Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI
Sakki uusi logo.png
Perustettu 1987
Toimiala Ammattiin opiskelevien etujärjestö
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Jutta Vihonen
Sivusto www.sakkiry.fi/

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto — SAKKI ry perus­tet­tiin vuonna 1987 ajamaan ammattiin opiskelevien (myöh. amis) etuja ja oikeuk­sia sekä yhdis­tä­mään kaikkia amiksia ympäri maan.

SAKKI koostuu henki­lö­jä­se­nis­tä, jäse­no­pis­ke­li­ja­kun­nis­ta sekä yhtei­sö­jä­se­nis­tä. SAKKIa johtaa amik­sis­ta koos­tu­va liit­to­hal­li­tus, jonka valit­see joka vuosi järjes­tet­tä­vä liit­to­ko­kous. Lisäksi SAKKIssa on palkat­tu­ja työn­te­ki­jöi­tä, jotka pyörit­tä­vät päivit­täis­tä toimin­taa.

Järjestön toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAKKI:n tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat valtakunnalliset sitoutumattomat opiskelijajärjestöt. Järjestö tarjoaa jäsenilleen maksullista opiskelijakorttia, jolla saa muun muassa valtakunnallisia matkustaja-alennuksia sekä paikallisia etuja. SAKKI ry:n sääntöjen mukaan liiton tarkoitus on muun muassa toimia jäsentensä palvelu- ja edunvalvontajärjestönä kehittäen jäsenyyteen kuuluvia etuja.[1]

SAKKI tarjoaa jäsenistölleen neuvontaa. Yleensä kysymykset liittyvät työssäoppimiseen, arvosteluun, materiaalimaksuihin tai oppilaskunnan kuulemiseen.

SAKKIn toiminta jaetaan palveluihin sekä edunvalvontaan. SAKKI tuottaa koulutuksia ja tapahtumia jäsenillemme sekä ammattiin opiskeleville. Toiminnalla SAKKI tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia ja päästä vaikuttamaan. Tämän lisäksi SAKKI vaikutamme ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijoiden arkeen olemalla mukana eri hankkeissa sekä työryhmissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAKKI ry:n perustivat vuonna 1987 neljä SAK:hon kuuluvaa ammattiliittoa (Metallityöväen liitto, Rakennusliitto, VTY ja KTV) sekä yli 200 ammattiin opiskelevaa nuorta.[2] Tällä hetkellä Ammattiin Opiskelevissa on yli 200 jäsenopiskelijakuntaa ympäri Suomen sekä yhteisöjäseninä SAK:laisia ammattiliittoja.

Amisbarometri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amisbarometri [3] on avoin data-periaatteeseen perustuva valtakunnallinen tutkimus. Amisbarometri ei ole pelkkää tiedon keräämistä. Se on koko ammatillisen koulutuskentän kanssa yhdessä luotu kokonaisuus, jonka avulla tuotamme kattavan kokonaiskuvan kaikkien Suomen ammattiin opiskelevien arjesta! Ensimmäinen Amisbarometri julkaistiin vuonna 2015 ja uusimmat tulokset julkaistiin vuoden 2019 lopussa ja seuraava amisbarometri toteutetaan syksyllä 2021.

Next Step -messut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattiin Opiskelevat järjestää myös Suomen suurimmat Next Step koulutus- ja työelämämessut. Valtakunnallisia messuja on järjestetty vuodesta 1990.

Messuilla esitellään peruskoulun päättäville jatko-opiskelumahdollisuuksia sekä tarjotaan ammattiin valmistuville tietoa työelämästä ja rekrytointimahdollisuuksia. Vuosittain messuilla vierailee noin 20 000 kävijää. Vuonna 2007 SAKKI järjesti vastavalmistuville opiskelijoille "Työelämään!"-messut, jossa opiskelijat kohtaavat työnantajat. Sittemmin uusi konsepti on siirretty osaksi Next Step -messuja. Next Step -messut järjestettiin edellisen kerran 22.-23.1.2014 Helsingin Messukeskuksessa.

Järjestön hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAKKIn ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous, joka järjestetään sääntöjen mukaisesti kahden vuoden välein. Viime liittokokous järjestettiin huhtikuussa 2018 ja seuraava keväällä 2020. Liittokokouksessa hyväksytään SAKKIn toimintaa ohjaavat dokumentit kuten toimintasuunnitelma, strategia sekä poliittinen ohjelma (Amigaattori). Liittokokous valitsee myös SAKKIn hallituksen.

