Opetushallitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Opetushallitus (OPH)
Opetushallitus fi sv logo.svg
Perustettu 1991
Ministeriö Opetusministeriö
Päämaja Helsinki
Työntekijöitä 350 (2020)[1]
Vuosibudjetti n. 361 milj. € (2020)[1]
Pääjohtaja Minna Kelhä

Opetushallitus (OPH[2], ruots. Utbildningsstyrelsen) on suomalainen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallitus syntyi 1. huhtikuuta 1991, kun keskusvirastoina toimineet Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus yhdistettiin. Tarkoituksena oli keskittää kaikki opetustoimintaa koskevat asiat yhteen keskusvirastoon.[4] Tavoitteena oli, että uusi virasto keskittyisi opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen sekä koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan ja edistämiseen.[5]

Kouluhallituksen alaisuudessa toiminut Valtion audiovisuaalinen keskus lakkautettiin vuonna 1994 ja sen tehtävät jaettiin Opetushallituksen ja Yleisradion kesken.[4]

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus yhdistyvät uudeksi Opetushallitukseksi vuoden 2017 alussa.[6]

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallitus muun muassa laatii opetussuunnitelmien, tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet sekä kehittää koulutusta ja sen tuloksellisuutta. Kehittämistyö tapahtuu oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa toteutetuissa kehittämishankkeissa. Opetushallitus myös kerää koulutusalan tietoa ja tarjoaa niitä erilaisina tietopalveluina. Opetushallitus koordinoi valtion tukemaa pitkäkestoista opettajien täydennyskoulutusta ja kehittää ja levittää oppimateriaaleja.[3]

Suoraan Opetushallituksen hallinnon alaisena on 11 oppilaitosta, joihin kuuluvat kuusi yleissivistävää erityisoppilaitosta, kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu) sekä Helsingin eurooppalainen koulu, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus.[7]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetushallitus on jaettu viiteen toimintoon:[8]

  • kokonaisjohtaminen: controller-toiminto, kokeilut ja kehittäminen, kokonaisjohtamisen palvelut ja tuki, ruotsinkielinen toiminta, viestintä
  • mahdollistajapalvelut: henkilöstö ja hallinto, talous ja suunnittelu
  • asiakkuudet ja tieto: koulutus ja kustantaminen, oppijan palvelut, tiedonhallinta, tietopalvelut, tutkintojen ja kieliosaamisen tunnustaminen, valtakunnalliset tietovarannot
  • oppiminen ja kansainvälistymisen tuki: yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, ammatillinen osaaminen, kansainvälinen korkeakouluyhteistyö, korkeakouluopintojen kansainvälistymispalvelut, yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalvelut, ammatillisen koulutuksen kansainvälistymispalvelut, nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut
  • vaikuttavuus ja kansainvälisten asioiden koordinaatio: vaikutuskoordinaatio, kansainvälisten asioiden kokonaiskoordinaatio, opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus -yksikkö

Johtokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto nimittää Opetushallituksen johtokunnan. Johtokunnan tehtävinä on

  • osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen,
  • hyväksyä muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat,
  • seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä,
  • ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat sekä
  • hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus.[9]
Johtokunnan jäsenet 3.10.2019–30.9.2023

Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja viraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö ja hänen varajäsenensä.[10]

Pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Opetushallituksen tilinpäätös 2020 (pdf) Opetushallitus. Viitattu 28.11.2021.
  2. Lyhenneluettelo: O Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.4.2021.
  3. a b Opetushallitus Opetushallitus. Viitattu 28.10.2014.
  4. a b Nuorteva, Jussi et al. (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005, s. 195. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-767-2.
  5. Opetushallitus - Historia www.oph.fi. Arkistoitu 20.8.2013. Viitattu 10.5.2016.
  6. Uusi Opetushallitus aloittaa vuoden alusta - Opetushallituksen ja CIMO:n mediatiedote 30.12.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Valtion oppilaitokset oph.fi. Opetushallitus. Arkistoitu 25.6.2014. Viitattu 8.5.2014.
  8. Organisaatio Opetushallitus. Viitattu 28.11.2021.
  9. Opetushallituksen johtokunta Opetushallitus. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
  10. Opetushallituksen organisaatio ja johtaminen Opetushallitus. Viitattu 28.11.2021.
  11. Opetushallituksen historia oph.fi. Opetushallitus. Arkistoitu 20.8.2013. Viitattu 8.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]