Osaamisen ennakointifoorumi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ennakointiryhmät: 1. luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö 2. liiketoiminta ja hallinto 3. koulutus, kulttuuri ja viestintä 4. liikenne ja logistiikka 5. majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut 6. rakennettu ympäristö 7. sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala 8. teknologiateollisuus ja -palvelut 9. prosessiteollisuus ja -tuotanto

Osaamisen ennakointifoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen organisoima ja koordinoima ennakoinnin asiantuntijaelin. Se edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa.  Osaamisen ennakointifoorumi muodostuu ohjausryhmästä ja yhdeksästä eri aloja edustavasta ennakointiryhmästä. Lisäksi ennakointiryhmät voivat halutessaan koota asiantuntijaverkostoja. Ohjausryhmä ja ennakointiryhmät on asetettu ajalle 1.1.2017 - 31.12.2020.

Osaamisen ennakointifoorumi on asetettu opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä (OKM/43/040/2016)[1]

Osaamisen ennakointifoorumin toimintaa ohjaavat vuosittain päivitettävät toimintasuunnitelma, vuosisuunnitelma sekä ennakointisuunnitelma[2]. Ennakointiryhmien toimintaa ohjaa niiden edellä mainittujen dokumenttien pohjalta vuosittain päivittämät työsuunnitelmat[3].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimi vuosina 1998-2016 ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaelimenä koulutustoimikuntajärjestelmä. Järjestelmä muodostui ohjausryhmästä, eri alojen koulutustoimikunnista sekä koulutustoimikuntien työtä täydentävistä määräaikaisista asiantuntijaryhmistä. Koulutustoimikuntien tehtävänä oli edistää yhteistyössä ministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. [1]

Koulutustoimikuntajärjestelmästä säädettiin koulutustoimikuntajärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa[4].  Koulutuksen ja vuorovaikutuksen edelleen kehittämiseksi opetus‐ ja kulttuuriministeriö katsoi tärkeäksi hankkia puolueettomalta taholta koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuutta koskevan arvioinnin vuonna 2015. Näin koulutustoimikuntien sekä sidosryhmien ääni saatiin kuuluviin ja kaikki toiminnassa mukana olevat osapuolet voitiin osallistaa järjestelmän kehittämiseen.  Arvioinnin loppuraportissa annettiin suosituksia järjestelmän kehittämiseksi [5].

Arvioinnin tulosten ja sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmä laati ehdotuksen järjestelmän kehittämiseksi http://www.oph.fi/download/178983_Koulutustoimikuntajarjestelman_ohjausryhman_ehdotus.pdf. Ehdotuksessaan koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmä ehdotti, että osaamisen ennakointifoorumi korvaisi koulutustoimikuntajärjestelmän 1.1.2017 alkaen[6].  Ehdotus oli lausunnolla keväällä 2015 [7].

Ehdotuksen ja siihen saatujen lausuntojen perusteella koulutustoimikuntajärjestelmää koskeva asetus kumottiin 1.1.2017 (VNa 487/2016) [8] ja samalla perustettiin uusi Osaamisen ennakointifoorumi jatkamaan koulutustoimikuntien työtä.

Ohjausryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamisen ennakointifoorumin ohjausryhmässä on enintään 20 jäsentä ja siinä ovat edustettuina työnantajat, työntekijät ja yrittäjät, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, opetushallinto, opetushenkilöstö, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opiskelijat sekä koulutuksen tutkimuksen ja arvioinnin asiantuntija. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää ohjausryhmän jäsenet sekä ryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat opetushallinnon edustajia. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön määräämät ministeriön ja Opetushallituksen virkamiehet.

Osaamisen ennakointifoorumin ohjausryhmän tehtävänä on 

1. suunnitella, johtaa, kehittää ja ohjata Osaamisen ennakointifoorumin toimintaa. 

2. koordinoida osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa.  

3. ottaa kantaa Opetushallituksen laatimaan kaikilla aloilla toteutettavaan ennakoinnin toimintasuunnitelmaan ja erillisiin ennakointihankkeisiin Opetushallituksen esitysten pohjalta. 

4. seurata ennakoinnin etenemistä ja tukea Opetushallitusta ja ennakointiryhmiä ennakointityössä.  

5. toimia asiantuntijaryhmänä laadullisen ja määrällisen ennakoinnin yhteensovittamisessa sekä ennakointiprosessin eri vaiheissa analysoitaessa ennakoinnin tuloksia ja johtopäätöksiä. 

