Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö
| Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet |
|
|---|---|
 |
|
 Ministeriön rakennus Meritullinkadun ja Rauhankadun risteyksessä Helsingissä. |
|
| Lyhenne | OKM |
| Ministeri(t) | |
| – Opetusministeri | Anders Adlercreutz |
| – Tiede- ja kulttuuriministeri | Sari Multala |
| – Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri | Sandra Bergqvist |
| Kansliapäällikkö | Anita Lehikoinen |
| Budjetti | 8,0 mrd. € (2024)[1] |
| Työntekijöitä | 567 (2023)[2] |
| Osoite |
Opetus- ja kulttuuriministeriö Meritullinkatu 10 Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (ruots. Undervisnings- och kulturministeriet) (OKM[3]) on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirkollisasiat.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opetus- ja kulttuuriministeriötä vastaava toimielin on ollut Suomen hallinnossa autonomian alusta asti, mutta sen nimi on muuttunut useita kertoja sitä mukaa kun kirkollisasioiden osuus ministeriön työssä on vähentynyt. Alkujaan sen nimi oli keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskunta, vuodesta 1917 lähtien kirkollis- ja opetusasiaintoimikunta. Vuonna 1918 senaatista tehtiin valtioneuvosto ja toimituskunnista ministeriöitä, jolloin nimi muuttui kirkollis- ja opetusasiainministeriöksi. Vuonna 1922 nimi lyheni opetusministeriöksi (lyhenne OPM[3]). Vuonna 2010 nimi muutettiin opetus- ja kulttuuriministeriöksi, jotta se vastaisi paremmin ministeriön nykyistä tehtäväkenttää ja toimintaa. [4]
Toimialaan kuuluvat yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluvat oppilaitokset kuten peruskoulut, lukiot, ammattikoulut, yliopistot, ammattikorkeakoulut, samoin tieteellistä tutkimusta, taidetta, tekijänoikeutta, liikuntaa, kirkkoja ja muita uskonnollisia yhdyskuntia, nuorisotyötä, kirjastoja, museoita ja arkistoja koskevat asiat. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivat muun muassa opetushallitus (ja sen erillisyksikköinä ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus), Suomen Akatemia, Kotimaisten kielten keskus, Museovirasto, Kansallisarkisto, Suomenlinnan hoitokunta sekä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.[5][6]
Ministeriön johto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ministerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisesti ministeriössä on ollut useampia ministereitä. Nykyisessä Orpon hallituksessa on kolme ministeriä: opetusministeri Anders Adlercreutz, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
Kansliapäälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet ministeriön kansliapäällikköinä:
Opetusministeriö
- 1919–1935: Yrjö Loimaranta
- 1935–1937: Ivar Groundstroem
- 1942–1963. Arvo Salminen
- 1964–1972: Heikki Hosia
- 1973–1994: Jaakko Numminen
- 1995–2001: Vilho Hirvi
- 2001–2006: Markku Linna
- 2006–2013: Harri Skog
Opetus- ja kulttuuriministeriö
- 2013– Anita Lehikoinen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valtion budjetti: Budjettitalouden menot hallinnonaloittain vuonna 2024 Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ a b Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 31.5.2013.
- ↑ Ministeriö ja hallinnonala (Arkistoitu – Internet Archive) Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut
- ↑ Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 6 §:n muuttamisesta (1307/2013)
- ↑ Säädökset alkuperäisinä: Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opetus- ja… 1466/2016 finlex.fi. Viitattu 27.4.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.svg){kind=small}