Suomen Radioamatööriliitto
| Suomen Radioamatööriliitto ry |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1921 |
| Toimiala | radioamatööritoiminta |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Puheenjohtaja | Tuomas Tauriala, OH3ERV |
| Hallitus | Mauno Hirvonen, Jan Jylhä, Tiina Kela, Jari Kekki, Pekka Länsman, Vili Peippo[2] |
| Sivusto |
sral |
| Jäsenlehti | Radioamatööri |
Suomen Radioamatööriliitto ry (lyhenne SRAL, ruots. Finlands Radioamatörförbund rf)[1] on vuonna 1921 perustettu Suomen radioamatöörien kansallinen liitto. Sen jäseninä on niin henkilöjäseniä kuin radioamatööriyhdistyksiäkin.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Radioamatööriliitto NVL 1921[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1921 vain yksi Suomen Radioamatööriliitto NVL:n jäsen sai radiolähetysluvan. Yhdistyksen jäsenmäärä lisääntyi 1922 23:lla ja 1923 39:llä. Kaksikielisessä Suomessa yhdistyksen jäseniksi ilmoittautui myös ruotsinkielisiä. Tämän vuoksi yhdistyksen nimi muutettiin kaksikieliseksi: Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL. Vuoden 1923 loppuun mennessä yhdistyksessä oli 88 jäsentä, joista ruotsinkielisiä oli 14 ja suomenkielisiä 74.[3]
Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL:n puheenjohtajaksi valittiin kapteeni Uuno Aittola. 1924 elokuuhun mennessä oli radioamatöörikerhoja muodostunut Haminaan, Hankoon, Helsinkiin, Joensuuhun, Jyväskylään, Kuopioon, Porvooseen, Raumalle, Tampereelle, Turkuun ja Viipuriin. Helsingin radioamatöörit perustivat Radiolan yleisradioasemakseen. Arvi Hauvonen aloitti yleisradiolähetykset Tampereen Radiona. [4]
Yhdistystoimintojen eriytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisradion kuuntelua ja kaukokuuntelua varten perustettiin radioamatööritoiminnan lähetystoiminnasta riippumaton Suomen Radio Yhdistys [5] Näin yleisradion kuuntelu ja yleisradiolähetysten kaukokuuntelu (DX-kuuntelu) eriytyi 1924 mennessä osaksi radioamatööritoiminnasta, lähetystoiminnasta. Tilannetta voimisti se, että 1926 Suomen Radioamatööriliitto NVL ry - Finlands Radioamatörförbund NVL rf lähetti jäsenilleen kyselyn, millaista toimintaa he harjoittavat. Vuoden aikana Suomen Radioamatööriliitto ry:n rekisteröimiseen, 1927 mennessä sen jäsenistä oli jättäytynyt pois 61%.
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistyksellä hallituksessa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudeksi ja muut kuusi hallituksen jäsentä kolmen vuoden kaudeksi vaaleilla. Erovuoroisia hallituksen jäseniä on kerrallaan kaksi joka vuosi.[6]
Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Radioamatööriliitto ry:n puheenjohtajista pitkäaikaisin on Axel Tigerstedt, joka toimi puheenjohtajana kuusitoista vuotta. Merja Koivaara on Suomen Radioamatööriliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja.
