Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö
| Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet (OKM) |
|
|---|---|
 |
|
| Ministeri(t) | |
| – Opetusministeri | Li Andersson |
| – Tiede- ja kulttuuriministeri | Petri Honkonen |
| Kansliapäällikkö | Anita Lehikoinen |
| Budjetti | 6,8 mrd. € (2017) |
| Työntekijöitä | noin 300 |
| Osoite |
Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto |
| www.minedu.fi | |
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (ruots. Undervisnings- och kulturministeriet) (OKM[1]) on valtioneuvostoon kuuluva ministeriö, jonka toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirkollisasiat.
Perinteisesti ministeriössä on ollut useampia ministereitä: esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasiat sekä tekijänoikeus- ja opintotukiasiat (usein myös kirkollisasiat) ovat kuuluneet erilliselle kulttuuriministerille. Nykyisen Marinin hallituksen opetusministeri on Li Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri on Antti Kurvinen.[2]
Opetus- ja kulttuuriministeriötä vastaava toimielin on ollut Suomen hallinnossa autonomian alusta asti, mutta sen nimi on muuttunut useita kertoja sitä mukaa kun kirkollisasioiden osuus ministeriön työssä on vähentynyt. Alkujaan sen nimi oli keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskunta, vuodesta 1917 lähtien kirkollis- ja opetusasiaintoimikunta. Vuonna 1918 senaatista tehtiin valtioneuvosto ja toimituskunnista ministeriöitä, jolloin nimi muuttui kirkollis- ja opetusasiainministeriöksi. Vuonna 1922 nimi lyheni opetusministeriöksi (lyhenne OPM[1]). Vuonna 2010 nimi muutettiin opetus- ja kulttuuriministeriöksi, jotta se vastaisi paremmin ministeriön nykyistä tehtäväkenttää ja toimintaa. [3]
Nykyään opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluvat oppilaitokset kuten peruskoulut, lukiot, ammattikoulut, yliopistot, ammattikorkeakoulut, samoin tieteellistä tutkimusta, taidetta, tekijänoikeutta,liikuntaa, kirkkoja ja muita uskonnollisia yhdyskuntia, nuorisotyötä, kirjastoja, museoita ja arkistoja koskevat asiat. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivat muun muassa opetushallitus (ja sen erillisyksikköinä ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus), Suomen Akatemia, Kotimaisten kielten keskus, Museovirasto, Kansallisarkisto, Suomenlinnan hoitokunta sekä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.5.2013.
- ↑ Annika Saarikosta valtiovarainministeri, Antti Kurvisesta uusi tiede- ja kulttuuriministeri Valtioneuvosto. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Ministeriö ja hallinnonala Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut
- ↑ Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuriministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 6 §:n muuttamisesta (1307/2013)
- ↑ Säädökset alkuperäisinä: Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opetus- ja… 1466/2016 finlex.fi. Viitattu 27.4.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||