Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Mlllogo.gif
Perustettu 4. lokakuuta 1920 (96 vuotta sitten)
Toimiala lastensuojelutyö
Puheenjohtaja Linnea Karlsson
Päätöksentekoelin liittokokous
Sivusto www.mll.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (MLL, ruots. Mannerheims Barnskyddsförbund rf) on vuonna 1920 perustettu avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. Sen ansioksi voidaan laskea kattavan neuvolajärjestelmän rakentamisen Suomessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työn määränpäänä olkoon, että jok'ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi. Carl Gustaf Emil Mannerheim kutsui näillä sanoilla kansalaisia lasten oloja parantavaan työhön. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti toimintansa vuonna 1920 nimellä Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto.[1][2] Perustamisessa keskeinen aloitteentekijä oli kenraalin sisar, vapaaherratar, ylihoitaja Sophie Mannerheim, joka toimi sen liittovaltuuston varapuheenjohtajana 1920–1928. Valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja oli kansleri E. N. Setälä. Vuosina 1920–1960 hallituksen puheenjohtajana toimi Arvo Ylppö. Ensimmäinen sihteeri (toiminnanjohtaja) oli kouluneuvos Erik Mandelin.

Liiton perustavassa kokouksessa Mannerheim itse vastusti aluksi ehdotusta, jonka mukaan liitto saisi hänen nimensä, mutta hän taipui muiden osanottajien yksimieliseen toivomukseen. Mannerheim tiesi, että köyhyydellä, puutteellisilla asuinoloilla, tietämättömyydellä ja suoranaisella välinpitämättömyydellä sekä niistä aiheutuneilla lasten aliravitsemuksella, sairauksilla ja suurella kuolleisuudella oli ollut osuutensa vuosien 1917–1918 tapahtumiin. Valtionhoitajana toimiessaan Mannerheim oli todennut, ettei suuri osa maan miespuolisesta nuorisosta läpäissyt kutsunnoissa lääkärintarkastusta heikon fyysisen kunnon vuoksi. Toisaalta hän tiesi myös, ettei hänen nimeään arvostettu vain hieman aikaisemmin päättyneen kansalaissodan hävinneellä puolella. Vasemmistossa vallinneita asenteita kuvasi, että vielä vuonna 1927 silloinen sosialidemokraattinen Tannerin hallitus esitti budjettiehdotuksessaan, että liitto saisi 100 000 markan suuruisen lisämäärärahan käytettäväksi rajaseutujen lastenhuoltotyöhön ja pikkulasten huoltoon, "kuitenkin edellyttäen, että liitto ottaa yleisempää laatua olevan nimen, joka olisi omiansa yhdistämään maan kaikki kansalaispiirit".[3]

Liiton ensimmäinen tehtävä oli estää imeväisyyskuolleisuutta. Yksinäisten äitien turvakotina toiminut Lastenlinna siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton omistukseen ja sen toimintaa muutettiin perusteellisesti. Arvo Ylpön aloitteesta Lastenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen neuvola vuonna 1922. Liitto rakensi alayhdistystensä avulla Suomeen kattavan neuvolaverkoston, jonka ylläpito siirtyi kunnille vuonna 1944 säädetyn kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolalain myötä.

Talvi- ja jatkosotien aikana Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjesti avustuksia sotaorvoille sotakummien kautta. Liiton alaisuuteen perustettiin erityinen sotakummivaliokunta, jonka avulla saatiin osittain kotimaasta, mutta varsinkin ulkomailta, runsaasti rahavaroja sotaorpojen avustamiseen. Lahjaksi saadulla ulkomaanvaluutalla ostettiin ulkomailta kahvia ja sokeria, joita myytiin valtioneuvoston suostumuksella melko korkeaan hintaan. Sotakummivaliokunnan tehtäväkentän laajennuttua jatkuvasti se muodostettiin Mannerheimin lastensuojeluliitosta toiminnallisesti kokonaan riippumattomaksi elimeksi vuonna 1944. Tästä huolimatta Mannerheim-liiton nimi säilytettiin valiokunnan nimessä muiden siihen liittyneiden järjestöjen toivomuksesta.[4] Osaltaan liitto järjesti myös sotalasten siirtoja Tanskaan ja Ruotsiin.

Neuvoloiden siirryttyä kunnille Mannerheimin Lastensuojeluliitto keskittyi kodinhoitajien koulutukseen ja terveiden elintapojen edistämiseen. 1970-luvulla liitto ryhtyi kehittämään hyvinvointipalveluja lasten terveydenhoidossa, päivähoidossa sekä kouluissa. Osa tätä oli sairastuneen lapsen hoitajarengastoiminnan aloittaminen.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitto tarjoaa monia palveluita:

  • Lyhytaikaista lastenhoitoapua
  • Erilaisia vertaisryhmiä
  • Päiväkerhoja
  • Tukioppilas- ja tutortoiminta
  • Kesäleirit
  • Lasten ja nuorten puhelin
  • Vanhempainpuhelin

Lisäksi liitto tiedottaa ja pitää erilaisia kampanjoita lasten asioiden parantamiseksi.

Toimintaa rahoittavat STEA ja Lasten Päivän Säätiö, sekä lahjoitukset ja keräykset.

Päättäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittokokous on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylin päättävä elin. Liittokokouksessa valitaan liittovaltuusto, johon kuuluu 38 jäsentä. Liittokokous kokoontuu joka kolmas vuosi, viimeksi se pidettiin Turussa vuonna 2014.

Liittovaltuusto valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kouvalainen, Kauko: Mannerheim ja lapset Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 3.11.2014.
  2. Historia – MLL Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 4.11.2015.
  3. Erik Heinrichs: Mannerheim Suomen kohtaloissa I (2. painos), s. 388–389. Helsinki: Otava, 1961.
  4. Arvo Ylppö: Elämäni pienten ja suurten parissa, s. 376–377. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1964.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]