SAKKIn jäsenopiskelijakunnat, jäsenet sekä yhteisöjäsenet ovat oikeutettu käyttämään päätösvaltaa liittokokouksessa. SAKKIn säännöt määrittelevät,  kuka saa käyttää päätösvaltaa ja montako ääntä esimerkiksi yhdellä jäsenopiskelijakunnalla on käytössä. SAKKIn aktiiviset jäsenet ovat yleensä myös henkilöitä, jotka päätyvät SAKKIn hallitukseen.

SAKKIn hallitus vastaa SAKKIn strategisesta toiminnasta ja huolehtii, että liittokokouksen asettama toimintasuunnitelma toteutuu. SAKKIn hallitus vastaa myös SAKKIn henkilöstön palkkaamisesta ja on vastuussa liiton taloudesta yhdessä pääsihteerin kanssa. SAKKIn poliittisessa toiminnassa noudatetaan liittokokouksen hyväksymää poliittista ohjelmaa (Amigaattoria), mutta sen ulkopuolella tehtävistä linjauksista vastaa hallitus.

SAKKI on mukana erilaisissa hankkeissa, jotta ammattiin opiskelevien vaikuttavuutta voidaan kasvattaa ja parantaa entistä tehokkaammin. Hankkeiden painopisteet määrittelee liittokokouksen hyväksymä strategia, poliittinen ohjelma sekä toimintasuunnitelma.

Toimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAKKIn henkilöstö vastaa operatiivisen toiminnan pyörittämisestä yhdessä hallituksen kanssa. Henkilöstö vastaa muun muassa liiton viestinnästä, tapahtumien ja koulutusten toteuttamisesta sekä valmistelee tulevan liittokokouksen materiaaleja yhdessä hallituksen kanssa. SAKKIn hallitus hyväksyy viimeisenä kaikki liittokokoukseen menevät dokumentit.

SAKKIn henkilöstön ja hallituksen jäsenet edustavat SAKKIa eri työryhmissä. SAKKIn linjat työryhmissä määrittelee liittokokouksen päättämä poliittinen ohjelma, toimintasuunnitelma sekä strategia. Työryhmissä nostetaan esiin myös oikeita kokemuksia opiskelijoilta, joita esimerkiksi SAKKIn jäsenet ovat kertoneet SAKKIn tapahtumassa.

Luettelo SAKKIn puheenjohtajista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1987 – 1990 Juha Kähärä
  2. 1990 – 1992 Seija Kirvesniemi
  3. 1992 – 1994 Jaana Kuisma
  4. 1994 – 1998 Eija Tanninen
  5. 1998 – 2000 Pirjo Väänänen
  6. 2000 – 2004 Reetta Kuosmanen
  7. 2004 – 2008 Kati Kokkonen
  8. 2008 – 2012 Susanna Haapalainen
  9. 2012 – 2015 Aleksej Fedotov
  10. 2015 – 2016 Musa Jallow
  11. 2016 – 2018 Jasmina Khabbal
  12. 2018 – 2020 Elias Tenkanen
  13. 2020 - Jutta Vihonen

Tunnettuja entisiä SAKKIlaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteistyö ammattiliittojen kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattiin Opiskelevat tekee myös tiivistä yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, jolla edistetään ammattiin valmistuvien tietämystä työelämästä. Ammattiin Opiskelevien yhteisöjäsenet ammattiliitoista maksavat liitolle yhteisöjäsenmaksua alle 29-vuotiaista henkilöjäsenistään sekä käyttävät äänivaltaansa liittokokouksessa. Ammattiin Opiskelevien jäseneksi liittyminen ei vaadi ammattiliittoon kuulumista. Ammattiin Opiskelevien henkilöjäsen saa halutessaan kuulua mihin tahansa ammattiliittoon.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[4] 395 000 € 383 000 € 377 000 € 363 800 € 377 000 € 377 000 € 377 000 €

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n säännöt, 28.11.2006
  2. ↑ SAKKI-lehti 01/1987
  3. ↑ Amisbarometri SAKKI. Viitattu 24.11.2020.
  4. ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Ammattiin_Opiskelevien_Liitto_–_SAKKI&oldid=19358702”