Suomen pelastusalan keskusjärjestö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön logo.gif

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on turvallisuuden yleishyödyllinen ja riippumaton asiantuntija, joka tuottaa tietoa erilaisissa tutkimushankkeissa, kehittää asumisen ja arjen turvallisuutta sekä kouluttaa ja vaikuttaa. Järjestö tukee myös toiminnallaan palokuntia ja muita turvallisuusalan vapaaehtoisia. Tavoitteena on, että ihmiset ja erilaiset yhteisöt osaavat ehkäistä onnettomuuksia, varautua niihin ja toimia niissä oikein.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arjen ja asumisen turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen on tärkeä osa SPEKin toimintaa. SPEKin tavoitteena on onnettomuuksien määrän väheneminen ja vaaratilanteiden aiheuttamien vaikutusten rajoittaminen.

Sisäinen turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK tukee laajasti pelastusalalla toimivia ja muita sisäiseen turvallisuuteen liittyviä järjestöjä ja kansalaistoimijoita. Tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus osallistua turvallisuutta lisäävään kansalaistoimintaan.

Päivitä osaamisesi ja panosta työpaikkasi turvallisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK tarjoaa yrityksille asiantuntijapalveluita ja koulutusta. SPEK järjestää niin avoimia kursseja kuin räätälöityäkin koulutusta. SPEK kouluttaa myös asuinkiinteistöjen turvallisuushenkilöstöä.

Koko yhteiskunnan turvallisuustoimija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK palvelee kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämää. Toiminnassa painottuu laaja-alainen eri sektorit ylittävä yhteistyö. SPEKin tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet häiriötilanteiden hallintaan perustuvat julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. Järjestö toimii jäsentensä kanssa rajapintana ja osallistuu alan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Visio: Suomen asukkaat turvallisuustietoisiksi ja -taitoisksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK palvelee kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämää. Toiminnan keskeisenä voimavarana ovat erilaisissa verkostoissa toimivat turvallisuuskoulutetut kansalaiset.

Kampanjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEK on aktiivisesti mukana valtakunnallisissa turvallisuutta edistävissä kampanjoissa.

Paloturvallisuusviikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paloturvallisuusviikon tavoitteena on parantaa koko Suomen paloturvallisuutta. Paloturvallisuusviikkoa vietetään marras-joulukuun vaihteessa. Se alkaa koko perheen Päivä Paloasemalla -tapahtumalla ja päättyy Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään.

NouHätä![muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NouHätä! on pelastustaitokampanja erityisesti kahdeksasluokkalaisille. NouHätä! -opetukseen kuuluu muutama tunti turvallisuusopetusta, minkä jälkeen luokka tai oppilasryhmä voi muodostaa joukkueita ja osallistua NouHätä! -kilpailuun.

Kotitapaturmien ehkäisykampanja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotitapaturmien ehkäisykampanjan taustalla on viranomaisia ja järjestöjä, jotka haluavat vaikuttaa siihen, että suomalaiset tapaturmatilastot eivät olisi Euroopan synkimmästä päästä. Kampanja on edistänyt suomalaisen vapaa-ajan turvallisuutta jo yli kaksikymmentä vuotta tuottamalla materiaaleja sekä suurelle yleisölle että sellaisille ihmisille, jotka ammatikseen voivat edistää ihmisten turvallisuutta.

Tapaturmapäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapaturmapäivänä kiinnitetään vuosittain suomalaisten huomio tapaturmiin ja niiden ehkäisyyn. Tapaturmapäivä on jonkin kuukauden perjantaina 13. päivä.

Perjantaita kuukauden 13. päivinä pidetään onnettomuuden päivinä. Ranskan kuningas Filip IV Kaunis vangitutti temppeliherrat 13. lokakuuta 1307.

Jäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen pelastusalan keskusjärjestö on Naisten Valmiusliiton jäsen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPEKin toiminnan rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1000 €

2017
Yleisavustukset 1 913 32%
Projekti- ja muut kohdeavustukset 1 039 17%
Omarahoitteiset tuotot 3 040 51%
Yhteensä 5 992 100%

*Palveluhankintasopimukset (182 000 €) ja SIVIS-tuotot (50 000 €)

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[1] 70 000 € 70 000 € 70 000 € 69 000 € 69 000 € 69 000 € 69 000 €

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.