Suomen Radioamatööriliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen
Radioamatööriliitto ry
SRAL logo.png
Perustettu 1927, edeltäjä 1921
Toimiala radioamatööritoiminta
Kotipaikka Helsinki[1]
Puheenjohtaja Jarmo Malinen, OH2UBM, 1.1.-31.12.2022 (vt.)
Hallitus Dmitrios Doukas, Jarmo Malinen, Tiina Nikumaa, Mikael Nousiainen, Vili Peippo, Mika Rinne [2]
Jäsenlehti Radioamatööri
Aiheesta muualla
[sral.fi Sivusto]

Suomen Radioamatööriliitto ry (lyhenne SRAL, ruots. Finlands Radioamatörförbund rf)[1] on vuonna 1927 yhdistysrekisteriin rekisteröity Suomen radioamatöörien kansallinen liitto. Sen jäseninä on niin henkilöjäseniä kuin radioamatööriyhdistyksiäkin.

Vuosien 1928 ja 1993 välillä Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenyys oli pakollinen kaikille radioamatööreille Suomessa. Pakkojäsenyys poistui, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Radioamatööriliitto NVL 1921[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkärikapteeni Uuno Dagvard Aittola

Nuoren Voiman Liitto sai 24. elokuuta 1921 yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriöltä oikeuden myöntää amatööriradiolähetyslupia. [3] enintään 300 metrin aallonpituudelle ja enintään 20 W:n lähetysteholle. [4] Nykyään enintään 300 metrin aallonpituus tarkoittaisi tarkoittaisi enintään 999,4 kHz:n aallonpituutta. [5]. Aikaisemmin taajuus, jaksot, ilmoitettiin aallonpituusmetreinä. Nykyäänkin metreihin viittaaminen taajuuden asemesta palvelee antennien mittasuhteiden käsittämistä puhekielessä, kun taas teknillisesti taajuus Hertz-yksikköinä on täsmällinen ja 1930-luvulla vakiintunut.

999 kHz on nykyaikaisesa radiojärjestelmässä yleisradion keskipitkien aaltojen aluetta. Sitä lyhyempi aaltoalue nykyisessä radioamatööritoiminnassa on 160 metrin aallot ja sitä pidemmät 2,2 km:n aallot. Fysikaalisesti 160 metrin aallot ovat lähimpinä yleisradion 120 metrin aaltoja. 1920-luvulla ei yleisradiotoiminta ollut vielä laajasti vakiintunut ja eikä radioamatööritoiminna asema ollut varma. Valtiot pyrkivät takaamaan merenkulun ja sotilaallisen toimintansa pitkin yhteysetäisyyksin ja pitkin radioaalloin. Kuitenkin radioamatöörikokeilut osoittivat, että myös enintään 300 metriä pitkillä aalloilla kyettiin pitämään jopa mannerten välisiä yhteyksiä.

1921 vain yksi Suomen Radioamatööriliitto NVL:n jäsen sai radiolähetysluvan. Vuonna 1922 yhdistyksen jäsenmäärä lisääntyi 23:lla ja vuonna 1923 39:llä. Kaksikielisessä Suomessa yhdistyksen jäseniksi ilmoittautui myös ruotsinkielisiä. Tämän vuoksi yhdistyksen nimi muutettiin kaksikieliseksi: Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL. Vuoden 1923 loppuun mennessä yhdistyksessä oli 88 jäsentä, joista ruotsinkielisiä oli 14 ja suomenkielisiä 74.[6]

Suomen Radioamatööriliitto NVL - Finlands Radioamatörförbund NVL:n puheenjohtajaksi valittiin jääkärikapteeni Uuno Aittola. 1924 elokuuhun mennessä oli radioamatöörikerhoja muodostunut Haminaan, Hankoon, Helsinkiin, Joensuuhun, Jyväskylään, Kuopioon, Porvooseen, Raumalle, Tampereelle, Turkuun ja Viipuriin.

