Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Ammattiin opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Sakki uusi logo.png
Perustettu 1987
Toimiala Ammattiin opiskelevien etujärjestö
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Elias Tenkanen
Sivusto www.sakkiry.fi/

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto — SAKKI ry perus­tet­tiin vuonna 1987 ajamaan ammattiin opiskelevien (myöh. amis) etuja ja oikeuk­sia sekä yhdis­tä­mään kaikkia amiksia ympäri maan.

SAKKI koostuu henki­lö­jä­se­nis­tä, jäse­no­pis­ke­li­ja­kun­nis­ta sekä yhtei­sö­jä­se­nis­tä. Jäsenopiskelijakuntia on lähes 200. SAKKIa johtaa amik­sis­ta koos­tu­va liit­to­hal­li­tus, jonka valit­see joka toinen vuosi järjes­tet­tä­vä liit­to­ko­kous. Lisäksi SAKKIssa on palkat­tu­ja työn­te­ki­jöi­tä, jotka pyörit­tä­vät päivit­täis­tä toimin­taa.

Järjestön toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAKKI:n tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat valtakunnalliset sitoutumattomat opiskelijajärjestöt. Järjestö tarjoaa jäsenilleen maksullista opiskelijakorttia, jolla saa muun muassa valtakunnallisia matkustaja-alennuksia sekä paikallisia etuja. SAKKI ry:n sääntöjen mukaan liiton tarkoitus on muun muassa toimia jäsentensä palvelu- ja edunvalvontajärjestönä kehittäen jäsenyyteen kuuluvia etuja.[1]

SAKKI tarjoaa jäsenistölleen oikeusturvaneuvontaa. Yleensä oikeusturvakysymykset liittyvät työssäoppimiseen, arvosteluun, materiaalimaksuihin tai oppilaskunnan kuulemiseen.

SAKKIn oleellisimpia edunvalvonta-alueita ovat muun muassa koulutuspolitiikka sekä opiskelijoiden oikeusturva. Tärkeänä osa-alueena SAKKI osallistuu ja pyrkii vaikuttamaan myös opiskelijoiden opintososiaalisten etujen kehittämiseen.[2]

SAKKI järjestää jäsenilleen myös koulutuksia ja tapahtumia.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAKKI ry:n perustivat vuonna 1987 neljä SAK:hon kuuluvaa ammattiliittoa (Metallityöväen liitto, Rakennusliitto, VTY ja KTV) sekä yli 200 ammattiin opiskelevaa nuorta.[4] Tällä hetkellä Ammattiin Opiskelevissa on yli 200 jäsenopiskelijakuntaa ympäri Suomen sekä yhteisöjäseninä SAK:laisia ammattiliittoja.

Edunvalvonnallisia tavoitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SAKKI suhtautuu ennakkoluulottomasti toisen asteen yhä syvenevään yhteistyöhön. Koulutuspoliittisten linjausten mukaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten on järkevää koota yhteisiä seudullisia opiskelumahdollisuuksia, jotta opiskelijalle voidaan tarjota yksilöllisiä ja joustavia opintoja.

Ikäluokkien pienentyessä oppilaitosverkko on suurten muutosten edessä. Pieniä yksiköitä kootaan yhteen ja kuntauudistuksen myötä kunnat hakeutuvat yhä läheisempään yhteistyöhön koulutuksen järjestämisessä. Tällöin toisen asteen koulutus olisi pääsäännön mukaan tarkoituksenmukaisinta järjestää seudullisesti kootusti.

Myös opetussuunnitelmien perusteita on kehitettävä jatkossa siten, että lukio-opintojen ja ammatillisten opintojen yhtäaikainen suorittaminen mahdollistuu kitkattomasti. Kaksoistutkintojen kasvava suosio rohkaisee tuomaan lukio-opintoja ja ammatillisia opintoja toisiaan lähemmäs sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti.

Opintotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisessa opintotukijärjestelmässä on SAKKI ry:n näkemyksen mukaan kehitettävää jotta järjestelmä olisi tasa-arvoinen kaikille opintotuen piirissä oleville opiskelijoille. SAKKI vaatii erityisesti että:

  • Itsenäisesti asuvien opintotuki irrotetaan vanhempien tulosidonnaisuudesta. Tämä on suomalaisen opintotukijärjestelmän selkein epäkohta, ja se tekee toisen asteen tuesta epätasa-arvoisen korkea-asteen tukeen verrattuna.
  • Opintotuki on yhteensovitettava lapsilisän loppumisen kanssa. Siksi 17-vuotiaiden opintoraha on nostettava samalle tasolle täysi-ikäisten tuen kanssa.

