Seppo Sisättö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seppo Matias Sisättö (s. 1945) on suomalainen valtiotieteen tohtori ja viestinnän dosentti.

Sisättö on toiminut Helsingin yliopiston tiedotusopin ja viestinnän dosenttina vuodesta 1979 alkaen. Hän väitteli tohtoriksi 1977. [1]

Sisättö pääsi ylioppilaaksi Ikaalisten yhteiskoulusta keväällä 1965 ja aloitti saman vuoden syksyllä kemian, fysiikan ja matematiikan opinnot Turun yliopistossa. Syksyllä 1967 hän aloitti toimittajatutkinnon suorittamisen Tampereen yliopistossa, josta hän valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1972. Opinnot jatkuivat 1976 Helsingin yliopistossa, jossa hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi 26. marraskuuta 1977 aiheesta 'Televisio ja vaalit'.

Työura alkoi kesäkuun alussa 1967 Aamulehdessä, josta hän siirtyi 1974 yhdeksi vuodeksi Tampereen kaupungille tiedottajaksi. Näiden kahden työsuhteen välissä hän työskenteli freelance-toimittajana kahdeksan kuukautta ja kirjoitti tiedepoliittisen pamfletin Operaatio nollatutkimus. Pamfletissa esiintyy ensi kertaa käsite 'nollatutkimus'. Tampereen kaupungin tiedottajan työstä hän palasi lyhyeksi ajaksi taloustoimittajaksi Aamulehteen. Sitä seurasi muutaman kuukauden kuluttua siirtyminen Helsinkiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n palvelukseen.

Sisättö toimi MTV:ssä 1976–1987 aluksi tutkimuspäällikkönä ja viestintäasiantuntijana sekä vuodesta 1980 alkaen hallintojohtajana ja myöhemmin viestintäjohtajana. Hän oli keväästä 1976 alkaen keskeisesti mukana MTV:n uutistaistelussa, jota kesti viisi vuotta. Sen jälkeen hän oli hallintojohtajan roolissa käynnistämässä MTV:n omaa uutistoimintaa, joka alkoi vuonna 1981 Kymmenen uutisten aloittaessa lähetyksensä. Tämän jälkeen Sisättö oli puuhaamassa yksityistä kaupallista paikallisradiotoimintaa Suomeen ja hän oli mukana perustamassa Suomen Paikallisradioliittoa elokuussa 1983. Paikallisradiotoiminnan alettua 1985 Sisättö perusti myös oman paikallisradionsa Radio Kolmen Nurmijärven Klaukkalaan. Elokuussa 1987 lähetyksensä aloittanut Radio Kolme toimi aluksi Sisätön asuintalon toimistoksi ja studioksi muutetussa autotallissa ja radion toimittajina olivat alkuvaiheissa Lauri Karhuvaara ja Juha Vuorinen. Sisättö myi Radio Kolmen uusille omistajille kesällä 1988 ja radio jatkoi toimintaansa vuoteen 1996 saakka. [2][3]

Vuonna 1989 Sisättö siirtyi takaisin Tampereelle Aamulehti-yhtymän viestintäjohtajaksi. Vuonna 1991 hän organisoi yhdessä International Institute of Communication'in (IIC) kanssa Tampereelle merkittävän kansainvälisen konferenssin 'Conference on Disaster Communication', jonka tuottamasta Tampereen julistuksesta tuli vuonna 1998 ITU:n alainen kriisiviestintää koskeva 'Tampere Convention'. Tuossa vuoden 1998 ITU:n Tampereella olleessa ICET -konferenssissa hänet nimettiin yhdessä Victoria Rubensohnin ja Fred Caten kanssa yhdeksi kyseisen sopimuksen isistä. Lontoossa päämajaansa pitävä IIC oli pitkään Sisätön yhteistyökumppani. Vuonna 1982 hän vastasi järjestön maailmankonferenssin järjestelyistä Helsinkiin ja 1994 Tampereelle. Sisättö organisoi suuren valtakunnallisen radioamatöörien kriisiviestintäharjoituksen Turva 2003:n, johon osallistui yli tuhat suomalaista radioamatööriä. Vuonna 2005 hän organisoi Tampereella ensimmäisen GAREC (=Global Amateur Radion Emergency Communications Conference) -tapahtuman, joka on sen jälkeen järjestetty kaikissa maanosissa.

