Suomen Radioamatööriliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Radioamatööriliitto
SRAL logo.png
Perustettu 1927, edeltäjä 1921
Toimiala radioamatööritoiminta
Kotipaikka Helsinki[1]
Puheenjohtaja Jorma Saloranta, OH2KI(a)sral.fi
Hallitus Dmitrios Doukas, Jan Jylhä, Jari Kekki, Tiina Kela, Mikael Nousiainen, Vili Peippo, Jorma Saloranta[2]
Sivusto sral.fi
Jäsenlehti Radioamatööri

Suomen Radioamatööriliitto ry (lyhenne SRAL, ruots. Finlands Radioamatörförbund rf)[1] on vuonna 1927 yhdistysrekisteriin rekisteröity Suomen radioamatöörien kansallinen liitto. Sen jäseninä on niin henkilöjäseniä kuin radioamatööriyhdistyksiäkin.

Suomessa on ollut aika 26.2.1928 - 1993, jolloin Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenyys on ollut pakollinen radioamatööreille Suomessa. Kun Suomi alkoi lähestyä Euroopan unionia, pakollisten jäsenyyksien määrää on vähennetty Suomessa joidenkin vapauksien ylläpitämiseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Radioamatööriliitto NVL 1921[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkärikapteeni Uuno Dagvard Aittola

Nuoren Voiman Liitto sai 24. elokuuta 1921 yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriöltä oikeuden myöntää amatööriradiolähetyslupia. [3] enintään 300 metrin aallonpituudelle ja enintään 20 W:n lähetysteholle. [4] Nykyään enintään 300 metrin aallonpituus tarkoittaisi tarkoittaisi enintään 999,4 kHz:n aallonpituutta. [5]. Aikaisemmin taajuus, jaksot, ilmoitettiin aallonpituusmetreinä. Nykyäänkin metreihin viittaaminen taajuuden asemesta palvelee antennien mittasuhteiden käsittämistä puhekielessä, kun taas teknillisesti taajuus Hertz-yksikköinä on täsmällinen ja 1930-luvulla vakiintunut.

999 kHz on nykyaikaisesa radiojärjestelmässä yleisradion keskipitkien aaltojen aluetta. Sitä lyhyempi aaltoalue nykyisessä radioamatööritoiminnassa on 160 metrin aallot ja sitä pidemmät 2,2 km:n aallot. Fysikaalisesti 160 metrin aallot ovat lähimpinä yleisradion 120 metrin aaltoja. 1920-luvulla ei yleisradiotoiminta ollut vielä laajasti vakiintunut ja eikä radioamatööritoiminna asema ollut varma. Valtiot pyrkivät takaamaan merenkulun ja sotilaallisen toimintansa pitkin yhteysetäisyyksin ja pitkin radioaalloin. Kuitenkin radioamatöörikokeilut osoittivat, että myös enintään 300 metriä pitkillä aalloilla kyettiin pitämään jopa mannerten välisiä yhteyksiä.

1921 vain yksi Suomen Radioamatööriliitto NVL:n jäsen sai radiolähetysluvan. Yhdistyksen jäsenmäärä lisääntyi vuonna 1922 23:lla ja vuonna 1923 39:llä. Kaksikielisessä Suomessa yhdistyksen jäseniksi ilmoittautui myös ruotsinkielisiä. Tämän vuoksi yhdistyksen nimi muutettiin kaksikieliseksi: Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL. Vuoden 1923 loppuun mennessä yhdistyksessä oli 88 jäsentä, joista ruotsinkielisiä oli 14 ja suomenkielisiä 74.[6]

Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL:n puheenjohtajaksi valittiin jääkärikapteeni Uuno Aittola. 1924 elokuuhun mennessä oli radioamatöörikerhoja muodostunut Haminaan, Hankoon, Helsinkiin, Joensuuhun, Jyväskylään, Kuopioon, Porvooseen, Raumalle, Tampereelle, Turkuun ja Viipuriin.

