Takuusäätiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Takuusäätiö on suomalainen valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka ehkäisee ja ratkaisee kotitalouksien talous- ja velkaongelmia. Se tarjoaa ihmisille palveluita, kouluttaa ammattilaisia ja vapaaehtoisia sekä kehittää ja vaikuttaa. Toiminnassa huomioidaan velallisten, velkojien sekä yhteiskunnan näkökulmat.[1]

Takuusäätiö ei tuota voittoa. Toiminta rahoitetaan lähes kokonaan avustus- ja lahjoitusvaroin. Suurin osa rahoituksesta tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA)] jakamasta vuosittaisesta avustuksesta. STEA-avustukset vahvistaa valtioneuvosto ja varat saadaan Veikkauksen tuotoista.[2]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takuusäätiön palvelut ja materiaalit auttavat ihmisiä hallitsemaan talouttaan ja pois velkahuolista. Kaikki palvelut ovat valtakunnallisia ja asiakkaille maksuttomia.

Takuusäätiö

  • neuvoo puhelimitse ja chatissa[3]
  • takaa pankista nostettavia järjestelylainoja ratkaisuksi velkaongelmiin][4]
  • myöntää pienlainoja yllättäviin menoihin tai harkittuihin hankintoihin[5]
  • tarjoaa erilaisia välineitä raha-asioiden hallintaan][6] kuten penno.fi
  • ylläpitää vertaisneuvontaa tarjoavaa suljettua Facebookryhmää Hallitse rahojasi
  • tuottaa tietoa talous- ja velka-asioista sekä sähköisiä ja painettuja materiaaleja.

Lisäksi Takuusäätiö edistää kotitalouksien raha-asioiden hallintaa ja ehkäisee syviin velkaongelmiin joutumista

  • kouluttamalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia[7] ja vapaaehtoisia talous- ja velka-asioissa
  • edistämällä taloudenhallintaa ja velkojen järjestelyitä kokeilu- ja kehittämistoiminnallaan[8]
  • vaikuttamalla lainsäädäntöön[9] ja muihin rakenteisiin, jotta ne tukisivat ihmisten mahdollisuuksia selviytyä raha-asioiden hoitamisesta itsenäisesti sekä välttää syviä velkaongelmia.

Takuusäätiö on auttanut 30 vuoden aikana noin 135 000  ihmistä, joilla on ollut velkaongelmia. Noin 15 000 ihmistä on saanut Takuusäätiön takaaman järjestelylainan. Niitä on myönnetty yhteensä noin 180 miljoonan euron edestä. Velkalinjalla ja chatissa on neuvottu 30 vuoden aikana noin 120 000 ihmistä.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiö perustettiin vuonna 1990 vankilapappien aloitteesta. Tarkoituksena oli tarjota vankilasta tai muista laitoksista vapautuneille keinoja velkojen ja korvausten maksuun. Varat takaustoiminnan aloittamiseen saatiin Kirkon yhteisvastuukeräyksellä vuonna 1991. Säätiön perustajajäseniä ja taustayhteisöjä ovat A-klinikkasäätiö, Oulun, Tampereen ja Turun evankelisluterilaiset seurakunnat, Kirkkohallitus, Rikosseuraamuslaitos, Suomen Diakonialaitosten liitto, Suomen Katulähetysliitto, Kirkkopalvelut sekä Suomen Mielenterveysseura.[11]

Toiminta käynnistyi pari vuotta ennen velkajärjestelylain voimaantuloa. Vuonna 1994 oikeusministeriö antoi säätiölle tehtäväksi tiedottaa velkajärjestelylaista ja kouluttaa syntymässä olevaa velkaneuvoja-ammattikuntaa. Vuoden 2002 lopussa neuvojien tiedotus- ja koulutusvastuu siirtyi Kuluttajavirastolle edellisenä vuonna voimaan tulleen talous- ja velkaneuvontalain myötä.

Säätiön toiminta laajeni 1990-luvun puolivälissä, kun takauksia ryhdyttiin myöntämään kaikille ylivelkaantuneille ihmisille. Säätiö osallistui sosiaalisen luototuksen kokeiluprojektiin vuosina 1998-2003, jolloin laki sosiaalisesta luototuksesta astui voimaan ja tehtävä siirtyi kunnille.[11]

Takuusäätiö käynnisti maksuttoman valtakunnallisen puhelinneuvonnan Velkalinjan vuonna 1995 oikeusministeriö aloitteesta. Toiminta on vakiintunut osaksi maksu- ja velkavaikeuksissa olevien ihmisten alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa heidän etsiessä apua tilanteeseensa. Velkalinja on ollut osana kahden eri ministeriön valtakunnallista projektia: vuosina 2002-2004 oikeusministeriön toimeenpanemassa valtakunnallisessa velkasovinto-ohjelmassa ja vuosina 2009–2010 työ- ja elinkeinoministeriön kuluttajan taloudenhallintaa lisäävässä hankekokonaisuudessa.[12]

Aiheesta lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]