Agronomiliitto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liiton toimisto on Agronomitalossa Fabianinkadun ja Pohjoisen Makasiininkadun kulmassa.

Agronomiliitto ry on elintarvike-, kotitalous-, maatalous-, ravitsemus- ja ympäristötieteiden sekä näiden perusaloja soveltavien tieteenalojen yliopistotutkinnon suorittavien tai suorittaneiden tai ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneiden etu- ja palvelujärjestö. Liitossa on lähes 6000 jäsentä ja siihen kuuluu 24 jäsenyhdistystä. Agronomiliiton toimistossa työskentelee kymmenen henkilöä ja sen hallituksen puheenjohtaja on Mikael Jern ja valtuuston puheenjohtaja on vuodesta 2009 lähtien ollut Ilmari Halinen.[1]

Agronomiliitto kuuluu keskusjärjestö Akavaan ja 15 järjestön yhteenliittymään Vakavaan. Edunvalvontaa tehdään akavalaisessa kentässä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn kautta. Agronomiliitto tekee myös aktiivista yhteistyötä Metsänhoitajaliitto ry:n, Luonnontieteen Akateemisten Liiton (LAL) ja Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL:n kanssa.

Agronomiliitto on Akavan toiseksi vanhin järjestö. Se on perustettu vuonna 1897 Tampereella Maanviljelysvirkamiesten Yhdistyksen nimellä. Sen tarkoituksena oli lähentää virkaveljiä, kohottaa ammatillista osaamista sekä toimia yhteisten harrastusten hyväksi. Agronomiliitolla on jäsenlehti, Alimenta, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden nimi oli vuodesta 1907 vuoteen 1996 Maatalous, mutta liiton jäsenkunnan laajennuttua muutettiin myös lehden nimi.

Liiton toimitilat ovat Helsingin Kasarmitorin laidalla sijaitsevan Agronomitalon ylimmässä kerroksessa. Varat Agronomitalon hankkimiseen saatiin lahjoituksena kauppaneuvos Eino Heinoselta toisen maailmansodan jälkeen.

Agronomiliitto on myöntänyt 1988 alkaen vuoden vaikuttaja -palkinnon:

  • 1988, Leila Helaakoski, maatalousneuvonta
  • 1989, Kirsti Parkkinen, ravitsemusterapeutit
  • 1990, Jukka Rajala, luomutuotanto
  • 1991, Esa Härmälä, maatalouspolitiikka
  • 1992, U. B. Lindström, kehitysyhteistyö
  • 1993, Tuomas Perheentupa, talouspolitiikka
  • 1994, Liisa Niilola, täydennyskoulutustapahtuma Agro-Food
  • 1995, Heikki Haavisto, maa- ja elintarviketalouden puolestapuhuja
  • 1996, Jaakko Rahko, perunayrittäjä
  • 1997, Jaana Kiljunen, eettinen kotieläintuotanto
  • 1998, Ulla Ritola-Pesonen, maaseutumatkailu
  • 1999, Paula Viertola-Jern, kuluttaja-asiat
  • 2000, Mikael Fogelholm, ravitsemustutkimus
  • 2001 Karita Alén, yrittäjä
  • 2002 Pirkko Raunemaa, elintarvikeasiantuntija
  • 2003, Marcus Borgström, osuustoiminta
  • 2004, Riitta Stirkkinen, ravitsemusterapeutti
  • 2005, Kalevi Hemilä, Etera
  • 2006, Kari Tiilikkala, MTT
  • 2007 Jukka Kola, Helsingin yliopisto
  • 2008, Teija Andersen, Fazer Amica
  • 2009, Pekka Pesonen Copa-Cogeca
  • 2010, Simo Moisio, Arktiset Aromit ry
  • 2011, Raija ja Gustav Rehnberg, Gårdskulla Gård, yrittäjät
  • 2012, Kaisa Karttunen, kansainvälinen ruokaturva-asiantuntija
  • 2013, Ursula Schwab, ravitsemusvaikuttaja, Itä-Suomen yliopisto
  • 2014, Anna Härö-Köresaar, yrittäjä, Annan Villiliha Oy

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]