Ohjausryhmä käsittelee ennakoinnin tuloksia ja antaa niistä palautetta. Lisäksi ohjausryhmä osallistuu ennakoinnin tulosten ja Osaamisen ennakointifoorumista tiedottamiseen sekä sen tunnetuksi tekemiseen.    

Ohjausryhmä voi järjestää koulutusta ja työelämää koskevia sekä ennakoinnin tulosten levittämistä tukevia aihe‐ tai alakohtaisia seminaareja, keskustelutilaisuuksia tai työpajoja.  Työpajoihin kutsutaan kulloinkin käsiteltävän aiheen asiantuntijoita ennakointiryhmistä ja niiden asiantuntijaverkostoista. Yhteisillä tilaisuuksilla edistetään sekä koulutuksen ja työelämän että eri koulutusasteiden välistä vuorovaikutusta [3] .

Ennakointiryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamisen ennakointifoorumin ennakointiryhmät ovat

  1. luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö
  2. liiketoiminta ja hallinto
  3. koulutus, kulttuuri ja viestintä
  4. liikenne ja logistiikka
  5. majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut
  6. rakennettu ympäristö
  7. sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala
  8. teknologiateollisuus ja -palvelut
  9. prosessiteollisuus ja -tuotanto.

Kunkin ennakointiryhmän jäsenmäärä on enintään 16 jäsentä, ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Opetushallitus nimeää ennakointiryhmien jäsenet.

Ennakointiryhmän kokoonpanossa tulee olla edustettuna työnantajat, työntekijät ja yrittäjät sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, opetushenkilöstö, alan tutkimuksen edustajat ja opetushallinto (jäsen ja samalla sihteeri). Ennakointiryhmässä tulee olla yhtä paljon työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajia. Työelämän edustajia tulee olla yhteensä vähintään yhtä paljon tai enemmän kuin muita edustettuja tahoja yhteensä. Pyrkimyksenä on, että opetushenkilöstön edustajia on sekä ammatillisesta koulutuksesta että korkeakoulutuksesta.

Ennakointiryhmien puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina toimivat työelämän edustajat, jotka Opetushallitus on nimennyt ryhmän jäsenten keskuudesta. Ryhmien sihteereinä toimivat Opetushallituksen virkamiehet. [1]

Ennakointiryhmien jäsenehdokkailta edellytetään sitoutumista ennakointityöhön, ennakointiryhmän osaamis- ja toimialan hyvää tuntemusta sekä perustietoja osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista. [3]

Ennakointiryhmien tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennakointiryhmien tehtävänä on omilla osaamis- ja toimialoillaan sekä keskenään että yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa

1. Osallistua laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin ja mahdollisiin erillisiin ennakointihankkeisiin, jotka liittyvät ennakointiryhmän tehtävään. 

2. Analysoida ennakointitiedon pohjalta työelämän muuttuvia ja uusia osaamistarpeita ja niiden vaikutuksia koulutuksen kehittämiseen eri koulutusasteilla sekä varmistaa, että koulutusjärjestelmä tarjoaa kattavan mahdollisuuden hankkia työelämän erilaisissa tehtävissä tarvittavan osaamisen. 

3. Tehdä aloitteita tai suosituksia opetus‐ ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja koulutuksen sisältöjen kehittämiseksi sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjille ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi. 

4. Kehittää ammatillisen ja korkeakoulutuksen välisiä toimintatapoja, joissa vuoropuhelun avulla ennakoidaan ja tunnistetaan työelämän tarpeet sekä niiden edellyttämät koulutusjatkumot. 

5. Tuoda havaitut kehittämiskohteet keskusteluun ja tehdä niihin liittyviä tutkimus‐ ja kehittämisehdotuksia. [3]

Asiantuntijaverkostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennakointiryhmät voi itsenäisesti ja tarpeensa mukaan omaa koota itselleen asiantuntijaverkoston, jonka jäsenet ovat eri alojen osaajia. Ennakointiryhmä päättää verkoston koonpanosta. Päätöstä tehdessään ryhmän on katsottava, että verkostossa on eri alojen asiantuntemuksen lisäksi riittävästi ennakointiosaamista.

Asiantuntijaverkoston tehtävänä on tukea ryhmää sen tehtävien hoitamisessa ja laajentaa ryhmän asiantuntemusta esimerkiksi ryhmän vastuualueen koulutusmääriltään pienillä aloilla. Opetushallitus tukee asiantuntijaverkostojen toimintaa.  