Helsingin radioamatöörit perustivat Radiolan yleisradioasemakseen. Arvi Hauvonen 3NB,aloitti yleisradiolähetykset Tampereen Radiona. [7] Toisessa vaiheessa yleisradiolähetykset siirtyivät edellen Arvo Hauvosen johtamina Tampereen radioyhdistyksen luvalle, mistä muodostui maaliskuussa 1930 vähitellen Yle Tampere.


Yhteisö paikka Kutsumerkki
Lahden Radioharrastajat Lahti
Radiola Helsinki
Tampereen Radioyhdistys Tampere 3NBA

Yhdistystoimintojen eriytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion kuuntelua ja kaukokuuntelua varten perustettiin radioamatööritoiminnan lähetystoiminnasta riippumaton Suomen Radio Yhdistys[8]. Näin yleisradion kuuntelu ja yleisradiolähetysten kaukokuuntelu (DX-kuuntelu) eriytyi 1924 mennessä osaksi radioamatööritoiminnasta, lähetystoiminnasta. Tilannetta voimisti se, että 1926 Suomen Radioamatööriliitto NVL ry - Finlands Radioamatörförbund NVL rf lähetti jäsenilleen kyselyn, millaista toimintaa he harjoittavat. Vuoden aikana Suomen Radioamatööriliitto ry:n rekisteröimiseen, 1927 mennessä sen jäsenistä oli jättäytynyt pois 61 %.

Suomen Radioamatööriliitto ry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radioamatöörilupien hyväksyminen ja tarkastaminen siirtyi puolustusvoimien radiopataljoonalta 1. helmikuuta 1927 alkaen yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriölle. Perustavan kokouksensa 28. marraskuuta 1926 pitänyt Suomen Radioamatööriliitto ry merkittiin yhdistysrekisteriin 5.2.1927.[9] [10] Vajaan vuoden kuluttua 26. tammikuuta 1928 alkaen kaikkien radioamatöörien tuli kuulua Suomen Radioamatööriliittoon. [11]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksellä hallituksessa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudeksi ja muut kuusi hallituksen jäsentä kolmen vuoden kaudeksi vaaleilla. Erovuoroisia hallituksen jäseniä on kerrallaan kaksi joka vuosi.[12]

Puheenjohtaja Kausi Kutsumerkki
Dimitrios Doukas 2018–2020 OH2DD [13]
Jan Jylhä 2019-2021 OH1NDA [14]
Jari Kekki 2021-2023 OH2EXE [15]
Tiina Kela 2019-2021 OH8BBO [16]
Mikael Nousiainen 2020-2022 OH3BHX [17]
Vili Peippo 2019–2021 OH5GE [18]
Jorma Saloranta, puheenjohtaja 2021-2022 2020–2020 OH2KI

31.12.2020 päättivät hallituksenjäsenyytensä Mauno Hirvonen ja Tuomas Tauriala.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhempi Helsingin kauppakorkeakoulun professori 1973–1975 ja Helsingin yliopiston viestinnän professori 1978–1991 sekä kansanedustaja Liberaalinen Kansanpuolueen eduskuntaryhmässä 1975-1979, Osmo A. Wiio 1928-2013, amatööradioasemallaan OH2TK vuonna 1961

Suomen Radioamatööriliitto ry:n puheenjohtajista pitkäaikaisin on Axel Tigerstedt, joka toimi puheenjohtajana kuusitoista vuotta. Merja Koivaara oli Suomen Radioamatööriliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja 2013–2018.

