Taiteen edistämiskeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiteen edistämiskeskus
Centret för konstfrämjande
Taike logo.png
Perustettu 1.tammikuuta 2013
Ministeriö opetus- ja kulttuuriministeriö
Päämaja Hakaniemenranta 6, Helsinki
Työntekijöitä 82 (2019)[1]
Johtaja Paula Tuovinen
Aiheesta muualla
Kotisivut

Taiteen edistämiskeskus (Taike[2], ruots. Centret för konstfrämjande) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alainen asiantuntija- ja palveluvirasto, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa korvaten Taiteen keskustoimikunnan.[3] Keskuksen tehtävänä on taiteen edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti.[4]

Taiteen edistämiskeskuksen johtajana toimii Paula Tuovinen kesäkuusta 2018 alkaen. Kausi kestää viisi vuotta.[5] Häntä edelsi tehtävässä Minna Sirnö 2013–2018.[6] Ministeriö nimittää edistämiskeskuksen johtajan enintään viiden vuoden määräajaksi.[7]

Tehtävät ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta hyväksyi lain taiteen edistämiskeskuksesta 7.11.2012.[8] Laissa määrätään, että keskuksen eri asiantuntijaelinten päätösten tulee perustua vertaisarviointiin.[9] Lain mukaan keskuksen tehtävänä on:

  • edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti
  • edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään
  • edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä
  • osallistuu taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen
  • vastata keskukseen yhteydessä olevien valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta, sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta
  • toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan
  • laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista
  • huolehtia myös muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä, joista säädetään erikseen, tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa
  • keskus voi myös antaa alueellisille toimipisteille hoidettaviksi taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä valtakunnallisia erityistehtäviä[9]

Taiteen edistämiskeskus tuottaa tilastotietoa taide- ja kulttuurialalata, apurahan hakijoista ja saajista. Vuosittain Taike julkaisee yhdessä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen kanssa Taiteen ja kulttuurin barometrin.[10]

Taideneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideneuvostolla on keskeinen tehtävä opetus- ja kulttuuriministeriön taidepolitiikan asiantuntijana.[8] Taideneuvostossa on OKM:n nimeämänä puheenjohtaja ja kuudesta kahdeksaan muuta jäsentä. Taideneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Taideneuvoston jäsenen tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö. Neuvoston toimikausi on kolme vuotta. Ennen taideneuvoston asettamista ministeriö kuulee taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja. Taideneuvostoa asetettaessa on huolehdittava, että neuvoston taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.[9]

Taideneuvosto:

  • päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä
  • nimeää valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet
  • asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja
  • antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta
  • päättää taideneuvostolle osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta tai apurahoja
  • esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaista akateemikon arvonimeä
  • toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa
  • huolehtii muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa

Kaudella 1. syyskuuta 2019 – 31. elokuuta 2022 taideneuvostoon kuuluvat puheenjohtaja Juha Itkonen ja varapuheenjohtaja Rosa Meriläinen sekä jäsenet Sari Kaasinen, Ville Matvejeff, Melek Mazici, Hanna Rosendahl, Hannu Saha, Philip Teir ja Mauri Ylä-Kotola.[11]

Taideneuvostoon kuuluvat 1.9.2022–31.8.2025 teatterinjohtaja Ann-Luise Bertell, kuvataiteilija Samuli Heimonen, muusikko Sari Kaasinen, museonjohtaja Virpi Kanniainen, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, elokuvatuottaja Jussi Rantamäki, muusikko Hannu Saha ja muusikko Paula Vesala. Neuvoston puheenjohtajana jatkaa kirjailija Juha Itkonen.[12]

Valtion taidetoimikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion taidetoimikuntia on vähintään seitsemän ja enintään kymmenen. Jäseniä niissä voi olla puheenjohtajan lisäksi neljästä yhteentoista. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen asiantuntemus. Taidetoimikuntien toimikausi kestää kaksi vuotta. Sama henkilö voi toimia puheenjohtajana tai jäsenenä korkeintaan kaksi peräkkäistä toimikautta, minkä jälkeen hänet voidaan määrätä uudelleen toimikuntaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Ennen toimikunnan asettamista taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittäviä tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.[9] Taideneuvosto päättää niiden täsmällisestä lukumäärästä ja taiteenalasta sekä nimeää niiden puheenjohtajat ja jäsenet.[7]