Helsingin radioamatöörit perustivat Radiolan yleisradioasemakseen. Arvi Hauvonen 3NB aloitti yleisradiolähetykset Tampereen Radiona. [6] Toisessa vaiheessa yleisradiolähetykset siirtyivät edellen Arvo Hauvosen johtamina Tampereen radioyhdistyksen luvalle, mistä muodostui maaliskuussa 1930 vähitellen Yle Tampere.


Yhteisö paikka Kutsumerkki
Lahden Radioharrastajat Lahti
Radiola Helsinki
Tampereen Radioyhdistys Tampere 3NBA

Yhdistystoimintojen eriytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion kuuntelua ja kaukokuuntelua varten perustettiin radioamatööritoiminnan lähetystoiminnasta riippumaton Suomen Radio Yhdistys[6]. Näin yleisradion kuuntelu ja yleisradiolähetysten kaukokuuntelu (DX-kuuntelu) eriytyi 1924 mennessä osaksi radioamatööritoiminnasta, lähetystoiminnasta. Tilannetta voimisti se, että 1926 Suomen Radioamatööriliitto NVL ry - Finlands Radioamatörförbund NVL rf lähetti jäsenilleen kyselyn, millaista toimintaa he harjoittavat. Vuoden aikana Suomen Radioamatööriliitto ry:n rekisteröimiseen, 1927 mennessä sen jäsenistä oli jättäytynyt pois 61 %.

Suomen Radioamatööriliitto ry[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radioamatöörilupien hyväksyminen ja tarkastaminen siirtyi puolustusvoimien radiopataljoonalta 1. helmikuuta 1927 alkaen yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriölle. Perustavan kokouksensa 28. marraskuuta 1926 pitänyt Suomen Radioamatööriliitto ry merkittiin yhdistysrekisteriin 5.2.1927.[7] [8] Vajaan vuoden kuluttua 26. tammikuuta 1928 alkaen kaikkien radioamatöörien tuli kuulua Suomen Radioamatööriliittoon. [8]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen hallituksessa on seitsemän jäsentä. Puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudeksi ja muut kuusi hallituksen jäsentä kolmen vuoden kaudeksi vaaleilla. Erovuoroisia hallituksen jäseniä on kerrallaan kaksi joka vuosi.[9]

Jäsenet Kausi Kutsumerkki
Dimitrios Doukas 2018–2023, toinen kausi OH2DD [10]
Tiina Nikumaa 2019–2024, kolmas kausi OH8BBO [11]
Jarmo Malinen, vt. puheenjohtaja 1.1.2022– 2022–2024, ensimmäinen kausi OH2UBM [10]
Mikael Nousiainen 2020–2022, ensimmäinen kausi OH3BHX [12]
Vili Peippo 2019–2024, kolmas kausi OH5GE [13]
Timo Rinne 2022–2024, ensimmäinen kausi OH5LLR [10]

SRAL:n hallitus hyväksyi 9.10.2021 puheenjohtaja Jorma Salorannan ja hallituksen jäsen Jari Kekin eroilmoitukset. Vuonna 2022 Suomen Radioamatööriliitto ry:n väliaikaisenaä puheenjohtajana toimii hallituksen keskuudestaan varapuheenjohtajaksi valitsema Jarmo Malinen.

Eronneen tilalle valitaan uusi puheenjohtaja syyskokouksessa marraskuussa 2022. [14]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhempi Helsingin kauppakorkeakoulun professori 1973–1975 ja Helsingin yliopiston viestinnän professori 1978–1991 sekä kansanedustaja Liberaalinen Kansanpuolueen eduskuntaryhmässä 1975-1979, Osmo A. Wiio 1928-2013, amatööradioasemallaan OH2TK vuonna 1961

Suomen Radioamatööriliitto ry:n puheenjohtajista pitkäaikaisin on Axel Tigerstedt, joka toimi puheenjohtajana kuusitoista vuotta. Merja Koivaara oli Suomen Radioamatööriliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja 2013–2018.

