AIESEC

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AIESEC
Association Internationale des Etudiants en Sciences Economiques et Commerciales
AIESEC:in kansanvälinen tunnus
AIESEC:in kansanvälinen tunnus
Perustettu 1948
Toimiala kansainvälinen työharjoitteluvaihto, kansainvälinen vapaaehtoistyö, seminaarit, johtajuuden kehittäminen
Päämaja Rotterdam
Toiminta-alue kansainvälinen
Jäsenet 113 jäsenmaata
Viralliset kielet englanti
Aiheesta muualla
aiesec.org, aiesec.fi

AIESEC eli Association Internationale des Etudiants en Sciences Economiques et Commerciales on johtajuusominaisuuksien kehittämiseen keskittynyt vapaaehtoisjärjestö. Järjestön toiminnan tunnetuin osa on kansainvälisten työharjoittelupaikkojen tarjoaminen nuorille. Vuonna 2016 AIESEC toimi noin 126 maassa ja vuonna 2012 yli 2 400 korkeakoulussa.[1] Järjestön tavoitteena on tarjota 18-30-vuotiaille nuorille mahdollisuus kehittää itseään positiivisten johtajuus- ja oppimiskokemusten kautta.[2]

Vuonna 2012 AIESEC:lla oli koko maailmassa noin 86 000 jäsentä, ja se järjesti noin 5 000 työharjoittelupaikkaa, 15 000 vapaaehtoistyöpaikkaa, 500 seminaaria ja yli 24 000 johtajuustehtävää.[1] Harjoitteluohjelmaan hakeminen on avointa kaikille jäsenkorkeakoulujen opiskelijoille, ja vaihtoaikojen pituudet vaihtelevat kolmesta 18 kuukauteen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 yhdeksän eri yliopiston opiskelijat kuudesta eri maasta tapasivat Liègessä Belgiassa tarkoituksena luoda suhteita toisiinsa ja kehittää uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä. Tapaamisessa päätettiin perustaa järjestö Association Internationale des Etudiants en Sciences Economiques et Commerciales AIESEC.

Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin nuori tšekki Jaroslav Zich. Järjestön päämaja oli ensin Tšekkoslovakiassa Prahassa, mutta siirrettiin vuoden kuluessa Rotterdamiin, jotta se olisi säilynyt poliittisesti neutraalina kommunistien valtaannousun jälkeen.

Järjestön perustaminen tapahtui virallisesti vuonna 1949 järjestön toisessa yleistapaamisessa. Silloin mukana oli yliopistoja Belgiasta, Alankomaista, Norjasta, Ranskasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Myöhemmin järjestön nimeksi on vakiinnutettu ainoastaan nimi AIESEC, koska järjestössä oli myös opiskelijoita kaikilta opiskelualoilta (ei pelkästään kauppatieteitä opiskelevia). Nykyään järjestöön kuuluakseen tai vaihtoon lähteäkseen ei tarvitse olla korkeakouluopiskelija.

Nykypäivän arvot ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AIESEC on pyrkinyt alusta lähtien olemaan voittoa tavoittelematon ja ei-poliittinen kansalaisjärjestö, jonka arvot kieltävät epäoikeudenmukaisen syrjinnän, ja yksi sen tärkeimmistä tavoitteista on rauhan ja ihmiskunnan koko potentiaalin saavuttaminen.

AIESEC on nimennyt itselleen seuraavat arvot: (vapaasti suomennettuna, virallista suomennosta ei ole olemassa, koska järjestö pyrkii toimimaan pelkästään englanniksi myös Suomessa)

  • johtajuuden edistäminen
  • yhdenvertaisuuden osoittaminen
  • osallistumisesta nauttiminen
  • (kansainvälisessä) moninaisuudessa eläminen
  • erinomaisuuteen pyrkiminen
  • kestävillä periaatteilla toimiminen

Käytännössä järjestö keskittyy kansainvälisten harjoitteluvaihtopaikkojen hankintaan, harjoittelussa olevista harjoittelijoista huolehtimiseen ja sellaisten tapahtumien (seminaarien yms.) järjestämiseen, joista jäsenet ja harjoittelijat voivat saavuttaa järjestön periaatteisiin sopivia oppimiskokemuksia.

AIESEC Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa AIESEC toimii eri korkeakouluissa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Toiminta on kaikille jäsenkorkeakouluissa opiskeleville kiinnostuneille avointa. Järjestön toimintaa Suomessa johtaa ja koordinoi kansallinen jäsentoimikunta, jonka pysyvä toimipiste on Helsingissä.

Suomi oli yksi AIESECin seitsemästä perustajajäsenestä, ja järjestö on toiminut Suomessa vuodesta 1948. Tunnetuimpiin järjestön suomalaisiin alumnijäseniin kuuluvat muun muassa Martti Ahtisaari, Elisabeth Rehn, Erik Hartwall ja Matti Lehti.[3]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille euroa[4] 37 000
37 000 46 300 46 500 46 500 57 000

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]