Tekes

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tekesin logo.
Tekesin toimitalo Länsi-Pasilassa.


Innovaatiorahoituskeskus Tekes [1] on Suomen valtion virasto, joka aktivoi ja rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen tutkimus- ja kehitysprojekteja. Tekes on perustettu vuonna 1983. Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa, josta noin kolmannes käytetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimukseen ja loput yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Virallinen nimi on 1.1.2014 alkaen on Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Virallisia yhteyksiä lukuun ottamatta käytössä on jatkossakin lyhyt muoto Tekes[2].

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekesin toimintaperiaatteena on, että se pyrkii auttamaan yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisia ideoita liiketoiminnaksi. Rahoituksen lisäksi Tekes tarjoaa asiantuntijapalveluja. Tekes ei itse tee tutkimustyötä. Toiminnallaan Tekes pyrkii lisäämään elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia kasvattamalla tuotantoa ja vientiä sekä luomalla perustaa työllisyydelle. Tekes on keskeinen toimija Suomen innovaatiojärjestelmässä. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen verkostoitumisen avulla se pyrkii varmistamaan uusien innovaatioiden synnyn.

Tekes toimii yhteistyössä noin 50 yliopiston ja 3 000 yrityksen kanssa. Tekesillä on toimipisteet Helsingissä ja ulkomailla Brysselissä, New Delhissä, Washingtonissa, Pekingissä, Shanghaissa, Piilaaksossa, Pietarissa ja Moskovassa. Myös ely-keskusten innovaatio-osastojen kautta on mahdollista päästä paikalliseen yhteistyöhön Tekesin kanssa. Ely-keskusten ja Tekesin välisen yhteistyön tiivistämisestä on ollut puhetta valtionhallinnon kehittämishankkeiden yhteydessä. Tekes saa rahoituksensa työ- ja elinkeinoministeriöltä eli valtion budjetista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekes perustettiin lailla ja se aloitti toimintansa 1.7.1983. Sen pääjohtajina (vuoteen 1989 ylijohtaja) ovat toimineet Juhani Kuusi 1983–1995, Martti Mäenpää 1995–1999 ja Veli-Pekka Saarnivaara 2000-2012.[3] Pekka Soini aloitti uutena pääjohtajana 1.9.2012.[4]

Tekesin innovaatiorahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekesin rahoitus jakautuu siten, että yliopistoilla ja vastaavilla tutkimuslaitoksilla on vuosittain hakemusajankohdat. Yritysten hakemuksille ei ole aikarajoja. Ennen rahoituksen hakemista yrityksellä pitää olla idea, mitä kehitetään ja sitten laatia tälle idealle kehityssuunnitelma ja budjetti. Hakemuksessa selvitetään myös tuotteen markkinoita. Pienillä ja innovatiivisilla (alle 5 vuotias tuotekehitykseen panostava yritys), keskisuurilla (alle 250 henkeä) ja suurilla yrityksillä on erilainen hakemus. Kehitysprojektille hyväksytään työtunnit hakemuksen jättöpäivästä alkaen.[5]

Tekes on lisäksi merkittävä SHOK:kien eli strategisen huippuosaamisen keskittymien rahoittaja.

Vuoden 2014 alussa voimaan astuva lakimuutos [2]mahdollistaa mahdollistaa Tekesille yrityksen perustamisen pääomasijoitustoimintaa varten. Perustettava yritys aloittaa vuoden 2014 aikana sijoitukset alkuvaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa alkuvaiheen yrityksien rahoitustarjontaa Suomessa.

Hakemuksista Tekes arvioi idean uutuutta ja sen markkinapotentiaalia. Tekes on myös rahoituslaitos ja se joutuu tarkistamaan, onko yrityksellä edellytyksiä toteuttaa tuotekehityssuunnitelmansa. Tekes voi tuotekehitystuen sijasta antaa tuotekehityslainaa, jonka takaisinmaksulta voi anoa vapautusta, jos markkinat eivät ole avautuneet suunnitellulla tavalla. Tekesin rahoituspäätös voi olla myös yhdistelmä sekä tuesta että lainasta. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden työtuntien mukaisesti yleensä puolivuosittain. Tehdystä työstä täytyy myös toimittaa sen sisältöä kuvaava raportti.

Tekesin yrityksille myöntämä rahoitus on valikoivaa toisin kuin maataloustuki tai telakkatuki, joita saavat kaikki alalla toimivat yritykset. Toisaalta Tekesin myöntämään rahoitukseen liittyy vastaavasti kuten mainittuihin elinkeinotukiin kilpailun vääristymisen riski, minkä vuoksi myös Tekesin yksittäiselle yritykselle myöntämän rahoituksen suhteen on olemassa kansainvälisiä sopimuksia, esimerkiksi de minimis -EU-sääntö vastikkeettomalle tuelle. Tekesin yrityksille myönnettävän rahoituksen ehtoja sääntelee pääasiassa EU:n tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa koskeva puite. Tämä puite on otettu huomioon laissa joka määrittelee Tekesin rahoituksen reunaehdot [6].

Tekesin rahoitusta saaneet yritykset ja tuen määrä julkistetaan vuosittain.[7].

Tekes seuraa jatkuvasti myönnetyn tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen vaikuttavuutta (projektien tuloksia ja niiden laajempia vaikutuksia).[8] Rahoituksen väärinkäyttötapauksissa rahoitus voidaan periä takaisin.

Tekesin ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, työpajat, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanfordin yliopiston professorin Steve Blankin mielestä Tekes tukahduttaa suomalaista yrityskulttuuria. [9] Rovion markkinointijohtajan Peter Vesterbackan mukaan Tekes-tuet taas vääristävät markkinoita. [10] Tekes-tukia vastaan on järjestetty mielenosoitus toukokuussa 2012. [11] [12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]