Opiskelijakunnat ja niiden asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijakuntien asemaa on parannettava seuraavasti:

  • Opiskelijakuntatoiminnasta on tehtävä selkeämmin lakisääteistä. Opiskelijakunnan on järjestäydyttävä vuosittain, ja valittava keskuudestaan edustajat oppilaitoksen hallintoelimiin sekä kolmikantaisiin ammattiosaamisen näyttöjen toimielimiin.
  • Opiskelijoille on taattava mahdollisuus osallistua oppilaitosten johtoelinten toimintaan.
  • Oppilaitosten on varattava oppilaskuntatoimintaa varten resursseja. Aktiivisen oppilaskunnan merkitys opiskelijoiden viihtyvyydelle ja oppilaitoksen vuorovaikutteisuudelle on keskeinen.

Next Step -messut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattiin Opiskelevat järjestää myös Suomen suurimmat Next Step koulutus- ja työelämämessut. Valtakunnallisia messuja on järjestetty vuodesta 1990.

Messuilla esitellään peruskoulun päättäville jatko-opiskelumahdollisuuksia sekä tarjotaan ammattiin valmistuville tietoa työelämästä ja rekrytointimahdollisuuksia. Vuosittain messuilla vierailee noin 20 000 kävijää. Vuonna 2007 SAKKI järjesti vastavalmistuville opiskelijoille "Työelämään!"-messut, jossa opiskelijat kohtaavat työnantajat. Sittemmin uusi konsepti on siirretty osaksi Next Step -messuja. Next Step -messut järjestettiin edellisen kerran 22.-23.1.2014 Helsingin Messukeskuksessa.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton hallitus koostuu nuorista ammattiin opiskelevista. Sääntöjen mukaan puolet opiskelijajärjestön hallituksen jäsenistä pitää olla opiskelijoita.

SAKKI:n liittohallitus on liittokokousten välillä järjestön ylin päättävä elin.[5]

Toimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työntekijöitä SAKKI:lla on kahdeksan.[6] Toimiston esimiehenä toimii pääsihteeri Hanna Huumonen.

Luettelo SAKKIn puheenjohtajista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1987 – 1990 Juha Kähärä
  2. 1990 – 1992 Seija Kirvesniemi
  3. 1992 – 1994 Jaana Kuisma
  4. 1994 – 1998 Eija Tanninen
  5. 1998 – 2000 Pirjo Väänänen
  6. 2000 – 2004 Reetta Kuosmanen
  7. 2004 – 2008 Kati Kokkonen
  8. 2008 – 2012 Susanna Haapalainen
  9. 2012 – 2015 Aleksej Fedotov
  10. 2015 – 2016 Musa Jallow
  11. 2016 – 2018 Jasmina Khabbal
  12. 2018 – Elias Tenkanen

Tunnettuja entisiä SAKKIlaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteistyö ammattiliittojen kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattiin Opiskelevat tekee myös tiivistä yhteistyötä ammattiliittojen kanssa, jolla edistetään ammattiin valmistuvien tietämystä työelämästä. Ammattiin Opiskelevien yhteisöjäsenet ammattiliitoista maksavat liitolle yhteisöjäsenmaksua alle 29-vuotiaista henkilöjäsenistään sekä käyttävät äänivaltaansa liittokokouksessa. Ammattiin Opiskelevien jäseneksi liittyminen ei vaadi ammattiliittoon kuulumista. Ammattiin Opiskelevien henkilöjäsen saa halutessaan kuulua mihin tahansa ammattiliittoon.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[7] 395 000 € 383 000 € 377 000 € 363 800 € 377 000 € 377 000 € 377 000 €

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n säännöt, 28.11.2006
  2. ↑ https://sakkiry.fi/ajankohtaista/
  3. ↑ Palvelut — SAKKI SAKKI. Viitattu 2.3.2018.
  4. ↑ SAKKI-lehti 01/1987
  5. ↑ SAKKI ry, Hallitus 2.3.2018. Sakki Ry. Viitattu 2.3.2018.
  6. ↑ SAKKI ry, Toimisto 2.03.2018. SAKKI ry. Viitattu 2.3.2018.
  7. ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Ammattiin_Opiskelevien_Liitto_–_SAKKI&oldid=18210756”