Puheenjohtaja Kausi Kutsumerkki
T. K. Laakso 1921–1924 2NZ
Leo Lindell 1921–1924 1NA
Uuno Aittola 1924–1924
K. S. Sainio 1928–1941 OH2NM
Vilho Kilpinen 1942–1946 OH2OF
K. S. Sainio 1947–1948 OH2NM
Leo Antman 1949–1949 OH2NY
Paavo Kotilainen 1950–1951 OH2QZ
Matti Wihuri 1952–1953 OH2OH
Vilho Kilpinen 1954–1954 OH2OF
Matti Wihuri 1955–1956 OH2OH
Voitto Karkila 1957–1960 OH2ZH
Osmo A. Wiio 1961–1966 OH2TK
Oke Kaarela 1967–1967 OH2NP
Armas Valste 1968–1970 OH2NB
Axel Tigerstedt 1971–1986 OH5NW
Seppo Sisättö 1987–1989 OH1VR
Jari Jussila 1990–1997 OH2BU
Jari Pekka Savojoki 1998–2001 OH1CF
Jari Jussila 2002–2003 OH2BU
Pasi Bergman 2004–2006 OH3WS
Raimo Lehto 2007–2012 OH2BCI
Merja Koivaara 2013–2018 OH1EG
Tuomas Tauriala 2019–2020 OH3ERV
Jorma Saloranta 2021 OH2KI [15]
Vili Peippo (vt.) 2021 OH5GE [16]
Jarmo Malinen (vt.) 2022 OH2UBM [17]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisessä toiminnassaan Suomen Radioamatööriliitto on kansainvälisen radioamatööriliiton IARU:n sekä pohjoismaisten radioamatööriliittojen yhteistyöelimen, NRAU:n, jäsen.lähde?

Valtakunnallisia toimintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminto[18] Tehtävä[18]
digitaaliläheteohjaaja liiton piirissä olevan digitaalisten radiolähetteiden toiminnan ohjaaminen
DX-ohjaaja työskentelytodisteiden (DXCC-, WAS- ja WAC-) rekisteröinnin koordinointi
EMC EMC-koordinointi ja -ohjaus
hallitus yhdistyslain mukainen hallitustyöskentely
HF-ohjaaja HF-taajuusalueella tapahtuvan toiminnan, erityisesti aloittelijoiden antennitietouteen liittyvä ohjaaminen
IARUMS
häiriöneuvoja radiohäiriöiden ehkäisyyn liittyvä neuvonta
keskiaalto-ohjaaja MF-aaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen
kuntaohjaaja entisten piirien piiriluettelon ylläpitäminen kunnittain
kuuheijastusyhteysohjaaja kuuheijastusyhteystoiminnan (EME) ohjaaminen
mikroaalto-ohjaaja mikroaaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen
nuoriso-ohjaaja nuorisoon liittyvän toiminnan ohjaaminen
OI-kerhoyhdyshenkilö entisen sotilasradioamatööritoiminnan varuskunnissa, aselajikilloissa ja aselajiyhdistyksessä olevien OI-radioamatööriasemien koordinointi
paikannusohjaaja liiton jäsenten lähetinasemien radiopaikannuksen (APRS) ohjaaminen
perusluokan kilpailut
perusluokan taulukot
pitkäaalto-ohjaaja LF-aaltoihin liittyvän toiminnan ohjaaminen
radiosuunnistusohjaaja liiton radiosuunnistuksen (ARDF) ohjaaminen
radiomajakkakoordinaattori radiomajakoiden toiminnan koordinointi
satelliittiohjaaja radioamatöörisatelliittitoiminnan ohjaaminen ja neuvonta
tekninen neuvoja
toistinkoordinaattori radiotoistintoiminnan (repeater) ohjaaminen
todisteohjaaja
QSL-piiriohjaaja yhteysvahvistuspostikorttien toimituttaminen entisissä OH0-, OH1-, OH2-, OH3-, OH4-, OH5-, OH6-, OH7-, OH8- ja OH9-piireissä
QSL-toimisto
vaalivaliokunta puheenjohtajan ja erovuoroisten hallituksen jäsenten vaalin järjestäminen
vammaisohjaaja vammaisten radioamatööritoiminnan ohjaaminen ja tukeminen
vapaaehtoisen pelastuspalvelun ohjaaja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun ohjaaminen ja neuvonta
VHF-kilpailuohjaaja VHF-taajuudella tapahtuvien radioyhteyskilpailujen ohjaaminen
VHF-, UHF- ja SHF-ohjaaja HF-aaltoja lyhyempien aaltojen, VHF-, UHF- ja SHF-aaltojen, radiotoiminnan ohjaaminen
yhdyshenkilö IARU:n ja NRAU:n kanssa käytävän yhteistyön yhteyshenkilö
naisradioamatööritoiminnan (YL; young ladies) ohjaaja naisten radioamatööritoiminnan ohjaaminen

