Suomen pelastusalan keskusjärjestö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry
Perustettu 1993
Toimiala pelastusala
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Jari Sainio
Toimitusjohtaja Marko Hasari
Hallitus Katja Ahola
(Jaakko Pekki)
Veli-Pekka Ihamäki
(Petteri Virranta)
Jarno Limnéll
(Simo Hostikka)
Tero Mäki
(Pekka Tähtinen)
Mika Paavilainen
(Esko Lehtonen)
Mervi Parkkonen
(Marko Konttinen)
Markku Rajamäki
(Joona Vuorenpää)
Niko Saxholm
(Sami Sallinen)
Petri Toivonen
(Christian Perheentupa) [1]
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry - Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland rf (lyhenne SPEK[2], engl. The Finnish National Rescue Association[3]) on vuonna 1993 perustettu suomalainen aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki.[4] Se pyrkii toimimaan onnettomuuksien ehkäisyn, palokuntatoiminnan sekä edistämään varautumista ja väestönsuojelua.[5]Sen tavoitteena on, että ihmiset osaisivat ennaltaehkäistä vaara- ja onnettomuustilanteita sekä toimia oikein sellaisten sattuessa.[6] Järjestö tukee VPK-toimintaa.[4]

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston puhenjohtajana toimii Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko,[7] hallituksen puheenjohtajana toimii Jari Sainio ja toimitusjohtajana Marko Hasari.[8] Järjestön jäseneksi voidan valita oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka toimii SPEKin toimialan tai sen osa-alueen hyväksi.[2]

Järjestö on Naisten Valmiusliiton[9] ja Opintokeskus Siviksen jäsenjärjestö[10] sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[11]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulussa järjestettiin vuonna 1906 5. yleinen palokuntakokous. Kokouksessa päätettiin perustaa Yleinen Palokuntaliitto, joka oli ensimmäinen valtakunnallinen paloalan järjestö. Vuonna 1927 perustettiin Väestönsuojelun keskusjärjestö. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö syntyi vuonna 1993 kun Yleisen Palokuntaliiton, sen jälkeläisten ja siihen liittyneen Suomen Palosuojeluyhdistyksen, Suomen Palontorjuntaliiton sekä Suomen Väestönsuojelujärjestön yhdistyessä.[12]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on kansainvälisen palo- ja pelastusalan kattojärjestö CTIF:n Suomen kansallisen komitean jäsen. Järjestö on Euroopan (CFPA-E) että maailman (CFPA-I) palontorjuntaliittojen toiminnassa mukana. SPEK on yksi Euroopan vapaaehtoisten väestönsuojelujärjestöjen yhteistyöfoorumi EVCPF:n perustajista.[13]

Kansalaisvaikutaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tekee kanalaisvaikuttamista, jonka tavoitteena on parantaa yksilöiden osaamista sekä kannustettaan ottamaan vastuuta omasta ja lähipiirin turvallisuudesta. SPEKin kampanjoita ovat esimerkiksi Paloturvallisuusviikko, NouHätä! ja 72 tuntia.[14]

Koulutustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK järjetää yleisön kouluttamista, esimerkiksi alkusammutus- ja tulityökoulutuksia[15]sekä väestönsuojan hoitajan koulutuksia.[16] Se järjestää myös pelastushenkilöstön koulutuksia yhdessä alueellisten pelastusliittojen kanssa.[17] Järjestö tuottaa myös oppaita esimerkiksi kiinteistöjen paloturvallisuudesta[18] sekä kouluille tuotettu oppimateriaalia.[19]

Palontorjuntatekniikan kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä kehittää paloturvallisuutta, palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä ratkaisuja.[20]

Turvallisuushankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on mukana hankkeissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Näitä hankkeita on esimerkiksi liesipalojen ennaltaehkäisyn kehittäminen sekä väestönsuojelun toimintamallin kehittäminen.[21]

Tutkimustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK tekee pelastusalaan liittyvää tutkimusta. Tutkittavina aiheina voivat olla esimerkiksi kansalaisten varautuminen ja turvallisuuskäsitykset, vapaaehtoisten ja viranomaisten työhön vaikuttavat tekijät, ajankohtaisista ilmiöt, tapahtuneet onnettomuudet ja niistä selviytyminen.[22]

Vapaaehtoisten tukeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK tukee alalla toimivia vapaaehtoisia. Näitä ovat VPK:t ja sopimuspalokunnat, Suomen Lentopelastusseuran vapaaehtoiset sekä pelastuskoirat ohjaajineen.[23]

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestö osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumalla työryhmiin, antamalla lausuntoja, tukee ja herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä vaikuttaa yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa.[24]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEKin toimintaa rahoittavat Palosuojelurahasto, Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla sekä Opintokeskus Sivis.[25]

SPEKin toiminnan rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1000 €

2017
Yleisavustukset 1 913 32 %
Projekti- ja muut kohdeavustukset 1 039 17 %
Omarahoitteiset tuotot 3 040 51 %
Yhteensä 5 992 100 %

*Palveluhankintasopimukset (182 000 €) ja SIVIS-tuotot (50 000 €)

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[26]:

  • 2018: 70 000 €
  • 2017: 70 000 €
  • 2016: 70 000 €
  • 2015: 69 000 €
  • 2014: 69 000 €
  • 2013: 69 000 €
  • 2012: 69 000 €

Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus myöntää kahdesti vuodessa ansiomerkkejä ansioituneille järjestön toimintaan osallistuneille.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ SPEKin hallituksen jäsenet ja varajäsenet 2023 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Viitattu 7.10.2023.
  2. ↑ a b Säännöt SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  3. ↑ Frontpage SPEK. 20.12.2022. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö - Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland ry finder.fi. Viitattu 30.11.2021.
  5. ↑ ”Data on meille strategisen johtamisen väline” kehatieto.fi. Arkistoitu 30.11.2021. Viitattu 30.11.2021.
  6. ↑ Varautumiskoulutus antaa yhteiskunnallemme keinot pärjätä erilaisissa häiriötilanteissa - Uusi sopimus selkiyttää varautumiskoulutusta sttinfo.fi. Viitattu 30.11.2021.
  7. ↑ SPEKin valtuusto 2023-2025 SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  8. ↑ Henkilökunnan yhteystiedot spek.fi. Viitattu 30.11.2021.
  9. ↑ Naisten valmiusliitto ry: Jäsenjärjestöt Naisten Valmiusliitto ry. Viitattu 4.10.2023.
  10. ↑ Jäsenjärjestöt Opintokeskus Sivis. Viitattu 7.10.2023.
  11. ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä Vapepa. Viitattu 4.10.2023.
  12. ↑ Historia SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  13. ↑ Kansainvälinen toiminta SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  14. ↑ Kansalaisvaikuttaminen SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  15. ↑ Koulutus SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  16. ↑ Kiinteistön turvallisuuskoulutus SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  17. ↑ Pelastushenkilöstön koulutus SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  18. ↑ Oppaat SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  19. ↑ Kouluille materiaalia SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  20. ↑ Palontorjuntatekniikka SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  21. ↑ Turvallisuushankkeet SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  22. ↑ Tutkimukset SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  23. ↑ Pelastusalan vapaaehtoiset SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  24. ↑ Yhteiskuntavaikuttaminen SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  25. ↑ Tietoa SPEKistä SPEK. Viitattu 6.10.2023.
  26. ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  27. ↑ Ansiomerkit SPEK. Viitattu 6.10.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_pelastusalan_keskusjärjestö&oldid=22127587”