Opetushallitus
| Opetushallitus (OPH) |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1991 |
| Ministeriö | Opetusministeriö |
| Työntekijöitä | 370[1] |
| Pääjohtaja | Olli-Pekka Heinonen |
Opetushallitus (OPH[2], ruots. Utbildningsstyrelsen) on Helsingissä toimiva opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetushallitus syntyi 1. huhtikuuta 1991, kun keskusvirastoina toimineet Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus yhdistettiin. Tarkoituksena oli keskittää kaikki opetustoimintaa koskevat asiat yhteen keskusvirastoon.[4] Tavoitteena oli, että uusi virasto keskittyisi opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen sekä koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan ja edistämiseen.[5]
Kouluhallituksen alaisuudessa toiminut Valtion audiovisuaalinen keskus lakkautetiin vuonna 1994 ja sen tehtävät jaettiin Opetushallituksen ja Yleisradion kesken.[4]
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus yhdistyvät uudeksi Opetushallitukseksi vuoden 2017 alussa.[6]
Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetushallitus muun muassa laatii opetussuunnitelmien, tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet sekä kehittää koulutusta ja sen tuloksellisuutta. Kehittämistyö tapahtuu oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa toteutetuissa kehittämishankkeissa. Opetushallitus myös kerää koulutusalan tietoa ja tarjoaa niitä erilaisina tietopalveluina. Opetushallitus koordinoi valtion tukemaa pitkäkestoista opettajien täydennyskoulutusta ja kehittää ja levittää oppimateriaaleja.[3]
Suoraan Opetushallituksen hallinnon alaisena on 11 oppilaitosta, joihin kuuluvat kuusi yleissivistävää erityisoppilaitosta, kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu) sekä Helsingin eurooppalainen koulu, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus.[7]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetushallitus on jaettu kuuteen toimintayksikköön, jotka vastaavat yleissivistävästä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, ammattikoulutuksesta, kansainvälistymispalveluista, koulutustoimialan palveluista, hallintopalveluista ja ruotsinkielisestä koulutuksesta.[8]
Johtokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtioneuvosto nimittää Opetushallituksen johtokunnan. Johtokunnan tehtävinä on
- osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen,
- hyväksyä muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat,
- seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä,
- ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat sekä
- hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus.[9]
Johtokunnan jäsenet 1.1.2017–30.9.2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fatim Diarra, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:in kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija
- Eeva-Johanna Eloranta, sosiaalidemokraattien kansanedustaja
- Teemu Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja
- Mikko Heinikoski, Suomen ammattiliittojen keskusliitto SAK:n koulutusasioiden päällikkö
- Olli-Pekka Heinonen, Opetushallituksen pääjohtaja
- Pietu Heiskanen, Suomen lukiolaisten Liiton puheenjohtaja
- Kristiina Kumpulainen, Helsingin yliopiston professori
- Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjien johtaja
- Heljä Misukka, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja
- Riina Nousiainen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija
- Mikaela Nylander, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja
- Jouni Ovaska, Suomen Keskusta puoluesihteeri
- Emmi Pentikäinen, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU:n puheenjohtaja
- Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliiton johtaja
- Kari Salminen, apulaisrehtori, Perussuomalaisten jäsen (johtokunnan puheenjohtaja)
- Sari Sarkomaa, Kansallisen kokoomuksen kansanedustaja
- Lisäksi johtokuntaan kuuluu jäsenenä viraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö.[10]
Pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
- Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
- Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
- Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
- Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
- Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
- Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
- Aulis Pitkälä 1.1.2012– 15.10.2016
- Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016 –
Lähde[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uusi Opetushallitus aloittaa vuoden alusta 30.12.2016. Opetushallitus. Viitattu 13.3.2017.
- ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.6.2013.
- ↑ a b Opetushallitus Opetushallitus. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ a b Nuorteva, Jussi et al. (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005, s. 195. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-767-2.
- ↑ Opetushallitus - Historia www.oph.fi. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Uusi Opetushallitus aloittaa vuoden alusta - Opetushallituksen ja CIMO:n mediatiedote 30.12.2016
- ↑ Valtion oppilaitokset oph.fi. Opetushallitus. Viitattu 8.5.2014.
- ↑ Organisaatio Opetushallitus. Viitattu 9.9.2016.
- ↑ Opetushallituksen johtokunta Opetushallitus. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ Opetushallitus - Opetushallituksen johtokunta www.oph.fi. Viitattu 19.8.2018.
- ↑ Opetushallituksen historia oph.fi. Opetushallitus. Viitattu 8.5.2014.