Valtakunnallisiin toimintoihin kuuluu myös Radioralli, jossa esitellään Suomen Radioamatööriliiton toimintaa eri paikkakunnilla. Radioralliin osallistuu muun muassa Pertti Koivula.[19]

Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Radioamatööriliitto on Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsen. Radioamatöörit toimivat vapepassa pääasiassa viestiopettajina ja tarvittaessa viestiyhteyksien rakentajina ja viestittäjinä. Yksi näistä palveluista on puheradiotoistimen järjestäminen noin kahden metrin aaltoalueelle. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on näitä toistimia luvitettuina kolme.

Suomen Partiolaisten kanssa radioamatöörit järjestävät vuosittain JOTA-tapahtuman, jossa partiolaiset voivat lähettää radioamatöörien laitteilla viestejä toisilleen. Paikoin toiminta on järjestäytynyt radiopartiolaisuudeksi.

Suomen Radioamatööriliitto on ollut 31. joulukuuta 2018 saakka myös Maanpuolustuskoulutusyhdiksen jäsen. 2021 on vaalijäsenkokouksessa 20. marraskuuta keskusteltu mahdollisuudesta neuvotella sen kanssa kumppanuussopimus.

Jäsenistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöjäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Radioamatööriliiton jäsenyys tuli pakolliseksi radioamatööreille 26. tammikuuta 1928 annetun määräyksen nojalla. Kiristyneiden radioamatöörilupavaatimusten vuoksi vajaan kolmensadan Nuoren Voiman Liiton radioamatöörin määrä laski Suomessa alle puoleen, noin sataan radioamatööriin.lähde? Pakollista jäsenyyttä ei enää ole ollut vuodesta 1990 lähtien, kun lainsäädäntö kielsi jäsenyyden liittämisen viranomaislupaan (vrt. Ilmailuliitto). Viestintävirasto myöntää radioamatööriluvan jäsenyydestä riippumatta niille, joilla on riittävä pätevyys. Suomen Radioamatööriliitto ry:ssä oli vuoden 2019 alussa 3 515 jäsentä.[20]

Suomen Radioamatööriliiton jäsenmäärän kehitys
Vuosi Jäseniä
1965
  
 2 115
1970
  
 2 355
1975
  
 2 761
1980
  
 3 691
1985
  
 4 380
1990
  
 5 170
1995
  
 5 590
2000
  
 5 082
2005
  
 4 646
2010
  
 4 343
2015
  
 3 881
2020
  
 3 490
Lähteet: Suomen Radioamatööriliiton lehdet, verkkojulkaisu ja Yleisradion tekstitelevisio joulukuussa 2017, sivu 591.[21]

Jäsenkerhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radioamatööriyhdistyksellä on säännöllisiä tapaamisia, ja niillä on myös usein amatööriradioasema tiloissaan. Suurin osa paikallisista yhdistyksistä on SRAL:n jäseniä.