Sisätön perustama yritys Skycom Oy (sivutoiminimi TV-Tampere) sai lokakuussa 1994 valtioneuvostolta toimiluvan alueelliseen tv-toimintaan Tampereelle. Yrityksen koelähetykset alkoivat seuraavana vuonna 13. tammikuuta. TV-Tampereella oli kaksi vahvaa ohjelmaa. Pirkanmaan tv-uutisia seurasi päivittäin 130 000 ihmistä ja sen Hämeenkadun ja Kuninkaankadun risteyksestä lähetettyä ajankohtaismakasiinia Sykettä noin 70 000. Euroopan unioni tuki yhtiön laajakuvalähetyksiä (16:9) 1990-luvun puolivälin jälkeen merkittävästi. Sisättö myi yrityksen huhtikuussa 2000.

Sisättö toi vuoden 2004 alussa innovaatiojournalismin Suomeen työskenneltyään puolen vuoden ajan Fulbright-stipendiaattina Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Siitä syntyi viiden vuoden ajan toteutettu koulutusohjelma suomalaisille journalisteille, jotka siinä yhteydessä opiskelivat kuusi kuukautta kerrallaan Kaliforniassa Stanfordin yliopistossa ja paikallisissa medioissa. Ohjelma toteutettiin sekä Sitran että Sanomien säätiön rahoituksella. Sisättö toimi aluksi koulutusohjelman koordinaattorina. Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä toteutettiin vuosina 2005–2007 kaksivuotinen Tekesin rahoittama Innovaatiojournalismin tutkimus- ja koulutusohjelma.[4]

Sisättö toimi vuosina 1987–1990 Suomen Radioamatööriliiton puheenjohtajana. Radioamatööriliiton lehden "Radioamatöörin" päätoimittajana hän oli vuodet 1972–1975. Vuonna 1967 hänelle myönnettiin Jäämaan palkinto liiton toiminnan ansiokkaasta edistämisestä jokaviikkoisen Aamulehdessä ilmestyneen radioamatööripalstan "CQ de OH1VR" ansiosta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Operaatio Nollatutkimus. Kustannuspiste, Tampere 1974
  • Televisio ja vaalit : tutkimus Suomen television esittämien eduskunta- ja kunnallisvaaliohjelmien seuraamisesta vuosina 1960-1975 ; Helsingin yliopiston väitöskirja. Politiikan tutkimuksia 17. S. Sisättö - Valtiotieteellinen yhdistys, Helsinki 1977
  • TV-ohjelmien suosion ja katsomisen intensiteettien mittaaminen. MTV:n viestintäraportteja. Sarja A 1978,3. Mainos-TV, Helsinki 1978
  • Yleisön mielipiteitä TV-uutisten uudistamisesta : ennen muutosta tehdyt haastattelut. MTV:n viestintäraportteja. Sarja A 1978,4. Mainos-TV, Helsinki 1978
  • Ohjelmakaavion muutos : yleisön mielipiteet - vaikutus katsomiseen ; kirj. Heikki Kasari, Seppo Sisättö. MTV:n viestintäraportteja. Sarja A 1978,5. Mainos-TV, Helsinki 1978
  • On measuring the intensities and the favour of viewing of television programmes. MTV:n viestintäraportteja. Sarja A 1978,6. Mainos-TV, Helsinki 1978
  • Internet taskussa : mobiiliin sähköiseen yhteiskuntaan. Inforviestintä, Helsinki 2004
  • Maalaispoika Ikaalisista. Muistelmat 75 vuodelta. BoD 2020
  • Väärän rahan piirtäjä. Fikitiivinen mutta faktapohjan sisältävä kirja Johan Glasista. Momentum kirjat 2023.

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viestintä uuteen aikaan ; toim. Seppo Sisättö. Viestintätutkimuksen seuran julkaisusarja n:o 1. Weilin + Göös, Espoo 1980
  • The IIC in Finland : Papers of the Annual Conference of the International Institute of Communications (IIC), September 1982, Helsinki ; edited by John Howkins and Seppo Sisättö. Viestintätutkimuksen seuran julkaisusarja n:o 7. Weilin + Göös, Espoo 1983

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]