Ennakointiryhmien asiantuntijaverkostot kytketään valtakunnalliseen ennakointiprosessiin mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja monipuolisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Asiantuntijaverkostojen jäsenet voivat osallistua valtakunnalliseen ennakointiprosessiin kommentoijina ja reflektoijina. Jäsenet voivat myös olla mukana kaikkia ennakointiryhmiä koskevissa aivoriihissä ja tuoda näkemyksiään esiin erilaisten sähköisten työskentelyvälineiden avulla. [3]

Toimintaperiaatteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaamisen ennakointifoorumi vaihtaa tietoa ja tekee yhteistyötä eri ennakointia tekevien tahojen kanssa. Ennakointifoorumin edustajia on mukana muissa ennakoinnin parissa toimivissa organisaatioissa. Osaamisen ennakointifoorumi hyödyntää omassa työssään laajasti myös muiden tuottamaa ennakointitietoa.  

Ohjausryhmä ja ennakointiryhmät kokoontuvat oman vuosisuunnitelmansa mukaisesti. Ennakointiryhmät voivat kokoontua yksin tai yhdessä muiden ennakointiryhmien kanssa.  

Opetushallitus huolehtii ennakointiryhmien perehdyttämisestä ennakointityöhön sekä ennakointiryhmille järjestettävästä muusta koulutuksesta.

Ennakointiryhmät voivat tehdä aloitteita ja suosituksia yksin tai yhdessä muiden ennakointiryhmien kanssa.  Ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta koskevat aloitteet toimitetaan tiedoksi sekä tutkintorakenteesta päättävälle opetus- ja kulttuuriministeriölle että tutkintorakenteen muuttamista valmistelevalle ja tutkinnon perusteista päättävälle Opetushallitukselle. Korkeakoulutusta koskevat ehdotukset toimitetaan suoraan oman osaamis- ja toimialan koulutusta antaville korkeakouluille, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:seen ja/tai Suomen yliopistot UNIFI ry:seen. Ohjausryhmä käsittelee ennakointiryhmien tekemiä aloitteita ja suosituksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. 

Ennakointiryhmät raportoivat toiminnastaan ohjausryhmälle kaksi kertaa toimikautensa aikana. Ohjausryhmä puolestaan raportoi toiminnastaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Ennakointifoorumin toimintaa ja toimivuutta arvioidaan ennen toimikauden päättymistä. Arvioinnissa hyödynnetään mm. ennakointiryhmien raporteista saatavaa tietoa.  Arvioinnin tulosten pohjalta ohjausryhmä yhteistyössä ennakointiryhmien kanssa linjaa osaamisen ennakointifoorumin kehittämistarpeet uuden ennakointifoorumin asettamista varten.

Osaamisen ennakointifoorumi toimii Opetushallituksen toimintamenoilla ja kehittämisrahoilla. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Opetus- ja kulttuuriministeriö: Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös Osaamisen ennakointifoorumin käynnistäminen ja ennakointiryhmien nimeäminen sekä niiden toiminnan organisointi. Päätös OKM/43/040/2016. 30.8.2016. Viitattu 11.2.2018.
  2. Opetushallitus: Ennakointisuunnitelma 27.9.2017. Opetushallitus. Viitattu 11.2.2018.
  3. a b c d e f Opetus- ja kulttuuriministeriö: Osaamisen ennakointifoorumin toimintasuunnitelma. 5.7.2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 16.2.2018.
  4. Valtioneuvosto: Finlex: Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä VNa 882/2010. 22.6.2010. Finlex.
  5. Owal Group Oy: ”Kivaa keskustelua enemmistölle vai tavoitteellista toimintaa?”. Koulutustoimikuntajärjestelmän vaikuttavuuden arviointi. Loppuraportti 29.102015. Owal Group Oy. Viitattu 11.2.2018.
  6. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koulutustoimikuntajärjestelmän kehittäminen osaamisen ennakointifoorumiksi. Koulutustoimikuntajärjestelmän ohjausryhmän ehdotus. 6.4.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 11.2.2018.
  7. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Esitys koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämisestä lausunnolle Uutinen. 22.4.2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 11.2.2018.
  8. Valtioneuvosto: Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta (VNa 487/2016) Asetus. 1.1.2017. Finlex. Viitattu 11.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]