Yhdistys Paikkakunta Maakunta Verkkosivut Kutsumerkki Amatööriradiotoistin tai
verkko-ohjelmistoradiovastaanotin
CQ-Klubben - CQ-Kerho r.f. Pietarsaari Pohjanmaa https://oh6ag.fi OH6AG
Elimäen radioamatöörikerho ry Kouvolan Elimäki Kymenlaakso OH5AE, OH5R [22] http://oh5ae.dyndns.org:8073
Espoon radiokerho - Esbo radioklubb r.y. Espoo Uusimaa http://oh2ch.org OH2CH[23]
Haminan Radioamatöörit ry Hamina Kymenlaakso OG5A, OH5AD
Hämeenlinnan Radioamatöörit Hämeenlinna Kanta-Häme http://oh3aa.fi OH3A, OH3AA, OI3SVM[24]
Imatran Radioamatöörit ry Imatra Etelä-Karjala OH5A, OH5AI
Kakkosten Kerho Helsinki Uusimaa http://www.oh2aa.fi OH2AA
Keski-Suomen Radioamatöörit Jyväskylä Keski-Suomi OH6AD, OH6AW, OH6K[23]
Keski-Uudenmaan Radioamatöörit Järvenpää Uusimaa http://oh2ap.fi OH2AP
Kouvolan Radiokerho ry Kouvola Kymenlaakso http://www.oh5ag.com OH5AG
Lahden Radioamatöörikerho Lahti Päijät-Häme http://oh3ac.fi OH3AC 145,775 MHz / 145,175 MHz, 1750 Hz
434,600 MHz / 432,600 MHz CTCSS 123,0 Hz
Lapuan Radiokerho Lapua Etelä-Pohjanmaa http://www.oh6ac.net/ OH6AC
Pohjois-Karjalan Radiokerho ry Joensuu Pohjois-Karjala http://www.oh7ab.fi OH7AB
Porvoon Radioharrastajat Askola Uusimaa http://www.oh2abb.fi OH2ABB[25] 434,875 MHz / 432,875 MHz, CTCSS 118,8 Hz
Riihimäen Kolmoset ry Riihimäki Kanta-Häme http://oh3ad.fi OH3AD
Saimaan Viitoset ry Lappeenranta Etelä-Karjala http://www.oh5ab.org/ OH5AB, OH5B
Tampereen Radioamatöörit ry Tampere Pirkanmaa https://oh3ne.fi OH3NE
Turun Radioamatöörit ry Turku Varsinais-Suomi http://www.oh1aa.net OH1AA
Viitosten Kerho Kotka Kymenlaakso OH5AA[26]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoituksen lähde 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[27] 31 000 € 25 000 € 25 000 € 22 000 € 14 000 € 14 000 € 14 000 € -

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Radioamatööriliitto ry myöntää useita tunnustuksia erilaatuisista ansioista radioamatööritoiminnin kehittämisestä Suomessa. Kunniapuheenjohtajien ja kunniajäsenten lisäksi on erilaisten toimintasuuntien edustajille myönnetty palkintoja.

Toivo Koposen kunniapalkinto 1959[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivo Koposen kunniapalkinto, mitä on myönnetty vuodesta 1959 alkaen, myönnetään radioamatöörilähettämisestä ja radioamatöörivastaanottamisesta, työskentelystä. [28]

Kunniajäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunniajäsenten arvonimiä on myönnetty jo varhain. 4. joulukuuta 2021 kunniajäseneksi nimitettiin Touko Kapanen, OH6RM, joka on rakennellut HF- ja VHF-antenneja myös radioamatööriliiton kesäleireille. [29]

Ilmari Jäämaan kunniapalkinto 1934[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmari Jäämaan kunniapalkinto, mitä on myönnetty 1934 alkaen. Se myönnetään Suomen Radioamatööriliitto ry:n toimintaa yleensä edistäneelle henkilölle. [28]

Kilpailutoiminnan erikoispalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailutoiminnan erikoispalkinto myönnetään radioamatöörikilpailijalle tai radioamatöörikilpailutoimintaa edistäneelle. [30] Kilpailutoiminnan erikoispalkinto myönnettiin 4. joulukuuta 2021 Keijo Koskela:lle, OH2OT/OG5O:lle, joka on harjoittanut kilpailutoimintaa vuosikymmenten ajan ja jakanut kokemuksiaan muille radioamatööŕeille. Hän liittyi SRAL:oon 1971. [29]

