Suomen työ- ja elinkeinoministeriö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Työ- ja elinkeinoministeriö
Arbets- och näringsministeriet (TEM)
Työ- ja elinkeinoministeriö.png
Ministeri(t)
– Elinkeinoministeri Mika Lintilä[1]
– Työministeri Jari Lindström[1]
– Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen[1]
Kansliapäällikkö Jari Gustafsson[1]
Budjetti n. 3 mrd. € (2017)[2]
Työntekijöitä noin 410[3]
Osoite Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 23
00023 VALTIONEUVOSTO
www.tem.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö (ruots. Arbets- och näringsministeriet) (TEM)[4] on 1. tammikuuta 2008 toimintansa aloittanut Suomen valtioneuvoston osa. Siihen sisällytettiin entisen kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä.[5] Samalla kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö lakkautettiin.

Ministeriön toimiala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa:[3]

  • elinkeinopolitiikka
  • energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen
  • innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja tekninen turvallisuus
  • työllisyys ja julkinen työvoima- ja yrityspalvelu
  • työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
  • maahanmuuttajien kotouttaminen
  • alueiden kehittäminen
  • markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriö jakautuu osastoihin, yksiköihin ja ryhmiin, joilla on omat vastuualueensa.[6]

Konserniohjausyksikkö

Konserniohjausyksikkö tukee ministereitä ja kansliapäällikköä ministeriön ja hallinnonalan johtamisessa. Yksikkö toimii horisontaalisena, prosesseja ohjaavana ja yhteen sovittavana vastuuyksikkönä TEM-konsernissa.

Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Osasto vastaa yrittäjyys-, työllisyys- ja työvoimapolitiikan sekä työvoiman osaamisen kehittämisen strategialinjauksista.

Työelämä- ja markkinaosasto

Osaston vastuulla ovat elinkeinotoiminta ja yritysten toimintaympäristö, työympäristöpolitiikka ja työlainsäädäntö, sisämarkkina- ja kuluttajapolitiikka ja -lainsäädäntö, laaja-alainen kilpailupolitiikka, IPR-politiikka ja taloudellinen huoltovarmuus. Osaston vastuulla on myös ministeriön säädösvalmistelun kehittäminen.

Työelämä- ja markkinaosaston alla toimii myös siviilipalvelusasiain neuvottelukunta.[7]

Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Elinkeino- ja innovaatio-osasto vastaa kansallisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan suunnittelusta, toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta. Osasto edistää toimillaan yritysten ja toimialojen uudistumista, kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä sekä vaikuttaa kansainvälisesti kilpailukykyisen yritysympäristön ylläpitämiseen.

Energiaosasto

Osasto vastaa energiapolitiikan valmistelusta. Sen keskeisimpiä tehtäviä ovat uusiutuvan energian käytön ja tuotannon edistäminen, energian tehokkaan käytön eli energiansäästön edistäminen, energiamarkkinoiden toimivuuden kehittäminen ja parantaminen, energian saantivarmuuden kehittäminen sekä ydinenergiaan liittyvät lupaviranomaistehtävät. Tehtävät edellyttävät laajaa kansainvälistä ja EU:n sisäistä yhteistyötä.

Energiapolitiikkaan liittyy myös ilmastopolitiikan valmistelu, josta vastuu on valtioneuvoston päätöksen mukaisesti jaettu ympäristöministeriön (YM) kanssa siten, että YM vastaa kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista EU:ssa ja YK:ssa. TEM:n/energiaosaston vastuulla on kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanon koordinointi ja johtaminen valtioneuvostossa yhdessä muiden sektoriministeriöiden kanssa.

Yritys- ja alueosasto

Yksikkö vastaa alueiden kehittämisen strategioista, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten ohjauksesta, aluekehittämisen kansallisesta ohjelmatyöstä, rakennerahastopolitiikasta ja rakennerahastojen hallinnoinnista.

Muut toimintayksiköt
  • Viestintäyksikkö
  • Henkilöstö- ja hallintoyksikkö

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa päätettiin, että perustetaan uusi ministeriö, johon yhdistetään ”nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä”. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä maahanmuuttoa koskevat asiat siirrettiin sisäasiainministeriöön ja alue- ja paikallishallintoyksikkö valtiovarainministeriöön.[5]

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön ensimmäisenä kansliapäällikkönä toimi Erkki Virtanen. Hän jäi eläkkeelle lokakuussa 2015, jolloin virkakautensa aloitti Jari Gustafsson.[8]

Ministeriön strategia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriön ylimmän strategisen viitekehyksen muodostaa hallitusohjelma ja sen toimintasuunnitelma

Visio: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.

Suomessa palkitaan ahkeruudesta, työstä ja toimeliaisuudesta. Kasvava talous perustuu hyvään johtamiseen, vahvaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen sekä koko Suomen voimavarojen hyödyntämiseen.

Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen. Suomessa kannustetaan uusiutumiseen, luovuuteen ja uteliaisuuteen.

Epäonnistuakin saa, virheistä opitaan.

Kansallinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ja tekee yhteistyötä lukuisten neuvottelukuntien, lautakuntien ja työryhmien kanssa.[9]

Kansainvälinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee kansainvälistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Lisäksi se vastaa kansainvälisestä ja EU-politiikasta omalla toimialallaan ja vetää omia kehitysyhteistyöhankkeitaan.

