Hämeenkatu (Tampere)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hämeenkatu Keskustorilta rautatieasemalle päin.

Hämeenkatu on Tampereen pääkatu. Puistokadun pituus on noin kilometri, ja leveys leveimmällä kohdalla 28,5 metriä ajorata ja jalkakäytävät mukaan luettuina. Hämeenkatu ylittää Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin.

Hämeenkatu on puistokatu, joka alkaa idästä Rautatienkadun risteyksestä läheltä rautatieasemaa, kulkee itä-länsisuunnassa aina Hämeenpuistoon asti ja on koko pituudeltaan nupukivien peittämä. Aikaisemmin lähes jokaista risteystä hallitsevat liikennevalot, mutta nykyään Hämeenkatu on kokonaan joukkoliikennekatuna. Rautatienkadun risteyksestä itään Hämeenkadun jatkona on noin 700 metriä pitkä Itsenäisyydenkatu Kalevan puistotien, Sammonkadun ja Teiskontien risteykseen asti. Länteen päin katulinja jatkuu ensin Pirkankatuna, sitten Pispalan valtatienä.

Raitiotien rakentaminen kadulle alkoi vuonna 2017 ja hankkeen yhteydessä uusittiin myös jalkakäytävät, katupuut ja valaistus sekä toteutettiin Hämeensillan perusparannus. Hanke valmistuu vuonna 2021.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkatua 1900-luvun alussa. Näkymä rautatieasemalta kohti länttä. Vasemmalla Hotel Bauer, oikealla Rautatieläisten talo.

Alkujaan Messukylän pitäjään kuuluneen nykyisen Tampereen keskustan paikalla sijainneen Tammerkosken kylän halki kulki vanha kulkureitti, jonka linjaus vastasi likimain nykyistä Hämeenkatua. Hieman nykyisen Hämeensillan pohjoispuolella, kosken matalimmassa kohdassa, sijaitsi ikivanha ylityspaikka ja myöhemmin Tammerkosken ensimmäinen silta.[1] Kun Tampere perustettiin vuonna 1779, myös nykyinen Hämeenkatu sisältyi ensimmäiseen asemakaavaan, mutta kaupungin pääkaduksi tuli aluksi Kauppiaskatu (myöh. Kauppakatu), joka idässä päättyi vanhalle puusillalle. Hämeenkadun paikalla sijainnut Raatihuoneen Poikkikatu oli nykyistä Hämeenkatua kapeampi eikä sen kohdalla ollut siltaa. [2] Puusiltaa oli ajan saatossa uusittu lukuisia kertoja ja viimeinen rakennettiin vuonna 1848.[3]

Vuoden 1865 Tampereen palon seurauksena yliarkkitehti C. A. Edelfeltin 1868 laatimassa uudessa asemakaavassa Hämeenkatu muuttui pääkaduksi, jonka leveydeksi tuli 30 metriä. Kun Tammerkosken itäpuolella sijaitseva Kyttälän alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1871, Hämeenkatua jatkettiin yhtä leveänä myös kosken itäpuolelle.[2] Liikenne kasvoi nopeasti puusillalla, joka oli lisäksi vaurioitunut tulvien yhteydessä. Tämän vuoksi kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1881 uuden sillan rakentamisesta. Silta päätettiin rakentaa Kauppakadun sijaan Hämeenkadun kohdalle, joka oli jo palon jälkeen levennetty kaupungin pääkaduksi. Vuonna 1884 valmistunutta siltaa kutsuttiin nimellä Isosilta erotuksena nykyisen Satakunnansillan paikalla sijainneesta Pikkusillasta, joka oli tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille. Kun Satakunnansilta valmistui vuonna 1900, alettiin Isoasiltaa kutsua Hämeensillaksi.[3]

Hatanpään valtatien risteys valmistui sisällissodan jälkeen 1920-luvulla. Nykyisen Hämeensillan rakentamisen suunnittelu alkoi vuonna 1923 ja silta valmistui vuonna 1929. 1930-luvulla Hämeenkadun itäpäätä madallettiin rautatien alittavan tunnelin rakentamisen vuoksi. Vuosina 1948—1976 Hämeenkadulla liikennöitiin johdinautoilla.

Kesäkuussa 2014 Hämeenkadun itäpää muutettiin joukkoliikennekaduksi[4] (joskin yksityisautoilu sallittiin vielä lyhyeksi ajaksi helmikuusta kesäkuuhun 2017[5][6]). Kokeilulla valmisteltiin alkuvuodesta 2017 alkanutta raitiotiehanketta, jossa Hämeenkatu muuttuu kokonaan joukkoliikennekaduksi ja sillä saavat kevyen liikenteen lisäksi kulkea vain raitiovaunut, linja-autot, taksit sekä huoltoliikenne. Raitioliikenteen on määrä alkaa kadulla vuonna 2021.

Poikkikadut idästä länteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisvilinää Hämeenkadun etelälaidan jalkakäytävällä vuonna 2006.

Tammerkosken itäpuolella olevat kadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammerkosken länsipuolella olevat kadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuskantaa idästä länteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talonumerointi alkaa Rautatienkadun risteyksen länsipuolelta siten, että parittomat numerot ovat kadun eteläpuolella.

Kosken itäpuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieläisten talo.

Kadun eteläpuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kadun pohjoispuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Säästöpankin talo.

Kosken länsipuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenkadun länsiosaa.

Kadun eteläpuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palanderin talo.

Kadun pohjoispuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiotie rakenteilla Tuulensuun edustalla.

Purettuja ja tuhoutuneita rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulla-Helinin talo 1960-luvulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Myllyt ja sillat 2003. Tampereen kaupunki. Viitattu 5.3.2017.
  2. a b Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 24.11.2018.
  3. a b Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto: Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu. Tampere: Tampereen kaupunki, 1986. ISBN 951-94301-4-8.
  4. Tampereen Hämeenkadun itäpää suljettiin yksityisliikenteeltä – lisää ruuhkia Satakunnankadulle ja Vuolteenkadulle Yle Uutiset. 30.6.2014. Viitattu 11.7.2014.
  5. Tampereen pääkatu avataan yksityisautoille määräajaksi – myös ratikan rakentamisaikataulu muuttuu Yle Uutiset. 11.1.2017. Viitattu 23.3.2018.
  6. Tampereen Hämeenkadun itäpää suljetaan yön aikana yksityisautoilta – ”Aamulla pitäisi olla viimeistään valmista” Aamulehti. 7.6.2017. Viitattu 23.3.2018.
  7. Hämeenkatu 13 A - Sponda sponda.fi. Viitattu 28.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]