Opetushallitus
| Opetushallitus (OPH) |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1991 |
| Ministeriö | Opetusministeriö |
| Työntekijöitä | 370[1] |
| Pääjohtaja | Minna Kelhä |
Opetushallitus (OPH[2], ruots. Utbildningsstyrelsen) on Helsingissä toimiva opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetushallitus syntyi 1. huhtikuuta 1991, kun keskusvirastoina toimineet Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus yhdistettiin. Tarkoituksena oli keskittää kaikki opetustoimintaa koskevat asiat yhteen keskusvirastoon.[4] Tavoitteena oli, että uusi virasto keskittyisi opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen sekä koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan ja edistämiseen.[5]
Kouluhallituksen alaisuudessa toiminut Valtion audiovisuaalinen keskus lakkautettiin vuonna 1994 ja sen tehtävät jaettiin Opetushallituksen ja Yleisradion kesken.[4]
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus yhdistyvät uudeksi Opetushallitukseksi vuoden 2017 alussa.[6]
Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetushallitus muun muassa laatii opetussuunnitelmien, tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet sekä kehittää koulutusta ja sen tuloksellisuutta. Kehittämistyö tapahtuu oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa toteutetuissa kehittämishankkeissa. Opetushallitus myös kerää koulutusalan tietoa ja tarjoaa niitä erilaisina tietopalveluina. Opetushallitus koordinoi valtion tukemaa pitkäkestoista opettajien täydennyskoulutusta ja kehittää ja levittää oppimateriaaleja.[3]
Suoraan Opetushallituksen hallinnon alaisena on 11 oppilaitosta, joihin kuuluvat kuusi yleissivistävää erityisoppilaitosta, kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu) sekä Helsingin eurooppalainen koulu, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus.[7]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetushallitus on jaettu kuuteen toimintayksikköön, jotka vastaavat yleissivistävästä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, ammattikoulutuksesta, kansainvälistymispalveluista, koulutustoimialan palveluista, hallintopalveluista ja ruotsinkielisestä koulutuksesta.[8]
Johtokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtioneuvosto nimittää Opetushallituksen johtokunnan. Johtokunnan tehtävinä on
- osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen,
- hyväksyä muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat,
- seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä,
- ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat sekä
- hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus.[9]
Johtokunnan jäsenet 3.10.2019–30.9.2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eeva-Johanna Eloranta, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kansanedustaja (johtokunnan puheenjohtaja)
- Hilkka Kemppi, Suomen Keskusta kansanedustaja
- Emma Kari, Vihreä Liitto kansanedustaja
- Pia Lohikoski, Vasemmistoliitto kansanedustaja
- Mikko Ollikainen, Suomen ruotsalainen kansanpuolue kansanedustaja
- Sari Sarkomaa, Kansallinen Kokoomus kansanedustaja
- Kari Salminen, Perussuomalaiset apulaisrehtori
- Teemu Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK toimitusjohtaja
- Mikko Heinikoski, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö
- Riina Nousiainen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK asiantuntija, koulutus ja osaaminen
- Heljä Misukka, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ koulutusjohtaja
- Markku Jahnukainen, Helsingin yliopisto professori
- Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto johtaja
- Jessica Makkonen, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU puheenjohtaja
- Iiris Hynönen, Suomen Lukiolaisten Liitto sosiaalipoliittinen asiantuntija
- Matti Tujula, Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto SAKKI asiantuntija
- Hannele Kirveskoski, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK hyvinvointipolitiikan asiantuntija
- Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja viraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö ja hänen varajäsenensä.[10]
Pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
- Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
- Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
- Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
- Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
- Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
- Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
- Aulis Pitkälä 1.1.2012–15.10.2016
- Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016–1.5.2021
- Minna Kelhä 7.6.2021–
Lähde[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uusi Opetushallitus aloittaa vuoden alusta 30.12.2016. Opetushallitus. Viitattu 13.3.2017.
- ↑ Lyhenneluettelo: O Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.4.2021.
- ↑ a b Opetushallitus Opetushallitus. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ a b Nuorteva, Jussi et al. (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005, s. 195. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-767-2.
- ↑ Opetushallitus - Historia www.oph.fi. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Uusi Opetushallitus aloittaa vuoden alusta - Opetushallituksen ja CIMO:n mediatiedote 30.12.2016
- ↑ Valtion oppilaitokset oph.fi. Opetushallitus. Viitattu 8.5.2014.
- ↑ Organisaatio Opetushallitus. Viitattu 9.9.2016.
- ↑ Opetushallituksen johtokunta Opetushallitus. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ Opetushallituksen organisaatio ja johtaminen Opetushallitus. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Opetushallituksen historia oph.fi. Opetushallitus. Viitattu 8.5.2014.