Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry
Perustettu 2017[1]
Toimiala luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden edunvalvonta
Kotipaikka Helsinki[2]
Puheenjohtaja Helena Herttuainen[3]
Toiminnanjohtaja Mikko Salo[4]
Hallitus (2019) Helena Herttuainen (pj.)
Niko Ekholm (1. vpj.)
Jouni Vainio (2. vpj.)
Johannes Huokuna
Jaakko Kittamaa
Tommi Maasilta
Julia Mali
Maria Mäkinen
Johanna Riitakorpi
Esa Uotila[5]
Jäsenmäärä noin 15 000[6]
Sivusto loimu.fi/
Jäsenlehti Loimu[7]

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry (Loimu) on akavalainen luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja näitä tutkintoja opiskelevien ammattiliitto.[2] Loimu perustettiin 1. tammikuuta 2017, kun Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto yhdistyivät.[1] Liiton puheenjohtajana toimii Helena Herttuainen.[3]

Liitto osallistuu julkisen sektorin sopimusneuvotteluihin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn kautta. Yksityisellä sektorilla liitto vaikuttaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta. Loimu on molempien neuvottelujärjestöjen jäsen.[8] Loimun jäsenet voivat liittyä Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto olivat tehneet yhteistyötä jo pitkään ennen liittojen yhdistymistä, jota alettiin valmistella keväällä 2015. Marraskuussa 2016 liittojen valtuustot tekivät kokouksissaan lopulliset päätökset vanhojen liittojen lakkauttamisesta. Uuden liiton perustamisen tavoitteena oli muun muassa tehokkaampi edunvalvonta ja paremmat jäsenpalvelut. Vanhojen liittojen henkilökunta siirtyi kokonaisuudessaan Loimun palvelukseen.[10]

Jäsenistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittoon kuuluu noin 15 000 jäsentä[6], joista 57 prosenttia on naisia ja 43 prosenttia miehiä. Jäsenistä noin viidesosa on opiskelijoita ja vajaa kymmenesosa eläkeläisiä. Työikäisistä liiton jäsenistä 40 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, 30 prosenttia valtiolla tai kunnissa ja 18 prosenttia yliopistoissa. Työelämän ulkopuolella on 12 prosenttia jäsenistä.[11]

Liiton jäsenet työskentelevät muun muassa lääke- ja muun kemianteollisuuden alan yrityksissä, terveydenhuollossa, metsäteollisuudessa sekä ympäristönsuojeluun ja biotalouteen liittyvissä tehtävissä. Koulutukseltaan liiton jäsenet ovat esimerkiksi biologeja, biotieteilijöitä, kemistejä, geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, fyysikoita ja matemaatikoita.[1]

Organisaatio ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton päätösvaltaa käyttävä elin on valtuusto, johon kuuluu 30 neljäksi vuodeksi valittua jäsentä ja enintään kaksitoista varajäsentä. Jäsenet valitaan jäsenäänestyksellä välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.[2]

Liiton hallituksen muodostavat valtuuston valitsema liiton puheenjohtaja, hallituksen keskuudestaan valitsemat kaksi varapuheenjohtajaa sekä neljästä yhdeksään muuta jäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenistä puolet on vuosittain erovuoroisia.[2]

Liitossa toimii myös seitsemän hallituksen alaista toimikuntaa, jotka ovat järjestötoimikunta, koulutuspoliittisten ja yliopistoasioiden toimikunta, kunta-alan toimikunta, opiskelijatoimikunta, valtion toimikunta, yksityissektorin toimikunta sekä jäsenlehden toimitusneuvosto. Toimikunnissa on neljästä kymmeneen jäsentä, lukuun ottamatta 16-jäsenistä opiskelijatoimikuntaa. Lisäksi Loimussa toimii hallituksen kokouksia valmisteleva työvaliokunta sekä valtuustovaalien järjestämisestä huolehtiva vaalilautakunta.[12]

Liittoon kuuluu varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, eläkeläisjäseniä, yhdistysjäseniä sekä kannattajahenkilöitä. Uudet jäsenet hyväksyy hallitus yhdistysjäseniä lukuun ottamatta.[2]

Kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton arvoja ovat jäsenkeskeisyys, yhdenvertaisuus, rohkeus ja vastuullisuus.[13]

Liiton mielestä ”Suomen tulevaisuuden ja sen rakentamisen tulee olla kestävää niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin”. Liitto kannattaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan investointien kasvattamista yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Jäsenlehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Loimu-lehteä. Lehti antaa tietoa ”liiton jäsenten yhteiskunnallisesta, ammatillisesta ja palkkauksellisesta tilanteesta, etujärjestöjen toiminnasta, yhteisistä tapahtumista, koulutuksesta, jäseneduista sekä alaa koskevista ajankohtaisista asioista”. Lehti on liiton jäsenille maksuton[14] ja sen päätoimittajana toimii Tuula Kilpeläinen.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mikä on Loimu? Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  2. a b c d e Säännöt Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  3. a b Loimun uusi puheenjohtaja on metsänhoitaja Helena Herttuainen STT. Viitattu 19.5.2019.
  4. Toimiston henkilökunta Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  5. Hallitus Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  6. a b Liity jäseneksi! Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  7. a b Loimun mediakortti (PDF) Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  8. Edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  9. Työttömyyskassa ja -turva Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  10. Luonnontieteiden Akateemisten Liitto: Uusi akavalainen liitto Loimu aloittaa toimintansa 1.1.2017 21.11.2016. Akava. Viitattu 19.5.2019.
  11. Jäsenkunta Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  12. Loimun toimikunnat Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  13. Loimun arvot Loimu. Viitattu 19.5.2019.
  14. Loimu-lehti Loimu. Viitattu 19.5.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]