Taksvärkki (yhdistys)
| Taksvärkki | |
|---|---|
| Dagsverke | |
 Järjestön tunnus. |
|
| Perustettu | 1989 |
| Toimiala | Taksvärkkiliike |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Päämaja |
Globaalikeskus Siltasaarenkatu 4, 7.krs 00530 Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi, Guatemala, Malawi, Mosambik, Nepal, Sambia, Sierra Leone |
| Puheenjohtaja | Lotta Kivinen |
| Toiminnanjohtaja | Auli Starck |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Taksvärkki ry (ruots. Dagsverke rf)[1] on kansalaisjärjestö, jonka kehitysyhteistyöhankkeilla on tarkoitus edistää lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista globaalissa etelässä. Kampanjoillaan järjestö kannustaa suomalaisia nuoria maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen.
Taksvärkki ry on aatteellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestöjen järjestö, jonka jäseninä on 10 opiskelija-, palkansaaja-, rauhan- ja kirkon nuorisotyön järjestöä. Taksvärkki on yksi ensimmäisistä nuorten omista kehitysyhteistyöliikkeistä. Se on toteuttanut kehitysyhteistyöhankkeita suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden Taksvärkki-kampanjoiden keräystuotoilla vuodesta 1967 lähtien. Taksvärkki ry perustettiin vuonna 1989 jatkamaan Taksvärkkitoimikuntien työtä.
Taksvärkki on ulkoministeriön kehitysyhteistyön ohjelmatukea saava järjestö. Taksvärkki-keräysten tuoton lisäksi kehitysyhteistyötä rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuella. Keräystuotot mahdollistavat monivuotiset kehitysyhteistyöhankkeet, joilla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia, kouluttautumista ja vaikutusmahdollisuuksia globaalissa etelässä. Taksvärkki on nuorten omaa kehitysyhteistyötä suoraan nuorelta nuorelle.
Suomessa järjestö tekee globaalikasvatusta peruskoulun yläluokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ja kasvattajien ymmärrystä globaalista oikeudenmukaisuudesta ja sen haasteista. Oppitunneilla ja työpajoissa herätetään pohtimaan ja purkamaan stereotypioita. Taksvärkki ry kouluttaa vuosittain vapaaehtoisia globaalikasvatuksen kouluttajia ohjaamaan kouluvierailuja toiminnallisin menetelmin.
Taksvärkki-kampanjat on suunnattu yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Taksvärkki-keräykseen voi osallistua yksittäinen luokka tai koko koulu. Oppilas voi hakea Taksvärkki-työpaikkaa paikallisista yrityksistä tai kunnalta tai tehdä töitä kotona. Vaihtoehtoinen tapa on järjestää tapahtuma, myyjäiset tai viettää normaali koulupäivä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taksvärkin historia ulottuu 1960-luvulle, jolloin syntyi ajatus koululaisten avusta kehitysmaille. Suomen Teiniliitto käynnisti yhdessä suomenruotsalaisen sisarjärjestönsä kanssa koululaisten kehitysyhteistyön, taksvärkin, vuonna 1967 Perun inka-intiaanien hyväksi. Teiniliiton poliittinen kamppailu 1970-luvulla päättyi vähemmistökommunistien eli taistolaisten voittoon. 1970-luvun loppua kohden teiniliitto kuihtui. Taksvärkin tausta kuitenkin laajeni, kun ammattiyhdistysväki osallistui vuoden 1974 Chile-taksvärkkiin. Vuosikymmenen lopussa taksvärkin taustalla oli mukana koko kehitysyhteistyön kenttä äärivasemmistosta kirkkoon.[2][3]
1970- ja 1980-luvuilla Taksvärkkikeräyksiä järjestettiin muutaman vuoden välein. Vuonna 1988 perustettiin yhdistys jatkamaan taksvärkkitoimikuntien työtä. Uusi järjestö rekisteröitiin vuonna 1989. Yhdistys järjesti ensimmäisen keräyksensä lukuvuonna 1989–1990. Keräyksen tuotto käytettiin hankkeisiin Mosambikissa ja Filippiineillä. Filippiineillä järjestön yhteistyökumppani oli naisjärjestöjen kattojärjestö GABRIELA. Vuosina 1993–1994 järjestö keräsi varoja Mosambikin koulujen hyväksi sekä Kolumbiaan, jossa yhdistyksen kumppaneita olivat FIPMA ja alkuperäiskansojen kattojärjestö ONIC.[2]
Lukuvuonna 1996–1997 Taksvärkki-keräyksen kohteena oli Nepal, jossa järjestö toimi lasten oikeuksien puolesta yhdessä CWINin kanssa. Lukuvuosina 1997–1998 keräys ohjattiin Thaimaan lapsiprostituoitujen hyväksi. Lukuvuonna 1998–1999 varoja kerättiin Sambian aids-orpojen hyväksi ja lukuvuonna 1999–2000 varat suunnattiin Sudaniin entisten lapsisotilaiden kuntouttamiseen ja kotiuttamiseen.[2]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taksvärkki ry on etujärjestöjen tapaan organisoitunut yhdistynyt, jonka jäseniä ovat 10 palkansaaja-, opiskelija-, rauhan- ja kirkon nuorisotyön järjestöä. Jäsenjärjestöjä ovat mm. Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Rauhanliitto, STTK ja Sadankomitea.[4]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[5]:
- 2017: 25 000 €
- 2016: 25 000 €
- 2015: 20 000 €
- 2014: 20 000 €
- 2013: 20 000 €
- 2012: 20 000 €
Merkittävät henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Listaa päivitettävä
Taksvärkkitoimikuntien puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1985–1988: Tarja Halonen
Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1989: Liisa Jaakonsaari
- 1998–2000: Tarja Filatov
- 2000–2003: Susanna Huovinen
- 2004–2005: Jutta Urpilainen
- 2006–2007: Ville Wallin
- 2011–2012: Juhani Nokela
- 2013–2014: Sini Korpinen
- 2015–2017: Theo Tyrväinen
- 2018–2023: Tarja Työläjärvi
- 2024→–: Lotta Kivinen
Toiminnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ?–2003 Mimmu Piirto
- 2001 vt. Rilli Lappalainen
- 2004–2021: Lauri Peltonen
- 2021→–: Auli Starck
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksvärkki ry, ruotsiksi Dagsverke rf Yhdistysnetti. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 12.9.2014.
- ↑ a b c Mikä Taksvärkki on? Taksvärkki. 15.4.2001. Arkistoitu 15.4.2001. Viitattu 5.2.2022.
- ↑ Risto Ahonen: Teinien Taksvärkki Helsingin yliopisto. 12.1.2000. Viitattu 5.2.2022.
- ↑ Haalistunutta solidaarisuutta Turun Sanomat . 23.9.2013. Viitattu 5.2.2022.
- ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||