Puheenjohtaja Kausi Kutsumerkki
T. K. Laakso 1921–1924 2NZ
Leo Lindell 1921–1924 1NA
Uuno Aittola 1924–1924
K. S. Sainio 1928–1941 OH2NM
Vilho Kilpinen 1942–1946 OH2OF
K. S. Sainio 1947–1948 OH2NM
Leo Antman 1949–1949 OH2NY
Paavo Kotilainen 1950–1951 OH2QZ
Matti Wihuri 1952–1953 OH2OH
Vilho Kilpinen 1954–1954 OH2OF
Matti Wihuri 1955–1956 OH2OH
Voitto Karkila 1957–1960 OH2ZH
Osmo A. Wiio 1961–1966 OH2TK
Oke Kaarela 1967–1967 OH2NP
Armas Valste 1968–1970 OH2NB
Axel Tigerstedt 1971–1986 OH5NW
Seppo Sisättö 1987–1989 OH1VR
Jari Jussila 1990–1997 OH2BU
Jari Pekka Savojoki 1998–2001 OH1CF
Jari Jussila 2002–2003 OH2BU
Pasi Bergman 2004–2006 OH3WS
Raimo Lehto 2007–2012 OH2BCI
Merja Koivaara 2013–2018 OH1EG
Tuomas Tauriala 2019–2020 OH3ERV
Jorma Saloranta 2021–2022 OH2KI

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisessä toiminnassaan Suomen Radioamatööriliitto on kansainvälisen radioamatööriliiton IARU:n sekä pohjoismaisten radioamatööriliittojen yhteistyöelimen, NRAU:n, jäsen.lähde?

Valtakunnallisia toimintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminto[19] Tehtävä[19]
digitaaliläheteohjaaja liiton piirissä olevan digitaalisten radiolähetteiden toiminnan ohjaaminen
DX-ohjaaja radiomaakuuntelutodisteiden (DXCC-, WAS- ja WAC-) rekisteröimisen koordinointi
EMC EMC-koordinointi ja -ohjaus
hallitus yhdistyslain mukainen hallitustyöskentely
HF-ohjaaja HF-taajuusalueella tapahtuvan toiminnan, erityisesti aloittelijoiden antennitietouteen liittyvä ohjaaminen
IARUMS
häiriöneuvoja radiohäiriöiden ehkäisyyn liittyvä neuvonta
keskiaalto-ohjaaja MF-aaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen
kuntaohjaaja entisten piirien piiriluettelon ylläpitäminen kunnittain
kuunheijastusyhteysohjaaja kuunheijastusyhteystoiminnan (EME) ohjaaminen
merimajakkakoordinaattori
mikroaalto-ohjaaja mikroaaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen
nuoriso-ohjaaja nuorisoon liittyvän toiminnan ohjaaminen
OI-kerhoyhdyshenkilö entisen sotilasradioamatööritoiminnan varuskunnissa, aselajikilloissa ja aselajiyhdsityksessä olevien OI-radioamatööriasemien koordinointi
paikannusohjaaja liiton jäsenten lähetinasemien radiopaikannuksen (APRS) ohjaaminen
perusluokan kilpailut
perusluokan taulukot
pitkäaalto-ohjaaja LF-aaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen
radiosuunnistusohjaaja liiton radiosuunnistuksen (ARDF) ohjaaminen
radiomajakkakoordinaattori radiomajakoiden toiminnan koordinointi
satelliittiohjaaja radioamatöörisatelliittitoiminnan ohjaaminen ja neuvonta
tekninen neuvoja
toistinkoordinaattori radiotoistintoiminnan (repeater) ohjaaminen
todisteohjaaja
QSL-piiriohjaaja yhteysvahvistuspostikorttien toimituttaminen entisissä OH0-, OH1-, OH2-, OH3-, OH4-, OH5-, OH6-, OH7-, OH8- ja OH9-piireissä
QSL-toimisto
vaalivaliokunta puheenjohtajan ja erovuoroisten hallituksen jäsenten vaalin järjestäminen
vammaisohjaaja vammaisten radioamatööritoiminnan ohjaaminen ja tukeminen
vapaaehtoisen pelastuspalvelun ohjaaja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun ohjaaminen ja neuvonta
VHF-kilpailuohjaaja VHF-taajuudella tapahtuvien radioyhteyskilpailujen ohjaaminen
VHF-, UHF- ja SHF-ohjaaja HF-aaltoja lyhyempien aaltojen, VHF-, UHF- ja SHF-aaltojen, radiotoiminnan ohjaaminen
yhdyshenkilö IARU:n ja NRAU:n kanssa käytävän yhteistyön yhteyshenkilö
naisradioamatööritoiminnan (YL; young ladies) ohjaaja naisten radioamatööritoiminnan ohjaaminen