Kansainvälinen työelämäyhteistyö

Työllisyyteen, työoikeuteen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä työ- ja elinkeinoministeriö tekee yhteistyötä Euroopan unionin, Euroopan neuvoston, Kansainvälisen työjärjestön, OECD:n ja muiden pohjoismaiden kanssa.[10]

Yritysten kansainvälistymisen edistäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee suomalaisten yritysten yhteisiä tai yrityskohtaisia kansainvälistymishankkeita. Erityisesti ministeriö edistää pk-yritysten kansainvälistymistä rahoittamalla viennin tukipalveluita sekä palveluita ulkomaisten investointien sijoittumiseksi Suomeen. Puolustusteollisuuden alalla puolustushankintojen vastakauppojen toimeenpanoa valvoo ministeriön alainen Suomen kompensaatiotoimikunta. Lisäksi erityistä kansainvälistymisyhteistyötä on Venäjän, Kiinan ja Intian kanssa. Kaikki ministeriön toimialan kansainvälistymistoimet sisältyvät Team Finland -toimintamallin alle.[11]

Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen

Työ- ja elinkeinoministeriö on mukana Suomen hallituksen innovaatio- ja teknologiayhteistyössä Venäjän, Japanin, Kiinan, Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen sekä osana pohjoismaista elinkeinopoliittista yhteistyötä. Ministeriö edistää suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla tarjoamalla yrityksille neuvontaa, koulutusta sekä kehittämis- ja rahoituspalveluja.[12]

Kansainvälinen ja EUn energiayhteistyö

Suomella on energiayhteistyötä lähialueellaan osana Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Euroopan unionin toimintaa. Teollistuneiden maiden yhteistyössä Suomi on mukana Kansainvälisessä energiajärjestössä ja ydinenergiajärjestö NEA:ssa. YK:ssa keskeisiä yhteistyöjärjestöjä ovat Kansainvälinen atomienergiajärjestö ja YK:n Euroopan talouskomission kestävän energian komitea. Kahdenkeskistä energia- ja ympäristöalan yhteistyötä on myös Kiinan kanssa.[13]

EUn alue- ja rakennepolitiikka

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaa Suomessa toteutetaan rakennerahastotoiminnan kautta.[14]

Kaupanesteet

Työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa pyrkii ratkaisemaan yritysten kohtaamia kaupanesteitä. Ministeriössä toimii Euroopan komission Solvit-palvelu, joka ratkoo EU:n sisämarkkinaoikeuksiin liittyviä ongelmia sekä kansalaisille että yrityksille.[15]

Tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus

EU:n sisämarkkinoilla tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden toimivuutta hoidetaan muun muassa markkinavalvonnalla.[16]

EUn ilmoitetut laitokset

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä hoitavien arviointilaitosten kansallisesta koordinoinnista. Ministeriö ylläpitää kaikkien suomalaisten laitosten tietoja Euroopan komission NANDO-tietokannassa.[17]

Yhteistyö kehitysmaiden kanssa

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hankkeita, joilla tuetaan kehitysmaiden kestävää talouskasvua ja kehitetään hyvää hallintoa työ- ja elinkeinoasioissa.[18]

Budjetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuonna 2017 noin 3050 milj. euroa, mikä on 5,5 prosenttia valtion talousarviosta. Ministeriön toimintamenomäärärahat ovat 33,6 milj. euroa. Hallinnonalan myöntämisvaltuudet ovat yhteensä 1439 milj. euroa.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja elinkeinoministeriö toimii viidessä toimipisteessä Helsingissä. Aleksanterinkatu 4:ssä istuvat elinkeinoministeri ja kansliapäällikkö. Eteläesplanadi 4:ssä istuu oikeus- ja työministeri. Bulevardi 6 A:ssa sijaitsee valtakunnansovittelijan toimisto. Muut toimipisteet toimivat osoitteissa Aleksanterinkatu 36 A ja Ratakatu 3.[19]

Työ- ja elinkeinoministeriön alaiset virastot, laitokset ja yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Työ- ja elinkeinoministeriön organisaatio 8.10.2015 (päivitetty). Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 3.11.2015.
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä budjetti ei löytynyt
  3. a b Työ- ja elinkeinoministeriö tem.fi. Viitattu 12.6.2015.
  4. Lyhenteet Kotus.fi. 18.11.2010. Viitattu 18.3.2015.
  5. a b Ministeriön historiaa tem.fi. Viitattu 18.6.2015.
  6. Ministeriön yksiköt ja osastot tem.fi. Viitattu 17.6.2015.
  7. Valtioneuvoston hankerekisteri Viitattu 25.6.2015.
  8. Jari Gustafsson TEM:n kansliapäälliköksi 1.10.2015 alkaen tem.fi. 19.3.2015. Viitattu 25.6.2015.
  9. Neuvottelukunnat, lautakunnat ja työryhmät tem.fi. Viitattu 29.6.2015.
  10. Kansainvälinen työelämäyhteistyö tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  11. Yritysten kansainvälistymisen edistäminen tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  12. Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  13. Kansainvälinen energiayhteistyö tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  14. EU:n alue- ja rakennepolitiikka tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  15. Kaupanesteet tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  16. Tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  17. Euroopan unioniin ilmoitetut laitokset tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  18. Työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyö kehitysmaiden kanssa tem.fi. Viitattu 26.6.2015.
  19. Toimipisteiden yhteystiedot tem.fi. Viitattu 25.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]