Kaudella 2021–2022 taidetoimikuntia on seitsemän ja niissä toimii 74 asiantuntijajäsentä.[13]

  • Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta: toimialana arkkitehtuuri ja muotoilu. Puheenjohtaja Inni Pärnänen ja yhdeksän muuta jäsentä.
  • Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta: toimialana elokuvataide ja mediataide. Puheenjohtaja Jenni Ukkonen ja kymmenen muuta jäsentä.
  • Esittävien taiteiden toimikunta: toimialana näyttämötaide, tanssitaide ja sirkustaide. Puheenjohtaja Raija Ojala ja 11 muuta jäsentä.
  • Kirjallisuustoimikunta: toimialana kirjallisuus ja taidejournalismi. Puheenjohtaja Vesa Haapala ja yhdeksän muuta jäsentä.
  • Musiikkitoimikunta: toimialana musiikki. Puheenjohtaja Elina Mustonen ja kahdeksan muuta jäsentä.
  • Taiteen moninaisuuden toimikunta: toimialana monitaide ja kulttuurinen moninaisuus. Puheenjohtaja David Kozma ja yhdeksän muuta jäsentä.
  • Visuaalisten taiteiden toimikunta: toimialana kuvataide, valokuvataide sekä sarjakuva- ja kuvitustaide. Puheenjohtaja Erika Kallasmaa ja 11 muuta jäsentä.

Lähde[14]

Alueelliset taidetoimikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueellisia taidetoimikuntia on 13. Niiden määrään tai toimialueisiin ei tullut vuonna 2013 voimaantulleessa laissa muutosta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.[15]

Aikaisemmin lääninhallituksen nimesivät alueelliset taidetoimikunnat, nyt taideneuvosto nimeää niiden puheenjohtajat ja jäsenet kaksivuotiskausiksi. Alueellisia taidetoimikuntia ovat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sekä Lapin taidetoimikunnat.[7]

Lautakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimii kolme erillislautakuntaa:[16]

  • esittävän taiteen valtionosuuslautakunta: antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon valtionosuuden piiriin pääsemistä koskevista hakemuksista
  • kirjastoapurahalautakunta: jakaa apurahoja ja avustuksia kirjailijoille ja kääntäjille
  • näyttöapurahalautakunta: jakaa kuuden kuukauden työskentelyapurahoja visuaalisten taiteenalojen, mediataiteen ja muotoilun ammattilaisille

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusikylä, Petri & Lähde, Kristiina & Lintinen, Urho: Muotoaan etsivä virasto: Taiteen edistämiskeskuksen arviointi, s. 40. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2021. ISBN 978-952-263-821-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.9.2021).
  2. Lyhenneluettelo: T Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 27.11.2018.
  3. Historia Taike. Viitattu 24.12.2019.
  4. Tietoa Taikesta Taiteen edistämisekeskus. Viitattu 26.12.2021.
  5. Paula Tuovinen Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi 4.4.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.11.2018.
  6. Krooks, Timo & Mällinen, Janne: Minna Sirnö Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi Yle Uutiset. 6.2.2013. Viitattu 6.2.2013.
  7. a b c Valtioneuvoston asetus Taiteen edistämiskeskuksesta Finnlex. 5.12.2012. Viitattu 1.1.2013.
  8. a b Taiteen edistämiskeskus hyväksyttiin eduskunnassa Yle Uutiset. 7.11.2012. Viitattu 9.11.2012.
  9. a b c d Laki Taiteen edistämiskeskuksesta Finlex. Viitattu 27.11.2018.
  10. Tilastot ja toimialatietoa taide- ja kulttuurialalta Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 26.12.2021.
  11. Taideneuvosto Taike. Viitattu 24.12.2019.
  12. Uuden taideneuvoston jäsenet nimitettiin www.taike.fi. Viitattu 10.8.2022.
  13. Taidetoimikuntien uudet jäsenet valittu kaudelle 2021–2022 5.10.2020. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 6.11.2021.
  14. Valtion taidetoimikunnat 21.10.2021 (muokattu). Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 6.11.2021.
  15. Taiteen edistämiskeskus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa (ministeriön tiedote) Opetus- ja kulttuuriministeriö. 5.12.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 7.2.2013. Viitattu 1.1.2013.
  16. Lautakunnat 14.9.2021 (viimeksi muokattu). Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 26.12.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]