Valtakunnallisiin toimintoihin kuuluu myös Radioralli, jossa esitellään Suomen Radioamatööriliiton toimintaa eri paikkakunnilla. Radioralliin osallistuu muun muassa Pertti Koivula.[20]

Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Radioamatööriliitto on Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsen. Radioamatöörit toimivat vapepassa pääasiassa viestiopettajina ja tarvittaessa viestiyhteyksien rakentajina ja viestittäjinä. Yksi näistä palveluista on puheradiotoistimen järjestäminen noin kahden metrin aaltoalueelle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on näitä toistimia luvitettuina kolme.

Suomen Partiolaisten kanssa radioamatöörit järjestävät vuosittain JOTA-tapahtuman, jossa partiolaiset voivat lähettää radioamatöörien laitteilla viestejä toisilleen. Paikoin toiminta on järjestäytynyt radiopartiolaisuudeksi.

Jäsenistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöjäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Radioamatööriliiton jäsenyys tuli pakolliseksi radioamatööreille 26. tammikuuta 1928 annetun määräyksen nojalla. Kiristyneiden radioamatöörilupavaatimusten vuoksi vajaan kolmensadan Nuoren Voiman Liiton radioamatöörin määrä laski Suomessa alle puoleen, noin sataan radioamatööriin.lähde? Pakollista jäsenyyttä ei enää ole ollut vuodesta 1990 lähtien, kun lainsäädäntö kielsi jäsenyyden liittämisen viranomaislupaan (vrt. Ilmailuliitto). Viestintävirasto myöntää radioamatööriluvan jäsenyydestä riippumatta niille, joilla on riittävä pätevyys. Suomen Radioamatööriliitto ry:ssä oli vuoden 2019 alussa 3 515 jäsentä.[21]

Suomen Radioamatööriliiton jäsenmäärän kehitys
Vuosi Jäseniä
1965
  
 2 115
1970
  
 2 355
1975
  
 2 761
1980
  
 3 691
1985
  
 4 380
1990
  
 5 170
1995
  
 5 590
2000
  
 5 082
2005
  
 4 646
2010
  
 4 343
2015
  
 3 881
2020
  
 3 490
Lähteet: Suomen Radioamatööriliiton lehdet, verkkojulkaisu ja Yleisradion tekstitelevisio joulukuussa 2017, sivu 591.[22]

Jäsenkerhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radioamatööriyhdistyksellä on säännöllisiä tapaamisia, ja niillä on myös usein amatööriradioasema tiloissaan. Suurin osa paikallisista yhdistyksistä on SRAL:n jäseniä.

