Päivi Nerg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päivi Nerg
Päivi Nerg vuonna 2023.
Päivi Nerg vuonna 2023.
Henkilötiedot
Syntynyt28. huhtikuuta 1958 (ikä 66)
Suolahti, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti virkamies, valtiosihteeri

Päivi Elina Nerg (o.s. Vesterinen; s. 28. huhtikuuta 1958 Suolahti)[1] on suomalainen entinen virkamies ja nykyinen politiikan taustavaikuttaja. Kesäkuusta 2023 lähtien Nerg on toiminut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteerinä.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen tehtäväänsä valtiosihteerinä Nerg on työskennellyt kesäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 etujärjestö MTK:n elinvoimajohtajana. Hän oli Suomen valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri vuosina 2018–2022. Vuosina 2012–2017 Nerg toimi puolestaan Suomen sisäministeriön kansliapäällikkönä.[3][4]

Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi. Työuransa alkupuolella hän työskenteli muun muassa Atrialla ja Lihapolar Oy:ssä.[4] Ennen ministeriötä hän työskenteli Kuopion yliopistossa, ensin koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajana vuosina 1996–2002 ja sen jälkeen hallintojohtajana 2002–2009.[5] Vuoden 2007 alusta hän oli johtamassa Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymistä Itä-Suomen yliopistoksi.[6] Vuosina 2009–2012 hän toimi valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana.[4]

Nerg oli ehdolla eduskuntaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kristillisdemokraattien listalla. Jäätyään varasijalle hän erosi puolueesta.[7] Asia nousi esille Nergin kansliapäällikkönimityksen yhteydessä, kun lehdistössä arveltiin sisäministeri Päivi Räsäsen suosineen häntä puoluetaustan takia.[5][8]

Maaliskuussa 2016 Nerg väitti Euroopan pakolaiskriisiin liittyen, että ”Suomi on siinä aivan kärjessä, että tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut”.[9] Elokuussa 2017 Turun puukotusten jälkeen hän kertoi, ettei Migri tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä.[10]

Nerg on saanut tunnustuspalkinnon pakolaiskriisin aikaisesta viestinnästään.[11]

Nergin isoisä oli ministeri Vihtori Vesterinen ja setä keskustan kansanedustajana toiminut Paavo Vesterinen.[12]

Haku valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: päivitettävä

Nerg on hakenut valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi. Nimitystä kannattaa keskusta, sitä vastustavat SDP, vasemmistoliitto ja RKP sekä oppositiosta kokoomus. Nimitystä on lykätty valtioneuvostossa kaksi kertaa[13] ja lopulta esitys vedettiin pois. Syynä ovat erimielisyydet ja meneillään oleva selvitys.[14]

Asiantuntijat ovat pitäneet Nergin ja muutamien virkamiesten toimintaa lainvastaisena. Perustuslakivaliokunta päätti 28.4.2020 tehdä selvityksen eduskunnan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisesta toteutumisesta. Taustalla on se, että Nerg oli Sipilän hallituksen sote-johtaja eli virkamies, jonka vastuulla oli muun muassa turvata eduskunnan valiokuntien tiedonsaanti hallituksen tekemien sote-lakiesityksien vaikutuksista. Hän oli tietoinen siitä, että virkamiehet eivät kertoneet että eduskunnan valiokunnille laaditussa valtiovarainministeriön sotevastineessa ei kerrottu lomitusten ja kotoutusten aiheuttamista 210 miljoonan euron vuosikustannuksista.[13][15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 597. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. ↑ Rissanen, Samuli: Sari Essayah saa valtiosihteerikseen kokeneen Päivi Nergin KD-Lehti. 20.6.2023. Viitattu 23.6.2023.
  3. ↑ Tikkala, Hannu: Päivi Nerg siirtyy MTK:n elinvoimajohtajaksi – "Palaan juurilleni" yle.fi. 4.4.2022. Viitattu 15.7.2022.
  4. ↑ a b c Sisäministeriön kansliapäälliköksi Päivi Nerg 6.9.2012. Valtioneuvosto. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 27.7.2015.
  5. ↑ a b Ainola, Olli: Räsäsen suojatin hämmentävä nimitysperustelu: ”Laaja-alaisin, syvällisin, paras kaikista” Talouselämä. 5.9.2012. Arkistoitu 12.5.2015. Viitattu 23.4.2015.
  6. ↑ Sisäministeriön huippuvirkaan valittiin Päivi Nerg. Savon Sanomat. 6.9.2012. Arkistoitu 23.4.2015. Viitattu 23.4.2015.
  7. ↑ Räsäsen suojatti pettyi ja erosi kristillisistä 2007 – ”puoluemenneisyys on rasite” Talouselämä. 6.9.2012. Arkistoitu 7.9.2012. Viitattu 23.4.2015.
  8. ↑ Räsänen: Puoluetaustalla ei vaikutusta nimitykseen KP24.fi. 6.9.2012. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 23.4.2015.
  9. ↑ Ilkka Ahtokivi: PS-edustaja kysyy: miten kansliapäällikkö Nerg tietää, kun poliisi ei tiedä Verkkouutiset. 9.3.2016. Viitattu 29.8.2017.
  10. ↑ Sirkku Aalto: Sisäministeriön Nerg vastaa: Migri ei tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä. Helsingin Uutiset, 30.8.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.8.2017.
  11. ↑ Orpo ja Nerg pokkasivat palkinnon ”luottamusta herättävästä viestinnästä” Suomen uutiset 28.9.2018
  12. ↑ Hannamari Ahonen: Valeuutisista tuli avuton olo. Aamulehti 13.1.2017, s. A21.
  13. ↑ a b Iltalehti 28.4. 2020 Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen Päivi Nergin toimien lainmukaisuudesta
  14. ↑ Marika Harjumaa: Antti Rinne Päivi Nergin valinnasta: Selvityksen kohteena olevaa henkilöä ei voi valita kansliapäälliköksi Yle.fi, uutiset. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  15. ↑ Ylen uutiset 23.4.2020 Päivi Nergin nimitys kansliapäälliköksi jäi jälleen tekemättä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Päivi_Nerg&oldid=22375011”