| Puheenjohtaja | Kausi | Kutsumerkki |
|---|---|---|
| T. K. Laakso | 1921–1924 | 2NZ |
| Leo Lindell | 1921–1924 | 1NA |
| Uuno Aittola | 1924–1924 | |
| K. S. Sainio | 1928–1941 | OH2NM |
| Vilho Kilpinen | 1942–1946 | OH2OF |
| K. S. Sainio | 1947–1948 | OH2NM |
| Leo Antman | 1949–1949 | OH2NY |
| Paavo Kotilainen | 1950–1951 | OH2QZ |
| Matti Wihuri | 1952–1953 | OH2OH |
| Vilho Kilpinen | 1954–1954 | OH2OF |
| Matti Wihuri | 1955–1956 | OH2OH |
| Voitto Karkila | 1957–1960 | OH2ZH |
| Osmo A. Wiio | 1961–1966 | OH2TK |
| Oke Kaarela | 1967–1967 | OH2NP |
| Armas Valste | 1968–1970 | OH2NB |
| Axel Tigerstedt | 1971–1986 | OH5NW |
| Seppo Sisättö | 1987–1989 | OH1VR |
| Jari Jussila | 1990–1997 | OH2BU |
| Jari Pekka Savojoki | 1998–2001 | OH1CF |
| Jari Jussila | 2002–2003 | OH2BU |
| Pasi Bergman | 2004–2006 | OH3WS |
| Raimo Lehto | 2007–2012 | OH2BCI |
| Merja Koivaara | 2013–2018 | OH1EG |
| Tuomas Tauriala | 2019– | OH3ERV |
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainvälisessä toiminnassaan Suomen Radioamatööriliitto on kansainvälisen radioamatööriliiton IARU:n sekä pohjoismaisten radioamatööriliittojen yhteistyöelimen, NRAU:n, jäsen.lähde?
Valtakunnallisia toimintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Toiminto | tehtävä |
|---|---|
| digitaaliläheteohjaaja | liiton piirissä olevan digitaalisten radiolähetteiden toiminnan ohjaaminen |
| DX-ohjaaja | radiomaakuuntelutodisteiden (DXCC-, WAS- ja WAC-) rekisteröimisen koordinointi |
| EMC | EMC-koordinointi ja -ohjaus |
| hallitus | yhdistyslain mukainen hallitustyöskentely |
| HF-ohjaaja | HF-taajuusalueella tapahtuvan toiminnan, erityisesti aloittelijoiden antennitietouteen liittyvä ohjaaminen |
| IARUMS | |
| häiriöneuvoja | radiohäiriöiden ehkäisyyn liittyvä neuvonta |
| keskiaalto-ohjaaja | MF-aaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen |
| kuntaohjaaja | entisten piirien piiriluettelon ylläpitäminen kunnittain |
| kuunheijastusyhteysohjaaja | kuunheijastusyhteystoiminnan (EME) ohjaaminen |
| merimajakkakoordinaattori | |
| mikroaalto-ohjaaja | mikroaaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen |
| nuoriso-ohjaaja | nuorisoon liittyvän toiminnan ohjaaminen |
| OI-kerhoyhdyshenkilö | entisen sotilasradioamatööritoiminnan varuskunnissa, aselajikilloissa ja aselajiyhdsityksessä olevien OI-radioamatööriasemien koordinointi |
| paikannusohjaaja | liiton jäsenten lähetinasemien radiopaikannuksen (APRS) ohjaaminen |
| perusluokan kilpailut | |
| perusluokan taulukot | |
| pitkäaalto-ohjaaja | LF-aaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen |
| radiosuunnistusohjaaja | liiton radiosuunnistuksen (ARDF) ohjaaminen |
| radiomajakkakoordinaattori | radiomajakoiden toiminnan koordinointi |
| satelliittiohjaaja | radioamatöörisatelliittitoiminan ohjaaminen ja neuvonta |
| tekninen neuvoja | |
| toistinkoordinaattori | radiotoistintoiminnan (repeater) ohjaaminen |
| todisteohjaaja | |
| QSL-piiriohjaaja | yhteysvahvistuspostikorttien toimituttaminen entisissä OH0-, OH1-, OH2-, OH3-, OH4-, OH5-, OH6-, OH7-, OH8- ja OH9-piireissä |
| QSL-toimisto | |
| vaalivaliokunta | puheenjohtajan ja erovuoroisten hallituksen jäsenten vaalin järjestäminen |
| vammaisohjaaja | vammaisten radioamatööritoiminnan ohjaaminen ja tukeminen |
| vapaaehtoisen pelastuspalvelun ohjaaja | Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun ohjaaminen ja neuvonta |
| VHF-kilpailuohjaaja | VHF-taajuudella tapahtuvien radioyhteyskilpailujen ohjaaminen |
| VHF-, UHF- ja SHF-ohjaaja | HF-aaltoja lyhyempien aaltojen, VHF-, UHF- ja SHF-aaltojen, radiotoiminnan ohjaaminen |