Yhdistys Paikkakunta Maakunta Verkkosivut Kutsumerkki Amatööriradiotoistin tai
verkko-ohjelmistoradiovastaanotin
CQ-Klubben - CQ-Kerho r.f. Pietarsaari Pohjanmaa https://oh6ag.fi OH6AG
Elimäen radioamatöörikerho ry Kouvolan Elimäki Kymenlaakso OH5R[23]
Espoon radiokerho - Esbo radioklubb r.y. Espoo Uusimaa http://oh2ch.org OH2CH[24]
Haminan Radioamatöörit ry Hamina Kymenlaakso http://oh5ad.ijl.fi/ OG5A, OH5AD[25]
Hämeenlinnan Radioamatöörit Hämeenlinna Kanta-Häme http://oh3aa.fi OH3A, OH3AA, OI3SVM[26]
Imatran Radioamatöörit ry Imatra Etelä-Karjala OH5A, OH5AI
Kakkosten Kerho Helsinki Uusimaa http://www.oh2aa.fi OH2AA
Keski-Suomen Radioamatöörit Jyväskylä Keski-Suomi OH6AD, OH6AW, OH6K[27]
Keski-Uudenmaan Radioamatöörit Järvenpää Uusimaa http://oh2ap.fi OH2AP
Kouvolan Radiokerho ry Kouvola Kymenlaakso http://www.oh5ag.com OH5AG
Lahden Radioamatöörikerho Lahti Päijät-Häme http://oh3ac.fi/ OH3AC
Lapuan Radiokerho Lapua Etelä-Pohjanmaa http://www.oh6ac.net/ OH6AC
Pohjois-Karjalan Radiokerho ry Joensuu Pohjois-Karjala http://www.oh7ab.fi OH7AB
Porvoon Radioharrastajat Askola Uusimaa http://www.oh2abb.fi OH2ABB[28]
Riihimäen Kolmoset ry Riihimäki Kanta-Häme http://oh3ad.fi OH3AD
Saimaan Viitoset ry Lappeenranta Etelä-Karjala http://www.oh5ab.org/ OH5AB, OH5B
Tampereen Radioamatöörit ry Tampere Pirkanmaa https://oh3ne.fi OH3NE
Turun Radioamatöörit ry Turku Varsinais-Suomi http://www.oh1aa.net OH1AA
Viitosten Kerho Kotka Kymenlaakso OH5AA[29]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[30] 31 000 € 25 000 € 25 000 € 22 000 € 14 000 € 14 000 € 14 000 € -

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Janhunen, Reino (toim.): Alussa oli kipinä: Suomen Radioamatööriliiton 75-vuotiselta taipaleelta. Helsinki: Suomen Radioamatööriliitto ry, 1996. ISBN 951-95988-4-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b SRAL – Liiton säännöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 27.12.2018.
  2. ↑ SRAL – Hallitus ja toimihenkilöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 01.03.2021.
  3. ↑ Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, s. 24. "Eri puolella maata amatöörejä asialla. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  4. ↑ Parviainen (nyk. Peikko), Helena: Radio- ja televisiohistorian alku Suomessa, s. 24. "Eri puolella maata amatöörejä asialla. Lahti: Helena Parviainen, Lahden kaupunginmuseon radio- ja televisiomuseo, 10.01.2007, 2007.
  5. ↑ https://www.everythingrf.com/rf-calculators/frequency-to-wavelength
  6. ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912044?page=14
  7. ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912044?page=14
  8. ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912044?page=14
  9. ↑ https://yhdistysrekisteri.prh.fi/basicinformation?businessId=0202266-8
  10. ↑ https://oh3ne.fi/yhdistys/historia
  11. ↑ https://oh3ne.fi/yhdistys/historia/
  12. ↑ http://www.sral.fi/sral/toimihlot.html
  13. ↑ https://oh3ne.fi/category/sral
  14. ↑ https://www.sral.fi/2018/10/18/oh1nda_2018
  15. ↑ https://www.sral.fi/2018/10/18/oh2exe_2018
  16. ↑ https://www.sral.fi/2019/10/09/ehdokasesittely-tiina-kela-oh8bbo
  17. ↑ https://www.sral.fi/2019/10/09/ehdokasesittely-mikael-nousiainen-oh3bhx
  18. ↑ https://www.sral.fi/2018/10/18/oh5ge_2018/
  19. ↑ a b http://www.sral.fi/sral/toimihlot.html
  20. ↑ http://www.sral.fi/radioralli/
  21. ↑ Radioamatööri 1/2019
  22. ↑ Pikarinen, Mikko: Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenmäärä 1958 - 2009 (HTML) Pikarinen, Mikko. Viitattu 06.05.2018.
  23. ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
  24. ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
  25. ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
  26. ↑ http://oh3aa.fi/
  27. ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
  28. ↑ http://www.sral.fi/kerhot/kerho.php?call=OH2ABB
  29. ↑ http://www.oh3ac.fi
  30. ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Radioamatööriliitto&oldid=19733767”