Toivo Koposen kunniapalkinto 1960[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivo Koposen kunniapalkinto, mitä on myönnetty 1960 alkaen esimerkillisestä ja kasvattavasta radioamatööriradioliikenteestä, myöhemmin myös vain esimerkillisestä. [31]

Arvo Laron muistopalkinto 1969 - koulutustoiminnan erikoispalkinto 1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvo Laron muistopalkinnon vuodesta 1969 alkaen radioamatööri OH4PJ:n muistoksi perustetusta rahastosta niille, jotka ovat edistäneet jäsenyhdistysten toimintaa. [28] Rahaston lahjoitti leski Adelheid Laro, ja rahaston varoja käytettiin aluksi hyvän radioamatöörityöskentelyn, sittemmin pääasioassa SRAL:n jäsenyhdistystoiminnan edistämisestä. [30]

Vuodesta 1992 alkaen on myönnetty myös koulutustoiminnan erikoispalkintoja radioamatööritutkintoon tähtäävien vapaaehtoisten kurssien opetustoiminnan edistämisestä. [30]

4. joulukuuta 2021 Arvo Laron muistopalkinto myönnettiin Lohjan Radioamatöörit ry:n puheenjohtajana toimineelle Jari Häklille, OH2JSD:lle, joka on edistänyt radioamatööritoiminnan yleisiäkin edellytyksiä Lohjalla vuosien ajan. [29] Toinen Arvo Laron muistopalkinto samana vuonna myönnettiin Marko Päätalo:lle, OH4MP/OH2LGW:lle, joka on kolmen vuosikymmenen ajan toiminut mm. pätevyystutkijana ja OI-kutsumerkillisten amatööriradioasemien ohjaajana. [29]

Leo Lindellin kunniapalkinto 1936[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leo Lindellin kunniapalkinto on myönnetty vuodesta 1936 radioamatööritekniikan edistämisestä. [28] Leo Oskari Lindell 1897-1936, kutsumerkein LOL, OH1NA ja OH2NA, oli Turun kauppaopistoista 1918 valmistunut merkonomi, joka itse opiskellen teki teknillisiä kokeita sekä jo 1921 ja 1922 radiokonsertteja radiolla Turusta ja Helsingistä. Hän oli myös Nuoren Voiman Liiton aikaisen radioamatööritoiminnan ensimmäinen puheenjohtaja 1921-1924. Kuolinvuonnaan hän oli SRAL:n hallituksen jäsen, minkä jälkeen samana vuonna 1936 hänen paikalleen tuli Armas Valste. [32]

Vuoden kokelaspalkinto 1961 - vuoden perusluokkalainen 1981[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi aikaisempien radioamatöörimääräyksien voimassa ollessa myönnetty 1961 alkaen vuoden kokelas-palkintoa, mikä on myönnetty tuonaikaisille kolmannen luokan radioamatööritutkinnon, kokelasluokan tutkinnon, ansioituneille radioamatööreille. [28]

Nykyään ei kolmannen luokan radioamatöritutkintoa enää ole, ja teknillisen luokan radioamatööreillä on yleisluokan, kansainvälisesti ensimmäisen luokan, radioamatöörien lähetysoikeudet samoin kuin tietoliikenneluokan radioamatööreillä on perusluokan, kansainvälisesti toisen luokan radioamatöörien lähetysoikeudet. [28]

1988 alkaen on myönnetty esimerkilliselle perusluokan radioamatöörille vuoden perusluokkalainen - -palkinto. Nykyisten sääntöjen mukaan perusluokan radioamatööritutkinto, mikä on kansainvälisesti toisen luokan radioamatööritutkinto, on monelle ensimmäinen radioamatööritutkinto niin kuin aikaisempien sääntöjen mukaan oli aikoinaan kolmanne luokan radioamatööritutkinto, kokelasluokan tutkinto. [30]

