiste Tampereen Kalevantiellä.

Valtion osuus korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon rahoituksesta on 77 %. Loppuosa rahoituksesta tulee opiskelijoiden maksamista terveydenhoitomaksuista. Vuonna 2021 terveydenhoitomaksun suuruus on 71,60 euroa.[13] Kaikki YTHS:n palvelujen piiriin kuuluvat opiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle riippumatta siitä, käyttääkö opiskelija YTHS:n palveluja vai ei. Kela ei lähetä terveydenhoitomaksusta laskua, vaan maksu on tehtävä oma-aloitteisesti.[14] Mikäli opiskelija ei maksa maksua eräpäivään mennessä, Kela lähettää ensin maksumuistutuksen. Jos maksua ei makseta muistutuksen jälkeenkään, Kela voi kuitata maksun viivästyskuluineen opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta. Jos terveydenhoitomaksua ei pystytä kuittaamaan opintorahasta, maksu siirtyy ulosottoperintään.[15] Opiskelijaa veloitetaan terveydenhoitomaksun lisäksi vain perumatta jääneistä ajoista, eli erillisiä käyntimaksuja ei enää ole.[16]

Vuoden 2020 loppuun asti YTHS:n rahoitus perustui ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä kerättyyn terveydenhoitomaksuun, Kelan sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen sekä yliopistokaupunkien toiminta-avustukseen.[16] Lisäksi käyntimaksuja perittiin hammaslääkärin ja erikoishammaslääkärin käynneistä, peruuttamatta jätetyistä varauksista sekä erikoislääkärikäynneistä lukuun ottamatta psykiatrikäyntejä. Vuonna 2018 käyntimaksut olivat suuruudeltaan 18–32 euroa.[4]

Vuonna 2019 säätiön kulut olivat 37,6 miljoonaa euroa. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut ja vuokrat. Toiminnan opiskelijakohtainen kustannus oli 296,79 euroa.[2]

Toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilaiden terveystalo Taka-Töölössä ennen laajennusta tammikuussa 2009.

Tammikuusta 2021 alkaen YTHS:n palveluita on saatavilla 45 paikkakunnalla.[17] Säätiön omia palvelupisteitä on 23. YTHS:n omien palvelupisteiden piirissä on 95 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista. Kaikilla YTHS:n palvelujen piiriin kuuluvilla on käytössä sama palveluvalikoima opiskelupaikkakunnasta riippumatta.[16]

Omat palvelupisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteistyökumppanien palvelupisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

* = ei suunterveyden palveluita

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sr | Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 3.1.2021.
  2. a b c d Vuosikatsaus 2019 (PDF) Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
  3. a b c d e Historia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
  4. a b Liiten, Marjukka: Hallitus haluaa ammatti­korkeakoulujenkin opiskelijat YTHS:n hoitoon – Näin muutos vaikuttaisi opiskelijoihin HS.fi. 9.3.2018. Viitattu 3.1.2021.
  5. a b Collin, Paula: Kaikki opiskelijat tasavertaiseen asemaan – uudistuva opiskeluterveydenhuolto tuo ammattikorkeakoululaisille nykyistä laajemmat palvelut Yle.fi. 23.4.2019. Viitattu 3.1.2021.
  6. Luukka, Teemu: Kaikki korkeakouluopiskelijat pääsevät jatkossa samojen palvelujen piiriin HS.fi. 21.12.2016. Viitattu 3.1.2021.
  7. Saavalainen, Heli: Opiskelijaterveyden­huolto laajenee ammattikorkea­kouluihin: YTHS:n asiakasmäärä kaksinkertaistuu vuonna 2021 HS.fi. 1.3.2019. Viitattu 3.1.2021.
  8. Tervo, Elli: Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on nyt yhden maksun takana: moni asia muuttuu, tässä lyhyet vastaukset askarruttaviin kysymyksiin Yle.fi. 2.1.2021. Viitattu 3.1.2021.
  9. a b c d Organisaatio Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
  10. Toikkanen, Ulla: Sote ja säästöt uhkaavat YTHS:ää Katariina Poskiparta Lääkärilehti. 14.11.2014. Viitattu 3.1.2021.
  11. Katariina Poskiparta – Toimitusjohtaja Kauppalehti. 13.10.2014. Viitattu 3.1.2021.
  12. Grönvall, Ursula: YTHS:n toiminta laajenee ensi vuonna kun uusi laki tuplaa sen asiakasmäärän – YTHS nimitti liudan pomoja Talouselämä.fi. 1.9.2020. Viitattu 3.1.2021.
  13. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksu on 71,60 euroa vuonna 2021 19.11.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 3.1.2021.
  14. Terveydenhoitomaksu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
  15. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu Kansaneläkelaitos. Viitattu 3.1.2021.
  16. a b c 270 000 korkeakouluopiskelijalle yhdenvertainen opiskeluterveydenhuolto 1.1.2021 alkaen 28.12.2020. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.
  17. Palvelupisteet Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Viitattu 3.1.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]