Siirry sisältöön

Opetushallitus

Wikipediasta
Opetushallitus
Utbildningsstyrelsen
OPH
Opetushallituksen toimipaikka Helsingin Siltasaaressa.
Opetushallituksen toimipaikka Helsingin Siltasaaressa.
Perustettu 1991
Edeltävät virastot Kouluhallitus
(1871–1991)
Ammattikasvatushallitus
(1966–1991)
CIMO
(1991–2017)
Ministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sijainti Hakaniemenrannan virastotalo
Hakaniemenranta 6
Helsinki
Valtio Suomi
Pääjohtaja Kurt Torsell[1]
Työntekijöitä 408 (2023) 496 ml. erillisyksiköt (2023) [2]
Vuosibudjetti 207,9 milj. € (2023)[3]
Aiheesta muualla
Sivusto

Opetushallitus (OPH[4], ruots. Utbildningsstyrelsen) on suomalainen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä. Opetushallitus on koulutuksen, kielen ja kansainvälistymisen asiantuntija, kehittäjä ja palveluntuottaja.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallitus perustettiin 1. huhtikuuta 1991, kun keskusvirastoina toimineet Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus yhdistettiin. Tarkoituksena oli keskittää kaikki opetustoimintaa koskevat asiat yhteen keskusvirastoon.[6] Tavoitteena oli, että uusi virasto keskittyisi opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen sekä koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan ja edistämiseen.[7]

Kouluhallituksen alaisuudessa toiminut Valtion audiovisuaalinen keskus lakkautettiin vuonna 1994 ja sen tehtävät jaettiin Opetushallituksen ja Yleisradion kesken.[6]

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus yhdistyivät uudeksi Opetushallitukseksi vuoden 2017 alussa.[8] Kotimaisten kielten keskus Kotus yhdistyi Opetushallitukseen vuoden 2026 alussa.[9]

Vuonna 2025 Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra esitti Opetushallituksen lakkauttamista vuoteen 2027 mennessä.[10]

Tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallitus laatii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet, johtaa ammatillisten tutkintojen perusteiden valmistelua ja määrää tutkinnon perusteet tutkintorakenteeseen kuuluville tutkinnoille. Opetushallitus osallistuu toimialaansa koskevien säädösten valmisteluun ja antaa säädösten toimeenpanoon liittyviä määräyksiä, ohjeita ja suosituksia.

Lisäksi Opetushallitus ylläpitää toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintarekisteriä, järjestää kielitutkintoja, järjestää ja rahoittaa jatkokoulutusta opettajille sekä muulle koulutoimen henkilöstölle ja vastaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta.

Opetushallituksen tehtävänä on tukea suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä mm. toimeenpanemalla kansainvälisyyttä edistäviä ohjelmia ja sopimuksia sekä tuottamalla kansainvälistymiseen liittyvää tietoa.

Virasto koordinoi koulutuksen tietojärjestelmä-, rekisteri- ja tietovarantopalveluja, tuottaa koulutuksen indikaattoreita ja ennakointitietoa, kerää ja tuottaa tietoa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmästä sekä kehittää ja tuottaa vähälevikkistä oppimateriaalia.[5]

Opetushallituksen alaisena on kuusi valtionoppilaitosta, joita Opetushallitus tulosohjaa. Oppilaitoksiin kuuluu yleissivistävä erityisoppilaitos, oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu), Helsingin eurooppalainen koulu sekä kaksi ammatillista oppilaitosta (Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Meriturva). Valtion oppilaitosten lisäksi Valtion koulukotikoulu kuuluu Opetushallituksen tulosohjaukseen.[11]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallituksessa on seitsemän osastoa.[12]  

  • Pääjohtaja ja viestintä: pääjohtaja, johtamisen tuki, viestintä ja controller-toiminto.
  • Asiakkuudet ja tieto-osasto kehittää viraston palveluita ja asiakaskokemusta sekä edistää tiedon hyödyntämistä ja digitalisaatiota toimialalla.
  • Hallintopalvelut-osasto vastaa viraston sisäisistä hallintopalveluista sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin liittyvistä tehtävistä.
  • Kasvatus, koulutus ja osaaminen-osaston tehtävänä on kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja oppimista. Kasvatus, koulutus ja osaaminen osastolla on kaksi johtajaa, joista toinen vastaa Opetushallituksen ruotsinkielisestä toiminnasta.
  • Kansainvälistyminen-osaston tehtävänä on edistää yhteiskunnan kansainvälistymistä ja suomalaisen koulutuksen tunnettuutta ja yhteistyötä ulkomailla sekä toteuttaa opetusalan kehitysyhteistyötä.
  • Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) tehtävänä on edistää suomen ja ruotsin kielen käyttöä yhteiskunnassa tuottamalla ja levittämällä tietoa näistä kielistä ja niiden vaihtelusta. Kotus vastaa suomen ja ruotsin kielen huollosta, neuvonnasta ja sanakirjatyöstä sekä tekee kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvää tutkimusta. Lisäksi Kotus seuraa saamen kielten, viittomakielten, romanikielen ja karjalan kielen käyttöä ja elvytystoimia.

Pääjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtokunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvoston nimittämän johtokunnan tehtävinä on:

  • osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen
  • hyväksyä muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat
  • seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä
  • ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat sekä
  • hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus.[13]

Opetushallituksen johtokunta kaudella 3.11.2023–30.9.2027

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtokunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Sofia Vikman. Johtokunnan jäseniä ovat (suluissa varajäsen):

Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä Opetushallituksen pääjohtaja sekä viraston henkilöstön keskuudestaan johtokunnan toimikaudeksi valitsema henkilö ja hänen varajäsenensä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Opetushallituksen pääjohtajaksi Kurt Torsell Valtioneuvosto. 13.8.2026. Viitattu 2.9.2026.
  2. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  4. ↑ Lyhenneluettelo: O Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.4.2021.
  5. 1 2 Opetushallitus Opetushallitus. Viitattu 28.10.2014.
  6. 1 2 Nuorteva, Jussi et al. (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005, s. 195. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-767-2
  7. ↑ Opetushallitus - Historia www.oph.fi. Arkistoitu 20.8.2013. Viitattu 10.5.2016.
  8. ↑ Uusi Opetushallitus aloittaa vuoden alusta - Opetushallituksen ja CIMO:n mediatiedote 30.12.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Kotimaisten kielten keskus Opetushallituksessa Kotus. 28.1.2026. Viitattu 18.5.2026.
  10. ↑ https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/69e5d115-e740-47f4-a974-1d0015c9be4a
  11. ↑ Opetushallituksen alaiset valtionoppilaitokset | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 8.2.2024.
  12. ↑ Opetushallituksen organisaatio ja johtaminen | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 18.5.2026.
  13. ↑ Opetushallituksen organisaatio ja johtaminen | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 8.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Opetushallitus&oldid=24213619”