Vuoden titari 2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2001 alkaen on myönnetty vuoden titari -nimityksiä. Se myönnetään aktiiviselle amatööriradiosähköttäjälle tai sähkötystoimintaa edistäneelle. [30]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Janhunen, Reino (toim.): Alussa oli kipinä: Suomen Radioamatööriliiton 75-vuotiselta taipaleelta. Helsinki: Suomen Radioamatööriliitto ry, 1996. ISBN 951-95988-4-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b SRAL – Liiton säännöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 27.12.2018.
  2. ↑ SRAL – Hallitus ja toimihenkilöt Suomen Radioamatööriliitto ry. Viitattu 05.04.2022.
  3. ↑ Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, s. 24. "Eri puolella maata amatöörejä asialla. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1.
  4. ↑ Parviainen (nyk. Peikko), Helena: Radio- ja televisiohistorian alku Suomessa, s. 24. "Eri puolella maata amatöörejä asialla. Lahti: Helena Parviainen, Lahden kaupunginmuseon radio- ja televisiomuseo, 10.01.2007, 2007.
  5. ↑ https://www.everythingrf.com/rf-calculators/frequency-to-wavelength
  6. ↑ a b c https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/912044?page=14
  7. ↑ https://yhdistysrekisteri.prh.fi/basicinformation?businessId=0202266-8
  8. ↑ a b https://oh3ne.fi/yhdistys/historia
  9. ↑ http://www.sral.fi/sral/toimihlot.html (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  10. ↑ a b c https://www.sral.fi/sral/hallitus-ja-toimihenkilot/
  11. ↑ https://www.sral.fi/2019/10/09/ehdokasesittely-tiina-kela-oh8bbo
  12. ↑ https://www.sral.fi/2019/10/09/ehdokasesittely-mikael-nousiainen-oh3bhx
  13. ↑ https://www.sral.fi/2018/10/18/oh5ge_2018/
  14. ↑ Suomen Radioamatööriliitto ry:n vaalivaliokunta 20.11.2021, Herttoniemi
  15. ↑ Saloranta ilmoitti erostaan 6.10.2021
  16. ↑ Varapuheenjohtaja toimi väliaikaisena puheenjohtajana 31.12.2021 asti.
  17. ↑ Varapuheenjohtaja toimii väliaikaisena hallituksen puheenjohtajana 1.1.2022 - 31.12.2022. Puheenjohtajavaali voidaan pitää aikaisintaan syyskokouksessa marraskuussa 2022.
  18. ↑ a b http://www.sral.fi/sral/toimihlot.html (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  19. ↑ http://www.sral.fi/radioralli/
  20. ↑ Radioamatööri 1/2019
  21. ↑ Pikarinen, Mikko: Suomen Radioamatööriliitto ry:n jäsenmäärä 1958 - 2009 (HTML) Pikarinen, Mikko. Viitattu 06.05.2018.
  22. ↑ https://www.sral.fi/radioamatoorikerhot/kymenlaakso/
  23. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä paikka ei löytynyt
  24. ↑ http://oh3aa.fi/
  25. ↑ http://www.sral.fi/kerhot/kerho.php?call=OH2ABB (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  26. ↑ http://www.oh3ac.fi
  27. ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  28. ↑ a b c d e f Suomen Radioamatööriliitto ry:n historiatoimikunta; Wiio, Osmo. A., OH2TK: SRAL:n historiikki, s. 70. SRAL:n myöntämät tunnustuspalkinnot. Helsinki: Suomen Radioamatööriliitto ry, 1971.
  29. ↑ a b c d https://www.sral.fi/2021/12/16/tunnustuspalkinnot-2021/
  30. ↑ a b c d e https://www.sral.fi/2021/04/27/palkintoesitykset/
  31. ↑ https://www.sral.fi/2021/04/27/palkintoesitykset/
  32. ↑ https://www.sral.fi/2017/10/15/leo-lindell-oh1na/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Radioamatööriliitto&oldid=20686197”