| yhdyshenkilö | IARU:n ja NRAU:n kanssa käytävän yhteistyön yhteyshenkilö |
| naisradioamatööritoiminnan (YL; young ladies) ohjaaja | naisten radioamatööritoiminnan ohjaaminen |
Valtakunnallisiin toimintoihin kuuluu myös Radioralli, jossa esitellään Suomen Radioamatööriliiton toimintaa eri paikkakunnilla. Radioralliin osallistuu muun muassa Pertti Koivula.[8]
Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Radioamatööriliitto on Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsen. Radioamatöörit toimivat vapepassa pääasiassa viestiopettajina ja tarvittaessa viestiyhteyksien rakentajina ja viestittäjinä. Yksi näistä palveluista on puheradiotoistimen järjestäminen noin kahden metrin aaltoalueelle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on näitä toistimia luvitettuina kolme.
Suomen Partiolaisten kanssa radioamatöörit järjestävät vuosittain JOTA-tapahtuman, jossa partiolaiset voivat lähettää radioamatöörien laitteilla viestejä toisilleen. Paikoin toiminta on järjestäytynyt radiopartiolaisuudeksi.
Jäsenistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilöjäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Radioamatööriliiton jäsenyys tuli pakolliseksi radioamatööreille 26. tammikuuta 1928 annetun määräyksen nojalla. Kiristyneiden radioamatöörilupavaatimusten vuoksi vajaan kolmensadan Nuoren Voiman Liiton radioamatöörin määrä laski Suomessa alle puoleen, noin sataan radioamatööriin.lähde? Pakollista jäsenyyttä ei enää ole ollut vuodesta 1990 lähtien, kun lainsäädäntö kielsi jäsenyyden liittämisen viranomaislupaan (vrt. Ilmailuliitto). Viestintävirasto myöntää radioamatööriluvan jäsenyydestä riippumatta niille, joilla on riittävä pätevyys. Suomen Radioamatööriliitto ry:ssä oli vuoden 2019 alussa 3515 jäsentä.[9]
Jäsenkerhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Radioamatööriyhdistyksellä on säännöllisiä tapaamisia, ja niillä on myös usein amatööriradioasema tiloissaan. Suurin osa paikallisista yhdistyksistä on SRAL:n jäseniä.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rahoituksen lähde | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[18] | 14 000 € | 14 000 € | 14 000 € | 22 000 € | 25 000 € | 25 000 € | 31 000 € |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Janhunen, Reino (toim.): Alussa oli kipinä: Suomen Radioamatööriliiton 75-vuotiselta taipaleelta. Helsinki: Suomen Radioamatööriliitto ry, 1996. ISBN 951-95988-4-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b SRAL – Liiton säännöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 27.12.2018.
- ↑ SRAL – Hallitus ja toimihenkilöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 10.1.2019.
- ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912044?page=14
- ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912044?page=14
- ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912044?page=14
- ↑ http://www.sral.fi/sral/toimihlot.html
- ↑ http://www.sral.fi/sral/toimihlot.html
- ↑ http://www.sral.fi/radioralli/
- ↑ Radioamatööri 1/2019
- ↑ Pikarinen, Mikko: Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenmäärä 1958 - 2009 (HTML) Pikarinen, Mikko. Viitattu 06.05.2018.
- ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
- ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
- ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
- ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
- ↑ http://www.sral.fi/kerhot/paikka.html
- ↑ http://www.sral.fi/kerhot/kerho.php?call=OH2ABB
- ↑ http://www.oh3ac.fi
- ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 23.5.2018.
